Turun kaupunki uudisti organisaatiotaan palvelemaan tehokkaammin lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Uuden toimintamallin eduksi on jo ensimmäisten kuukausien pohjalta todettu yhteistyö yli sektorirajojen.
Konkreettisia esimerkkejä uusista lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävistä toimista ovat esimerkiksi kerho- ja harrastustoiminnan lisääminen koulupäivien yhteyteen, koulunuorisotyöntekijät, Vimman Yökahvila sekä Boostii-etu.
– Haluamme luoda mallin lasten osallisuuden vakiinnuttamiseksi. Tämän työn pohjaksi toteutamme tänä syksynä skididialogeja välitunneista nyt, kun puhelimet on pistetty pois. Yläkouluissa oppilaat pääsevät myös valitsemaan pihoille haluamansa uuden välineen, kertoo Turun apulaispormestari Elina Rantanen.
Konkreettisia toimenpiteitä
Elokuusta alkaen Turussa on pilotoitu inklusiivista perusopetukseen valmistavaa opetusta lähikouluissa. Opetus on tarkoitettu maahan hiljattain saapuneille ensimmäisen luokan oppilaille.
Koulunuorisotyöntekijöitä on palkattu yhteensä kahdeksaan ala- ja yläkouluun. Koulun arjessa mukana olevat nuorisotyöntekijät ovat tuttuja ja turvallisia aikuisia, jotka ovat läsnä esimerkiksi välitunneilla ja kuulevat nuorten ajatuksia ja ideoita yhteiseksi tekemiseksi.
Vimman Yökahvila on suosittu kohtaamispaikka 13–29-vuotiaille nuorille. Nuorisotyön keskittämisen ansiosta myös nuorisotilat ovat paremmin auki.
Lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa on lisätty koulupäivien yhteyteen, ja jokainen 7–19-vuotias turkulainen lapsi ja nuori saa Boostii-edun, jonka voi käyttää turkulaisen seuran tai yhdistyksen ohjatun liikuntaharrastuksen maksuihin. Etu on auttanut jo lähes 10 000 turkulaista lasta ja nuorta löytämään itselleen mielekkään harrastuksen.
– Yhdessä rakennamme entistä vahvempaa lasten ja nuorten Turkua, ja mahdollisuudet siihen paranevat aluemallin myötä, toteaa lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen.
Aluemalli murtaa siiloja
Vuoden 2026 alusta Turussa siirrytään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön osalta yhteiseen alueelliseen malliin, johon on kutsuttu mukaan myös Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on tuottaa entistä paremmin eri alueille kohdennettuja palveluita sekä vahvistaa lähijohtajien, kuten rehtoreiden, päiväkodinjohtajien ja nuorisotyön koordinaattoreiden, saamaa tukea.
Turku on lapsiystävällinen kunta
Turun kaupunki on sitoutunut kehittämään toimintaansa entistä lapsiystävällisemmäksi. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -ohjelman avulla edistetään lasten oikeuksien toteutumista Turussa. Lapsiystävällinen kunta toimenpiteet ohjaavat koko kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ja pysyviä ratkaisuja palveluissa ja kunnan hallinnossa.
Turun kaupunki laatii kevään 2026 aikana tarkemman Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelman. Ohjelma linkittyy vahvasti kaupungin strategiaan, jossa hyvinvointi, osallisuus ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvoja.
– Lapsiystävällinen kunta -ohjelma tarkoittaa käytännössä mahdollisimman hyviä päätöksiä, palveluita, kasvuympäristöjä ja kohtaamisia jokaiselle alle 18-vuotiaalle lapselle. Kehitämme mm. lapsivaikutusten arviointia ja sen käytettävyyttä päätöksenteossa. Ohjelman myötä tavoitteena on myös luoda pysyviä toimintamalleja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten kuulemiseen ja osallisuuteen, toteaa suunnittelija Virpi Mäkinen.