Turku tekee Tiedepuistosta kestävän kaupunkielämän suunnannäyttäjää

Esimerkiksi rakentamisessa Turun seutu tarjoaa tulevaisuuden talojen raaka-aineiksi muun muassa olkea ja järviruokoa.

Turun Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosissa kytee jotain uutta ja innostavaa. Kupittaan aseman ympäristö tunnetaan jo nyt Tiedepuistona, joka ulottuu yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymään ja sieltä laajentuvalle Itäharjun alueelle.

Tulevaisuudessa Tiedepuistosta on kehittymässä entistä laajempi, innovatiivinen ja kestävään kasvuun pohjautuva alue. Tiedepuiston kehitys perustuu vankkaan yhteistyöhön sekä ekosysteemiin, joka kattaa satoja yrityksiä. Samalla se muodostaa tiiviin verkoston korkeakoulujen kanssa.

Tiedepuistosta halutaan esimerkkialue, jossa yritykset, korkeakoulut ja kaupunki kehittävät muun muassa kaupunkirakentamisen ja asumisen kiertotalouden ratkaisuja yhdessä – ensin pienesti, sitten yhä suuremmassa mittakaavassa. Kiertotaloutta ja sen eri ilmenemismuotoja vauhdittamaan Turku on perustanut Tiedepuiston kiertotalousfoorumin, joka kokoaa yhteen yrityksiä ja muita asiasta innostuneita toimijoita.

Jo tällä hetkellä Tiedepuiston alueella toimii neljä korkeakoulua, joissa opiskelee noin 40 000 opiskelijaa. Asukkaita alueella on noin 11 000 ja työpaikkoja noin 26 000. Tulevaisuuden visiossa Tiedepuisto laajenee Itäharjulle ja asukkaita tulee arviolta 16 000 lisää ja työpaikkojen määräkin kasvaa jopa lähes 20 000:lla. Heillä kaikilla on oma roolinsa kiertotalousratkaisujen kehittäjinä ja käyttäjinä.

– Tällä alueella on kaikki potentiaali hyödyntää osaamista ja innovatiivista ajattelua. Minun päätyöni on se, että saan oikeat ihmiset puhumaan keskenään, kiteyttää Circular Tiedepuisto -hankkeen projektipäällikkö Nea Metsänranta.

Olkitalo, jota paha susikaan ei puhku kumoon

Turun kaupunki on tunnistanut kiertotalouden tiekartalleen viisi painopistealuetta: energia, ruoka, liikkuminen, vesi ja rakentaminen. Niihin nojaa myös Tiedepuiston oma kiertotalouden tiekartta. Tiedepuisto toimiikin johtotähtenä kiertotalouden konkreettisille ratkaisuille ja tuoreille toimintatavoille niin rakentamisessa, asumisessa kuin yhteisöllisyydessä.

Business Turku on vetänyt erilaisia kestävän rakentamisen verkostoja jo vuodesta 2018. Satamakaupunkina Turku on etsinyt ja kehittänyt kiertotalouden mukaisia ratkaisuja muun muassa laivaväylien ruoppausmassojen uudelleen sijoittamiseen ja kiinteyttämiseen maalle. Massoja ei voi läjittää veteen, joten nyt kaupunki käyttää niitä esimerkiksi satamaa vastapäätä nousevan Lauttarannan infrarakentamisessa.

Yksi kiinnostava biopohjainen ja kiertotaloutta tukeva rakennusmateriaali on olki. Sadun tarinasta poiketen oljesta voidaan rakentaa monin tavoin kestäviä rakennuksia ympäristöystävällisesti ja kiertotaloutta hyödyntäen. Susia tai muita puhureita ei näissä olkitaloissa tarvitse pelätä.

Turun BioDemo-hanke tutki ja testasi oljen käyttöä rakentamisessa. Sen myötä Turun seudulle syntyi myös olkirakentamiseen erikoistunut yritys Pure Home Nordic. Yritys rakentaa taloja olkielementeistä, jotka ovat hengittävä, energiatehokas ja ekologinen rakennusmateriaali.

Yrityksellä on jo oma talomallisto, ja se toimittaa seinäelementtejä myös tilauksesta. Paimioon on valmistumassa talobisnestä varten 250 neliömetrin halli. Yrityksen omistajakaksikkoon kuuluva Jari Petäjämäki on rakentanut oman perheensä olkiomakotitalon niin ikään Turun liepeille Lietoon.

Toistaiseksi olkitaloja on Suomessa nelisenkymmentä, ja ne kaikki ovat pientaloja.

– Tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa myös julkisia rakennuksia oljesta ja alustavia keskustelujakin niistä on jo Turun seudulla käyty, kertoo kierto- ja biotalouden asiakkuusvastaava Reeta Huhtinen Business Turusta.

Sivuvirroista syntyy rakentamisen uusi vuo

Turun kestävän rakentamisen verkosto näkee olkirakentamisessa valtavasti potentiaalia, sillä kiertotalouden mukaista materiaalia on globaalisti saatavilla valtavia määriä eikä sitä toistaiseksi hyödynnetä juuri lainkaan.

Pure Home Nordic tilaa tällä hetkellä olkensa Slovakiasta ja Liettuasta. Vaikka Suomessa olkirakentaminen on vasta alussa, esimerkkejä siitä on muualla Euroopassa, kuten Tanskassa ja Hollannissa. Ruotsissa oljesta on rakennettu jopa 12-kerroksinen kerrostalo. Oljen lisäksi BioDemo-hankkeessa tutkittiin myös muita mahdollisia biopohjaisia materiaaleja.

– Suomessa on perinteisesti käytetty paljon puuta, mutta nykyisin metsät nähdään ennemmin hiilinieluina. Nämä uudet biopohjaiset raaka-aineet ovat usein sivuvirtoja esimerkiksi elintarviketeollisuudesta tai maataloudesta, kuten olkikin. Sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen taas on pelkästään järkevää, Huhtinen huomauttaa.

Oljen lisäksi toinen mahdollinen ja lähempää saatavilla materiaali on järviruoko. BioDemo-hanke toi yhteen järviruo’on ympärillä toimivia tahoja, kuten ruo’on leikkaajia ja jatkokäsittelijöitä. Samalla kun verkostoa rakennettiin, Business Turku selvitti yhteistyössä verkostonsa kanssa myös leikkuukaluston kehittämistä sekä materiaalin esi- ja jatkokäsittelyä.

BioDemo-hankkeessa biopohjaisten materiaalien kuten järviruo'on ja hampun soveltuvuutta rakennusmateriaaliksi testattiin Turun AMK:lla esimerkiksi palonkestävyyden kannalta.

Yhteistyöllä etukenoa kestävään rakentamiseen

Rakennusalan kestävyysvaatimukset tiukentuvat tulevaisuudessa. Business Turun ja Tiedepuiston kiertotalousfoorumin tavoitteena on osaltaan tukea markkinoita vastaamaan tuleviin vaatimuksiin jo etukenossa. Turun seudulla kestävän rakentamisen ympärille on kehittynyt jo nyt useita erilaisia verkostoja, jotka pitävät sisällään kolmisenkymmentä yritystä ja kaikkiaan noin 50 eri toimijaa.

– Pelkästään lainsäädännön noudattaminen ei ole edelläkävijyyttä, ja haluammekin tehdä kestävän rakentamisen kentästä entistä valmiimman jo ennen kuin uudet vaatimukset tulevat voimaan, Nea Metsänranta sanoo.

Myös Business Turku uskoo, että aika on nyt otollinen: isot toimijat katsovat jo biopohjaisia ja kiertotalouden mukaisia ratkaisuja tosissaan – olki ja järviruoko mukaan lukien.

Rakentamisen murros ei tapahdu hetkessä, vaan askel kerrallaan. Turussa ja Tiedepuiston ympäristössä noita askelia otetaan yhdessä. Uusien materiaalien lisäksi Turussa etsitään käyttöä ja kokeilupaikkoja uusille materiaaleille ja tekemisen tavoille, kuten esimerkiksi ehjänä purkamiselle ja rakennusosien uudelleenkäytölle.

– Aina se ei ole meidän käsissä, mitkä ladut lähtevät vetämään, mutta me voimme törmäyttää oikeat ihmiset. Kaupungilla on kuitenkin vahva tahto kehittää Tiedepuistosta elävä, kestävä ja kehittyvä alusta, jossa jalostetaan ideoista innovaatioita ja edelleen liiketoimintaa rohkeasti kokeillen ja yhdessä kehittäen, Metsänranta summaa.

Kun Tiedepuisto kaikessa laajuudessaan aikanaan valmistuu, kadut eivät enää hiljene kello 17 jälkeen, vaan alue on elävä kellon- ja vuodenajoista riippumatta. Tiedepuiston aluetta Itäharjulle laajentavan Kupittaan kärjen suunnittelussa on panostettu sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen, viihtyisyyteen ja puolijulkisiin tiloihin, jotta alueesta saadaan elävä. Samalla luodaan puitteet yhteistoiminnalle ja yhteisöllisyydelle. Erilaiset toiminnot, asuntotyypit ja kaupalliset tilat hotellista ja toimistoista monipuolisiin liiketiloihin, sekoittuvat alueella eläväksi kokonaisuudeksi. Tilaa on varattu myös puistoille ja muille vapaamuotoiset kohtaamiset mahdollistaville paikoille.

Turussa uskotaan, että yhteistyön kirkastuessa Tiedepuistosta kasvaa kaupunkimittakaavan kokeilualusta, jossa kiertotalous ei ole erillinen projekti vaan tapa tehdä toisin – pysyvästi. Ja kenties järviruokorakentamista nähdään jo Tiedepuistossa, Reeta Huhtinen ennakoi.

– Meillä on yrittäjä, joka leikkaa ruokoa. Olemme yhdistäneet hänet nykyisten Tiedepuiston toimijoiden kanssa, joten josko Tiedepuistossa olisi mahdollisuuksia kokeilla myös uusia materiaaliratkaisuja.

Turku on osa Innokaupungit-verkostoa. Turun kehittämisen kärkiä ovat uudistuva teollisuus ja lifescience-ala.