Perno-Pansion päiväkodin Heinikonkadun yksikössä lukemisen edistämistyöhön on panostettu uudenlaisilla keinoilla. Kirjastohuone lukumajoineen houkuttelee lapsia pysähtymään satujen maailmaa. Uutta ovat myös eteiskirjastot, joista vanhemmat voivat lainata iltasatukirjoja kotiin.
Kirjastohuoneen rauhassa valkoisin verhoin sisustettu lukumaja tyynyineen näyttää niin houkuttelevalta, että aikuisenkin tekisin mieli istahtaa sinne kirjan kanssa. Lukemisen houkuttelevuus ja tiivis läsnäolo päiväkodin arjessa ovatkin olennaisia tavoitteita Perno-Pansiossa.
Perno-Pansion päiväkotiin kuuluu kolme kunnallista päiväkotia, joista Heinikonkadun ja Hyrköistentien päiväkoti sijaitsevat kauempana Pansion kirjastosta. Retket kirjastoon onnistuvat isommilta lapsilta helpommin, kuin pieniltä. Lähellä kirjastoa sijaitsevalla Pernontien yksiköllä tilanne on toinen. Kirjaston ollessa kaukana kirjasto on tuotu päiväkotiin, joka tukee monipuolisen kirjallisuuden saatavuutta.
Lukutyön edistäminen on alueen yhteinen tavoite
Lukutaitotyön edistämistyön konkretisoitumisesta voi paljolti kiittää Perno-Pansion päiväkodin Heinikonkadun yksikössä työskentelevää varhaiskasvatuksen kieku-opettajan Henna Kokkalaa. Yhteistyöverkostoissa Kokkalaa on tituleerattu todelliseksi lukemisen sankarittareksi. Kokkala kuitenkin kiittelee lukutyön edistämisyhteistyötä kirjaston ja lukutyön Kirjasto täynnä lapsia- projektisuunnittelijan kanssa, sekä päiväkotien tiimityön merkitystä:
– Lukutyön edistäminen on yhteinen asia ja tavoite. Ja siitä ovat päiväkodissamme innostuneet kaikki. Päiväkodin omassa kirjastossa ryhmät ovat käyneet lukemassa, sekä lainaamassa kirjoja ryhmiin ja ulos luettavaksi. Lukea voi missä vain.
Osana Turun kaupungin lukutaitostrategiaa, Perno-Pansion alueelle on koottu oma lukemisen edistämistyöryhmänsä. Mukana on eri toimijoita alakoulusta, nuorisotilalta ja järjestöistä.
– Olen todella iloinen, että lukemisen edistämistyöryhmä saa jatkaa työtään alueen lukutaidon kehittämiseksi myös ensi lukuvuonna, Kokkala toteaa.
Lukutaidon ja lapsen kielellisen kehityksen tukeminen on aina ollut varhaiskasvatuksessa tärkeää, mutta sen merkitys on vain kasvanut.
– Lukutaitotyö on tärkeä asia ja sen kehittämistä tarvitaan. Etenkin koska, viimeaikaiset tutkimukset kertovat huolestuttavaa viestiä lasten- ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä, Kokkala sanoo.
Lukevan aikuisen mallin tarjoaminen on myös tärkeää. Siksi Kokkala näkeekin yhtenä tärkeänä tulevaisuuden kehittämisprojektina päiväkodin ja kirjaston yhteistyön tiivistämisen, sen että perheet löytävät tiensä kirjastoon.
– Olisi tärkeää, että vanhemmat löytäisivät myös lähikirjaston palvelut. Yksi idea onkin pitää esimerkiksi päiväkodin vanhempainilta kirjastossa, Kokkala suunnittelee.
Varhaiskasvatuksen opettaja Henna Kokkala (vas.) esittelee päiväkodin kirjastohuoneen uusimpia kirjoja lastenohjaaja Inka Törnqvistille.
Kirjastohuoneen lukumaja on aina avoinna
Heinikonkadun oma kirjastohuone lukumajoineen valmistui loka-marraskuussa 2025 Kirjastohuoneen oven varauskalenterista jokainen ryhmä voi varata kirjastohuonetta käyttöönsä aina kuin se on vapaana. Lukumajaan vetäytyminen kirjojen ja tarinoiden äärelle tuo kaivattua rauhaa päiväkodin vauhdikkaaseen arkeen. Kirjastohuoneesta kirjoja on mahdollista myös lainata ryhmiin.
Päiväkodin kirjastossa on myös yhteinen laululaukku, joka on ryhmien käytettävissä. Laululaukkua on rakennettu yhteistyössä ryhmien henkilöstön kanssa. Laululaukusta löytyvät laulut ovat alun perin pihamuskariin kerättyjä. Laulut ja lorut toimivat kirjojen tavoin kielellisen kehityksen tukijoina.
– Lapsen kehityksen kannalta ollaan jo auttamattomasti myöhässä, jos lukutaitoon panostaminen aloitetaan vasta kouluun mennessä. Lapselle on tärkeää lukea ääneen jo ihan vauvasta lähtien. Näin lapsi tottuu kuulemaan tarinoita, tekstit tukevat sanavaraston kasvua ja lapsi kuulee kielen rytmejä, jolloin kielellinen kehitys pääsee vauhtiin, Kokkala muistuttaa.
Kirjastohuoneen sisustuksessa hyödynnettiin jo vuonna 1980 rakennetun päiväkodin varastojen aarteita. Niinpä huoneessa roikkuu henkareissa myös kauniita roolivaatteita, joilla voidaan herättää kuultujen tarinoiden hahmot eloon. Kirjaston kuukausittain vaihtuva kirjakokoelma on lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Iltasatu eteiskirjastosta
Perno-Pansion kunnallisissa päiväkodeissa lukutaidon kehittymisen tukemiseksi on lisätty tietoisesti lukemista, lauluja ja loruja arjessa, myös lepohetkien alussa lapsille luetaan päiväunisatua ennen rauhoittavaa musiikkia. Lepohetkillä hyödynnetään varhaiskasvatukselle suunnattua Lukulumo-sovellusta tai äänisatuja. Perheiden lukemista tuetaan myös ryhmien eteistiloissa sijaitsevilla iltasatukirjastolaatikoilla.
Eteistilojen lainattavat iltasatukirjastot tulivat Heinikonkadun ryhmiin tammikuussa 2026. Kirjat saatiin lahjoituksena kirjaston poistokirjoista. Jokaisessa päiväkodin ryhmässä on nyt vanhempien helposti lainattavissa iltasatukirja. Kirjoja on aina yhdessä kirjastossa ryhmäläisten määrän verran eli 21 kirjaa. Ja kuukausittain kirjat vaihtuvat ryhmien välillä.
Kirjojen välissä on kirjanmerkki, joka toimii lainauskorttina, näin tiedetään missä mikäkin kirja kulkee. Kirjan voi lainata kotiinsa 1–3-päiväksi. Lisäksi ryhmien eteisestä löytyy vanhemmille QR-koodien takaa kirjavinkkejä.
– Eteiskirjastot on otettu hyvin vastaan ja kirjoja lainataan mukavasti, Kokkala iloitsee.
Hyviksi havaituista käytännöistä on innostuttu myös Perno-Pansion Hyrköistentien yksikössä, jonne on myös rakennettu oma kirjastohuone ja eteiskirjastot.
Eteiskirjastosta vanhemmat voivat lainata iltasatukirjan kotiin.
Unelmana monikielisen kirjallisuuden kirjasto
Perno-Pansio on alueena monikulttuurinen ja päiväkotien perheissäkin puhutaan pariakymmentä eri kieltä.
– Arabia, romania, ukraina, venäjä, viro ja somalia ovat puhutuimmat kieliryhmät. Yksi tulevaisuuden unelma on, että saisimme perheille suunnattuun iltasatukirjastoomme myös enemmän monikielisiä kirjoja. Toki kuvakirjoja voi hyödyntää iltasatuina, kertomalla kuvista lapselle oman tarinan. Lukemisen tavoin se kehittää lapsen kielellistä osaamista, Kokkala vinkkaa.
Äänikirjat ovat myös yksi monikielisyyden väline päiväkodin omissa satuhetkissä. Lukulumo-sovelluksesta löytyy äänisatuja useilla eri kielillä. Monikielinen satu tarjoaa tärkeitä oivalluksia myös suomen kieltä äidinkielenään puhuville.
– Voimme kuunnella sadun ensin esimerkiksi ukrainaksi ja sitten suomeksi. Suomea äidinkielenään puhuville lapsille on kehittävä kokemus ymmärtää, miltä tuntuu kuunnella satua täysin vieraalla kielellä, Kokkala kertoo.