Maahan muuttaneiden onnistunut asuminen rakentuu oikea-aikaisesta tiedosta, luottamuksesta ja yhteistyöstä. TurVa-hankkeessa tehty kehittämistyö ja Varhan jalkautuva sosiaalityö näyttävät, miten asumisen haasteita voidaan ehkäistä ihmisten arjessa.

Maura Tiuraniemi Hanketyöntekijä

Olen saanut tarkastella maahan muuttaneiden asumiseen liittyviä kysymyksiä TurVa – Turku ja Varha yhdessä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi -hankkeessa kahdesta näkökulmasta. Keväällä työskentelin Turun kaupungilla kehittäen asumisen haasteiden ennaltaehkäisyä, ja kesällä työ jatkui Varhan puolella jalkautuvassa sosiaalityössä. Kehittämistyö ja asiakastyö täydentävät toisiaan: toinen tunnistaa ilmiöitä ja rakentaa ratkaisuja, toinen näyttää, miten ne näkyvät ihmisten arjessa.

Asumisen käytäntöjä kannattaa opettaa varhain

Kokemukseni mukaan asumisesta pitäisi kertoa jo kotoutumisen alkuvaiheessa. Suomalainen asumisjärjestelmä on monelle uusi: vuokrasopimus, kotivakuutus, vuokravakuus, asumistuen omavastuu, taloyhtiön käytännöt ja luottotietojen merkitys eivät ole itsestään selviä.

Tuotimme Turun kaupungin TurVa-hankkeessa selkokielisiä ja monikielisiä asumismateriaaleja sekä pilotoimme asumisinfoja maahanmuuttajayhdistyksissä ja oppilaitoksissa. Vastaanotto oli erittäin myönteinen. Osallistujat kertoivat saaneensa uutta tietoa ja arvostivat mahdollisuutta kysyä asumiseen liittyvistä käytännön asioista.

Yhteisöt auttavat tiedon välittämisessä

TurVa-hankkeen kevään työpajoissa eri toimijat jakoivat osaamistaan ja tunnistivat yhteisiä haasteita. Kotoutumispalvelut, oppilaitokset, järjestöt, vuokranantajat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kohtaavat samoja asiakkaita eri vaiheissa. Toistensa palveluiden tunteminen ja tiivis yhteistyö helpottavat asiakkaan auttamista ja ehkäisevät palveluista putoamista.

Työpajoissa nousi esiin, että maahan muuttaneiden keskuudessa esiintyy toisinaan virheellistä tietoa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Joku pelkää yhteydenoton sosiaalipalveluihin johtavan lasten huostaanottoon, toinen ei uskalla hakea apua oleskelulupaansa liittyvien huolien vuoksi.

Toisaalta monilla maahan muuttaneilla yhteisöllisyys on vahvaa. Sukulaiset ja yhteisöt auttavat arjessa, tulkkauksessa ja tiedon välittämisessä, joten ne voivat olla myös tärkeä kanava ammattilaisille oikean tiedon jakamiseen.

Asuminen on osa laajempaa elämäntilannetta

TurVa-hankkeessa käynnistetty jalkautuva sosiaalityö on tuonut kehittämistyön rinnalle suoran näkymän asiakkaiden arkeen. Jalkautuvan sosiaalityön vahvuus on siinä, että palvelu tulee ihmisten luo. Kaikki eivät löydä virastoon, mutta moni pysähtyy juttelemaan yhteisöruokailussa, yhdistyksessä tai avoimessa kohtaamispaikassa. Ensimmäinen keskustelu ei ehkä ratkaise ongelmaa, mutta se rakentaa luottamusta ja madaltaa kynnystä hakea apua.

Varhan jalkautuvassa sosiaalityössä ja aiemmassa työssäni asumisneuvojana olen huomannut, että maahan muuttaneiden asumisen haasteiden taustalla voivat olla esimerkiksi kielitaidon puute, työttömyys, erotilanne tai vaikeus löytää oikea palvelu. Moni tarvitsee apua asunnon hakemisessa. Valtion tukemien asuntojen valintaperusteet ovat vieraita, yksityiset vuokramarkkinat haastavia, ja kielimuuri voi estää vastaamasta vuokranantajan puheluun, vaikka asunto olisi muuten tarjolla.

Asiakastyössä nousee esiin myös oleskelulupiin ja kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. Näissä tilanteissa laaja yhteistyöverkosto on ollut korvaamaton apu. Kaikkea ei tarvitse tietää itse. Tärkeintä on kuunnella rauhassa asiakkaan tilanne, tunnistaa avun tarve ja saattaa hänet oikean asiantuntijan luo.

Yhteistyö ehkäisee palveluista putoamista

Asumisen onnistuminen edellyttää oikeaa tietoa oikeaan aikaan, luottamusta auttajiin sekä sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Myös oppilaitoksilla ja työperäisiä maahan muuttaneita rekrytoivilla työnantajilla on tärkeä rooli asumisen perusasioihin perehdyttämisessä.

Mielestäni tärkeintä työssä on olla läsnä, kuunnella ja välittää. Joskus merkityksellisintä on yhdessä soitettu puhelu vuokranantajalle tai asiakkaan saattaminen seuraavaan palveluun. Silloin ihminen ei jää yksin, vaan tietää, että joku kulkee hetken hänen rinnallaan.