Turku kasvaa kovaa vauhtia. Kaupungin voimakas kasvunäkymä vaatii isoja ratkaisuja ja panostuksia kaupunkikehittämiseen, sanoo Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Turun väkiluvun ennakoidaan nousevan vuoteen 2045 mennessä noin 40 000 uudella asukkaalla. Väestönkasvu muuttaa kaupunkia monin tavoin ja tuo myös mukanaan uudenlaisia haasteita.
Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen mukaan väestönkasvu tuottaa paineita kaupunkirakenteen hallintaan: minne palvelujen, työpaikkojen, asuntojen ja liikenteen halutaan kaupungissa sijoittuvan – ja miten pursuava kokonaisuus saadaan pidettyä hallinnassa?
Hallitsematon kasvu voi aiheuttaa arjen sujuvuuteen monenlaisia ongelmia. Turun kaupunkikehityksen haasteena on erityisesti kaupunkirakenteen hajautuminen moneen suuntaan. Hajautunut kaupunkirakenne aiheuttaa enemmän liikkumistarvetta, joka lisää liikenteen päästöjä ja ihmisten liikenteeseen käyttämää aikaa. Laajalle levinneen infrastruktuurin ja palveluverkon ylläpito on myös kallista.
– Emme voi ajatella niin, että kaupunkirakenne ikään kuin itsestään kasvaa vähän sinne ja tänne. Raitiotiehankkeella voidaan luoda kaupunkikehityskäytävä, jonka läheisyyteen keskittyvät niin asuminen, työpaikat, vapaa-ajan mahdollisuudet kuin julkiset palvelutkin. Raitiotie ohjaa kaupungin kehitystä ja rakentamisen keskittymistä, ja mahdollistaa siten tehokkaasti kasvun hallintaa, Hintsanen sanoo.
Hintsasen mukaan useiden pohjoiseurooppalaisten raitiotiekaupunkien kokemuksiin vertailemalla voidaan nähdä, että raitiotie lisää kiinnostusta rakentamiseen ja vetää varrelleen investointeja.
Nyt suunniteltavalle Satama-Varissuo-reitille halutaan kytkeä sataman kehittyvä alue, keskustan palvelut, nopeasti kasvava Kupittaa sekä kaupungin suurin asuinalue, Varissuo. Reitin varrelta löytyy lisäksi monia liikenteen solmukohtia, kuten esimerkiksi sairaala-alue, korkeakoulut ja rautatieasemat, sekä noin puolet Turun työpaikoista.
– Tarkoitus on yhdistää keskusta näille nopeasti kasvaville alueille, joissa joukkoliikenteen tarve on jo valmiiksi suurta. Tämä on hyvin eurooppalainen tapa valita aloitusreitti. Myös sillä on iso merkitys, että Varissuo integroituisi hankkeen myötä entistä vahvemmin osaksi muuta kaupunkirakennetta, Hintsanen toteaa.
Raiteet houkuttelevat uusia joukkoliikenteen käyttäjiä
Timo Hintsasen mukaan pohjoiseurooppalaisissa verrokkikaupungeissa on nähty, että monet kaupunkilaiset ovat siirtyneet joukkoliikenteen käyttäjäksi raidehankkeiden toteutumisen myötä.
Verrokkikaupungeissa raitiovaunun kyytiin on siirtynyt paljon sellaista käyttäjäkuntaa, joita bussiliikenne ei ole onnistunut tavoittamaan. Raiteet houkuttelevat busseja monipuolisemmin puoleensa erilaisia ikä- ja väestöryhmiä.
– Esimerkiksi Helsingin metrohanke herätti aikanaan suurta vastustusta autoilijoissa. Kun hanke sitten toteutettiin, monet autoilijat ja esimerkiksi taksikuskit totesivatkin uudistuksen olevan aivan mahtava juttu: kun useampi autoilija siirtyi käyttämään metroa, kaduilta vapautui enemmän tilaa heille, jotka yhä tarvitsivat autoa arjessaan, Hintsanen vertaa.
Satama-Varissuon liikenne-ennusteen vaikutusarvioinnin mukaan joukkoliikennematkoja tehtäisiin vuoteen 2050 mennessä raitiotiellä noin 24 % runkobussijärjestelmää enemmän. Toisaalta palvelujen, työpaikkojen ja asumisen keskittyessä saman reitin varrelle myös yksittäisten ihmisten liikkumistarve ylipäätään vähenee.
– Raitiotielinja ei ratkaise yksin joukkoliikennejärjestelmäämme, vaan linja yhdistyy esimerkiksi linja-autoverkostoon sekä hankkeen myötä parannettavaan pyöräilyinfraan, Hintsanen täydentää.
Muiden kaupunkien kokemusten perusteella raitiotie vaikuttaa liikenteeseen huomattavasti reitin välitöntä läheisyyttä laajemmalla alueella, jopa kaupungin rajojen ulkopuolella asti. Siksi Hintsasen mielestä on olennaista puhua raitiotien yhteydessä koko Turun seudun kehityksestä.
Esimerkiksi Helsingin metrohanke herätti aikanaan suurta vastustusta autoilijoissa. Kun hanke sitten toteutettiin, monet autoilijat ja esimerkiksi taksikuskit totesivatkin uudistuksen olevan aivan mahtava juttu: kun useampi autoilija siirtyi käyttämään metroa, kaduilta vapautui enemmän tilaa heille, jotka yhä tarvitsivat autoa arjessaan.
Raitiotietä suunnitellaan tulevaisuuden tarpeita varten
Timo Hintsasen mukaan raitiotiessä on puhututtanut viime vuosina erityisesti yksi seikka: raha. Onko Turulla varaa näin tyyriiseen hankkeeseen?
Hintsasen mukaan kustannuksia ja koko hanketta on tärkeä katsoa pitkällä aikavälillä.
– On selvää, että hanke ei voi maksaa itseään takaisin muutamassa vuodessa. Raitiotie tuo kuitenkin pitkällä aikavälillä kaupungille monenlaisia suoria tuloja, kuten tonttien myyntituloja, maankäyttösopimustuloja ja vuokratuloja. Lisäksi hanke tuottaa esimerkiksi vetovoimahyötyjen, kuten uusien työpaikkojen ja lisääntyvän matkailun myötä.
Raitiotiehankkeen kulut eivät uppoa pelkkiin raiteisiin, vaan rahalla uudistettaisiin kaupunkitilaa koko 12 kilometrin reitillä seinästä seinään. Katujen, kaupunkiympäristön ja kaupunkitekniikan uudistamiseen käytettäisiin peräti noin 40 % hankkeen kustannuksista. Monet uudistukset ovat edessä lähivuosina joka tapauksessa, mutta ne on järkevämpi toteuttaa samalla kertaa mahdollisen raidehankkeen kanssa.
Timo Hintsasen mielestä raitiotiekysymystä pohdittaessa on olennaista muistaa, ettei päätöstä tehdä tämän päivän vaan tulevaisuuden tarpeita varten.
– Turun kasvu tulee jatkumaan ja kasvusta aiheutuu ongelmia sitä enemmän, mitä pidemmälle odotamme. Ja toisaalta menetämme myös jatkuvasti niitä tuloja, joita hankkeella olisi saavutettavissa. Siksi olisi hyvin viisasta tehdä tämä ratkaisu mahdollisimman pian.