Turun 200-vuotiasta kaupungintaloa remontoidaan

Kaupungintalo rakennettiin vuosina 1811–1812 alun perin Seurahuoneeksi. Piirustukset laati silloisen intendenttikonttorin esimiehenä toiminut Charles (Carlo) Bassi. 

Seurahuoneen vihkiäistilaisuus naamiaisineen järjestettiin 22. marraskuuta 1812. Seurahuone olikin tuolloin Turun huvielämän keskipiste, säätyläisten kokoontumispaikka, jossa järjestettiin monenlaisia juhlia, tanssiaisia, näytelmiä ja konsertteja. Lisäksi siellä oli majoitustiloja matkalaisille.

Korttelissa on kaupungintalon lisäksi useita suojeltuja rakennuksia. Pihapiirin hirsitalot ovat peräisin 1700-luvulta ja kivitalot 1800-luvulta.  Kaupungintalon edustalla oleva puistikko periytyy Seurahuoneen ajoilta. 

Kaupungintalokorttelin alueelle on suunniteltu ja toteutettu asemakaava 1600-luvun puolivälissä (ns. Herrainkulman alue) Sen jälkeen alueella on ollut kaupunkiasutusta 1800 -luvulle saakka.  

Kaupunki saneerasi tilat omaan käyttöönsä

Turun kaupungin omistukseen rakennus tontteineen siirtyi vuonna 1878. Silloiset raatihuoneen tilat Brinkkalassa olivat riittämättömät ja tarve lisätilalle oli suuri. Ensin ehdotettiin jopa rakennuksen purkamista uuden alta, mutta lopulta päädyttiin remontoimaan olemassa oleva rakennus. 

Kaksikerroksisen kivitalon alkuperäinen muotokieli oli Bassin jäljiltä ruotsalaisvaikutteisen uusklassismin mukaisesti pelkistetty.  Remontissa julkisivut ja sisätilat uudistettiin uusrenessanssityylisiksi. 

Muutostöitä johti arkkitehti Frans A. Sjöström. Sjöström muutti myös pääsisäänkäyntiä, jossa kolmen ulko-oven ylle rakennettiin koristeellinen rautakatos. Rakennuksen alkuperäisesti ulkoasusta onkin jäljellä vain hyvin vähän.

Rakennuksen toinen kerros korjattiin kaupunginvaltuuston istuntosali-, toimisto- ja juhlahuoneistokäyttöön. Alakertaan sijoitettiin huutokauppakamari, ravintolan asiakaspalvelutilat ja liiketiloja. Sisältä ja ulkoa perusteellisesti saneerattu talo otettiin käyttöön vuonna 1885. 

Oikea valtuustosali saatiin 1960-luvulla 

Vuonna 1921 kaupungintalon alakerta kunnostettiin raastuvanoikeuden (sittemmin käräjäoikeuden) käyttöön ja yläkerran pienempään saliin sijoitettiin maistraatti. Maistraatti toimi talossa vuoteen 1975 ja käräjäoikeus vuoteen 1997. 

Kaupungintaloon on tehty sen elinkaaren aikana lukuisia muutoksia. Merkittävämmät niistä ovat vuosina 1909–1910 tehty saneeraus sekä 1965-luvun puolivälissä toteutettu peruskorjaus. 

Vuosina 1964–65 toteutetussa remontissa juhlasali muutettiin kiinteäksi valtuustosaliksi. Käräjäoikeuden muutettua talosta vuonna 1997 se kunnostettiin kokonaisuudessaan kaupunginvaltuuston käyttöön. Samalla talon lounaissiiven ja sivurakennuksen väliin tehtiin uusi lasiseinäinen sisäänkäynti hisseineen. 

Koko kortteli remontoidaan 

Kaupungintalon ja sitä ympäröivien talojen perustusten on todettu vajonneen kiihtyvällä tahdilla. Kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa 2024 kaupungintaloa ja korttelia koskevan laajennetun hankesuunnitelman. Peruskorjauksessa painuvien rakennusten perustukset vahvistetaan. Samalla uudistetaan koko korttelin piha-alueet. 

Kaupunki peruskorjaa kaupungintalon ja sitä ympäröivät rakennukset vuosien 2025–2028 aikana. Hankkeeseen kuuluu kaupungintalon lisäksi kuusi suojeltua ja yksi uudisrakennus sekä piha-alue. Korjaukset tehdään yhteistyössä Turun kaupunginmuseon kanssa. 

Laajat arkeologiset kaivaukset 

Kaupungintalon korttelissa ja useissa eri rakennuksissa tehdään mittavia arkeologisia kaivauksia. Kaivaukset jatkuvat vuoteen 2026. Ne ovat laaja-alaisia ja keskittyvät rakennusten sisäpuolisiin osiin. 

Pinta-alaltaan ja kaivauskuutioissa kyseessä tulee olemaan yksi Turun keskustan laajimmista kaivauksista. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa tutkitaan laajemmin myös piha-alueita.  

Tavoitteena palauttaa alueen arvokkuus 

Korttelin peruskorjauksen tavoitteena on palauttaa kaupungintalon piha-alue kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi ja kaupunkilaisten viihtyisäksi kohtaamispaikaksi.  

Kortteli on kiinteä osa historiallisen Turun julkista kaupunkitilaa, johon kuuluvat muun muassa Läntisen ja Itäisen Rantakadun osuudet, Vähätori ja Vanha Suurtori. Kaupungintaloa ympäröivä puistikko uudistetaan kokonaisuudessaan ja se saa arvoisensa käytön viihtyisänä julkisena kaupunkitilana.  

Kaupungintalon korttelista halutaan luonteva kulkureitti Kauppatorilta ja Hansakorttelista jokirantaan. Pihalta poistuu huoltoliikenteen ja liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja lukuun ottamatta muu pysäköinti. 

Valtuusto palaa kaupungintaloon vuonna 2029 

Kaupungintalo palaa nykyiseen käyttöönsä valtuuston ja päättäjien kokouspaikaksi peruskorjauksen valmistuttua vuonna 2028. Siihen saakka valtuusto kokoontuu Linnasmäen opiston tiloissa. 

Peruskorjauksen jälkeen kaupungin henkilökunnan työpisteitä keskitetään mahdollisimman paljon kaupungintalokortteliin ja Yliopistonkatu 27:ssä sijaitsevaan Sampotaloon. Samalla kaupunki voi luopua useista vuokratiloistaan.