Kolmentoista negatiivisista sote-siirtoeristä kärsivän kaupungin johto kokoontui 6.10.2026 keskustelemaan valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Mukana olivat Jyväskylä, Kemi, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa.
Kaupunkien yhteinen viesti on selvä: nykyinen järjestelmä kohtelee kuntia epätasa-arvoisesti, vaarantaa asukkaiden yhdenvertaisuuden ja vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia huolehtia lakisääteisistä palveluistaan. Negatiivisten sote-siirtoerien vaikutukset ulottuvat vuonna 2027 yli 3,4 miljoonaan suomalaiseen, minkä vuoksi valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa välittömästi.
Sote-erät vääristävät kuntien rahoitusta
Nykyinen valtionosuusjärjestelmä perustuu edelleen merkittäviltä osin vuosien 2021–2022 sote-kustannuksiin. Tarkastelujaksoon vaikuttivat poikkeukselliset tekijät, kuten koronapandemia, sairaanhoitopiirien yli- ja alijäämät sekä suuret sairaalainvestoinnit. Kaupunkien näkemyksen mukaan näiden historiallisten kustannusten ei tulisi määrittää pysyvästi kuntien nykyisten palveluiden rahoitusta.
Sote-siirtoerien seurauksena osa kunnista menettää vuosittain merkittäviä summia valtionosuuksia, vaikka kustannukset liittyvät jo hyvinvointialueille siirtyneisiin tehtäviin. Samalla järjestelmä tuottaa huomattavia hyötyjä toisille kunnille. Kaupunkien mukaan nykytilanne ei ole kuntien eikä veronmaksajien näkökulmasta perusteltu.
Vaikutukset näkyvät miljoonina euroina
Vuonna 2027 sote-siirtoerät vähentävät muun muassa Tampereen valtionosuuksia 47,2 miljoonalla eurolla, Oulun 24,8 miljoonalla eurolla, Jyväskylän 23,9 miljoonalla eurolla ja Vaasan 21,5 miljoonalla eurolla. Asukasta kohden tarkasteltuna vaikutukset ovat suurimmillaan useita satoja euroja vuodessa. Samaan aikaan osa kunnista hyötyy järjestelmästä merkittävästi.
Kaupunkien mukaan nykyinen järjestelmä vaikeuttaa pitkäjänteistä talouden suunnittelua ja heikentää kasvavien kaupunkien mahdollisuuksia vastata asukkaiden palvelutarpeisiin.
Negatiivisten sote-siirtoerien vaikutukset koskettavat nyt keskustelussa mukana olleiden kaupunkien yhteensä yli 1,4 miljoonaa asukasta. Kaupunkien näkemyksen mukaan kyse ei ole vain kuntien välisestä rahoituskysymyksestä, vaan asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Nykyinen järjestelmä johtaa siihen, että kuntien mahdollisuudet järjestää palveluja vaihtelevat tekijöiden perusteella, jotka liittyvät vuosien 2021–2022 poikkeuksellisiin sote-kustannuksiin eivätkä kuntien nykyisiin tehtäviin tai palvelutarpeisiin. Yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja laadukkaiden peruspalveluiden turvaamisen näkökulmasta valtionosuusjärjestelmä on uudistettava viipymättä.
Katse seuraavaan hallituskauteen - Ratkaisut ovat jo valmiina
Valtionosuusuudistusta valmisteltiin laajasti nykyisellä hallituskaudella, mutta valitettavasti uudistus kariutui loppusyksyllä 2025. Kaupunkien näkemyksen mukaan valmistelutyötä ei tarvitse aloittaa uudelleen, sillä selvityshenkilöiden laatimat ratkaisut ja taustaselvitykset ovat jo olemassa.
− Kuntien tämän päivän rahoitusta ei voida rakentaa vuosien takaisten poikkeuksellisten sote-kustannusten varaan. Nykyinen järjestelmä kohtelee kuntia eriarvoisesti ja vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia huolehtia lakisääteisistä tehtävistään. Ratkaisut ovat jo olemassa, joten seuraavalla hallituskaudella tarvitaan poliittista tahtoa viedä uudistus maaliin, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Kaupunkien yhteinen näkemys on, että valtionosuusuudistuksen käynnistäminen tulee nostaa seuraavan hallituksen keskeisten kuntapoliittisten toimenpiteiden joukkoon.
– Tampereelta leikataan vuonna 2027 yli 47 miljoonaa euroa menneiden sote-kustannusten perusteella, vaikka vastuu näistä palveluista on jo siirtynyt hyvinvointialueelle. Tämä raha on pois tamperelaisten nykyisistä palveluista ja kasvavan kaupungin kehittämisestä. Menneisyyden kustannukset eivät voi määrittää Tampereen tulevaisuutta, vaan valtionosuusjärjestelmä on uudistettava vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä, sanoo Tampereen pormestari Ilmari Nurminen.
Sote-siirtoerien poistaminen on kaupunkien mukaan välttämätön osa uudistusta. Ilman sitä kuntien rahoituksessa säilyvät vuosikymmeniä vaikutukset, jotka perustuvat menneisiin sote-kustannuksiin eivätkä kuntien nykyiseen toimintaan. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tarvetta tukee myös professori Tuomas Ojasen keväällä 2026 laatimassaan asiantuntijalausunnossa esittämä arvio, jonka mukaan nykyinen valtionosuusjärjestelmä on perustuslain näkökulmasta ongelmallinen ja vaarantaa sekä kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisen että asukkaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada lakisääteisiä palveluja.
Kuntien näkökulmasta valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on ennen kaikkea yhdenvertaisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Järjestelmän tulee turvata kunnille riittävät edellytykset järjestää palvelut laadukkaasti ja vastata asukkaiden tarpeisiin riippumatta siitä, millaisia poikkeuksellisia sote-kustannuksia kunnassa oli vuosina 2021–2022. Kuntalaisten mahdollisuudet saada toimivia palveluja eivät saa riippua vuosien takaisten sote-menojen satunnaisista vaikutuksista. Siksi valtionosuusjärjestelmä on uudistettava viipymättä.
Lisää aiheesta: Valtionosuusjärjestelmä vaarantaa asukkaiden yhdenvertaisuuden ja kuntien rahoituksen (7.4.2026)