Turussa on pitkälti toistasataa kaupungin omistamaa siltaa. Vesistöjä ylittäviä siltoja on reilu 30 kappaletta. Siltojen kuntoa valvotaan säännöllisissä tarkastuksissa. Keskustan silloista korjauslistalla ovat seuraavaksi Tuomiokirkkosilta ja Auransilta.
Aurajoen halkoma kaupunki tunnetaan silloistaan. Vanhin joen ylittävä keskustan silta on Tuomiokirkkosilta, joka on rakennettu vuonna 1899. Ensimmäinen maininta paikalla sijainneesta sillasta on jo 1400-luvulta.
Yli satavuotias Tuomiokirkkosilta odottaa nyt korjausta. Siltaa on viimeksi korjattu perusteellisesti 1950-luvulla, jolloin sillan perustuksia vahvistettiin ja siltaa levennettiin.
Keskustan vanhat sillat suojeltuja
Tuomiokirkkosilta pitää korjata, jotta pystytään takaamaan joukkoliikenteen toimivuus ja liikenteen sujuvuus. Työt käynnistynevät aikaisintaan keväällä 2027. Kaupunki on alkuvuodesta 2026 jättänyt vesilupahakemuksen Lupa- ja valvontavirastolle.
Korjauksesta on sovittu Turun kaupunkiseudun ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa. Korjaus on osa joukkoliikennekäytävän rakentamista (33 Me), jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi osana investointiohjelmaa. Valtio maksaa rakentamisesta 30 prosenttia, kuitenkin enintään 10 miljoonaa euroa.
Keskustan historialliset sillat ovat maamerkkejä ja niillä on suojelustatus. Esimerkiksi Tuomiokirkkosilta peruskorjataan niin, että sen ulkomuoto ja suojeluarvot säilyvät.
Listan Turun vanhimmista silloista löydät jutun lopusta.
Tarkastuksia tehdään säännöllisesti
Sillat ovat rakenteellisesti paljon haastavampia kuin kadut. Sillan korjausbudjetti voi helposti nousta useisiin miljooniin euroihin.
Siltojen tarkastussykli määräytyy Väyläviraston ohjeiden mukaan. Yleistarkastuksia tehdään sillan iän ja kunnon perusteella Säännöllisillä tarkastuksilla pyritään siihen, että ettei siltojen korjausvelka kasva liian suureksi. Esimerkiksi Martinsillalle vuonna 2024 tehty erikoistarkastus paljasti, että silta on lähivuosina laajan peruskorjauksen tarpeessa. Korjausaikataulua ei ole vielä päätetty.
Siltojen kulutusta pyritään myös kontrolloimaan myös ylimassaisten kuljetusten rajoittamisella.
Kaikki Turun sillat eivät ole kaupungin omistamia. Osa kaupungissa olevista silloista on Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen (aiemmin ELY) omistamia. Jatkut sillat ovat yksityisessä omistuksessa.
Raunistulansilta on uusin
Uusia siltoja Turkuun saatiin viimeksi Kupittaa–Turku-ratahankkeessa. jonka yhteydessä rakennettiin Aurajoen ratasilta. Vuonna 2025 valmistui myös Raunistulansilta, joka on kävelyn ja pyöräilyn silta.
Näitä ennen uusin Aurajoen ylittävä silta oli Kirjastosilta, joka valmistui vuonna 2013. Turun ratapihan ylittävä Logomonsilta avattiin marraskuussa 2021.
Uusiakin siltoja Turkuun suunnitellaan. Hirvensalon Lauttarannan ja Majakkarannan välille on suunniteltu kävelyn ja pyöräilyn siltaa. Sillan suunniteltu paikka osoittautui maaperätutkimuksissa luultua vaikeammaksi rakennuspaikaksi paksun savipatjan vuoksi. Päätöstä rakentamisesta ei vielä ole.
Missä sijaitsee Turun vanhin, uusin tai pisin silta?
Turussa on toistasataa kaupungin omistamaa siltaa. Vanhin ja uusin silta ylittävät Aurajoen, mutta lukuisia muitakin kiinnostavia siltoja on ympäri kaupunkia.
Raunistulan kevyen liikenteen silta (2025)
Logomonsilta (2021)
Vasaramäentunnelit (2020)
Pääskysilta (2019)
Pursimies Ketosen polun alikulkukäytävä (2018)
Tuomiokirkkosilta (1899)
Auransilta (1907)
Maarian kirkkosilta (1928)
Pansiontien Läppäsilta (1931)
Martinsilta (1941)
Halisten vanhasilta (1945)
Hirvensalon silta (1993) 328 m
Turun jalankulkusilta (1962) 292 m
Kärmekallion ylikulkusilta (2009) 280 m
Ruissalon silta (1989) 270 m
Pahaniemen silta ja Pahaniemen kevyen liikenteen silta (1986) 202 m
Maarian hiihtosilta (1980) pisin jänneväli 84 m
Kuralan ponttonisilta (2013) ponttonirakenteinen silta
Jaaninojan ylittävä Hyllykankareenpolun silta (2006) puurakenteinen perinnesilta
Maarian kirkkosilta (1928) kivirakenteinen silta
Teatterisilta (1997) vinoköysisilta, kannen laatoituksessa kuvataitelija Jan-Erik Anderssonin taideteos