Turussa lämpösaarekkeiden ja laajemminkin kaupunginosien välistä lämpötilavaihtelua on seurattu jo pitkään. Tieto lämpösaarekkeiden sijainnista ja kehittymisestä on tärkeää taustatietoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Hellepäivät ovat lisääntyneet ja lämpöaallot pidentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Myös Varsinais-Suomen ilmasto on jo lämmennyt, sillä esimerkiksi jakso vuodesta 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin verrokkijakso vuosina 1981–2010.
Kuumuus koettelee eniten tiheästi asuttuja kaupunkeja, joiden keskustoihin muodostuu lämpösaarekkeita, joissa lämpötila on erityisen korkea. Rakennukset ja kadut keräävät ja varastoivat auringonsäteilyä sekä liikenteen ja teollisuuden hukkalämpöä.
Turussa lämpösaarekkeiden ja laajemminkin kaupunginosien välistä lämpötilavaihtelua on seurattu jo pitkään. Tieto lämpösaarekkeiden sijainnista ja kehittymisestä on tärkeää taustatietoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Kuusi erilaista, Turun lämpötilavaihteluista kertovia karttoja on nyt lisätty karttapalveluun. Voit selailla karttoja suoraan Turun opaskartassa, tai lukea niistä lisää tällä sivulla.
Liittyvät sisällöt:
Karttanäkymän säätämiseen voit käyttää oikean alakulman ”Kartalla näkyvissä” -valikkoa. Valikossa oleva liukukytkin (vaakasuuntainen palkki) säätää, kuinka läpinäkyvä taustalla oleva pohjakartta on verrattuna lämpötilan vaihtelua kuvaaviin värialueisiin.
- Kun liukukytkin on vasemmalla, taustakartta on vähemmän näkyvä, jolloin värialueet korostuvat selvemmin.
- Kun liukukytkin on oikealla, pohjakartta on selkeämmin esillä, ja voit helpommin tunnistaa paikkoja, kuten katuja tai rakennuksia.
Helmikuun heikkotuulisen pakkasyön suuret lämpötilaerot
Kartta kuvaa lähes tyynen, pilvettömän pakkasyön tilannetta keskitalvella 28. helmikuuta 2006 kello 1.30, jolloin meri oli laajalti jään peitossa.
Avaa aineisto Turun karttapalvelussa
Kartan värit kuvaavat lämpötilan alueellisia eroja Turun alueella talvisena aamuyönä. Tietoa alueellisista lämpötilaeroista voidaan hyödyntää esimerkiksi lämmitystarpeen alueellisten erojen arvioinnissa.
Kartta kuvaa maanpintainversion tilannetta tyynenä, pilvettömänä helmikuisena yönä 2006 kello 1.30. Lämpötilat vaihtelivat alueellisesti lähes 20 astetta. Kartta on mallinnettu mitatuista lämpötilahavainnoista.
Maanpintainversiossa maanpinta ja sen lähellä oleva ilma jäähtyvät voimakkaasti, koska pilviverho ei estä lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen. Näin kylmempi ilma jää maanpinnan läheisyydessä lämpimämmän ilman alle. Se on poikkeuksellista, sillä normaalisti lämpötila laskee korkeuden kasvaessa. Inversio tarkoittaa siis käänteistä tilannetta tavanomaiselle lämpötilan jakautumiselle.
Alueellisia lämpötilaeroja syntyy myös tyynellä säällä, kun kylmä, raskas ilma valuu hitaasti maaston alaviin kohtiin. Kartassa voidaan havaita alaviin kohtiin muodostuvia niin sanottuja kylmän ilman järviä, ja mäet erottuvat ympäristöään lämpimämpinä alueina.
Helmikuisen hyvin kylmän pakkasaamun alueelliset lämpötilaerot
TURCLIM-säähavaintoverkoston mittauspisteiden keskilämpötila 7.2.2007 kello kahdeksan oli −25,7 °C. Se on alin keskilämpötila ajanjaksolla 1.1.2006-31.12.2007.
Avaa aineisto Turun karttapalvelussa
Kartta kuvastaa lämpötilan alueellisia eroja Turun alueella talvisen pakkasjakson aamuna. Tietoa alueellisista lämpötilaeroista voi hyödyntää esimerkiksi lämmitystarpeen alueellisten erojen arvioinnissa.
Kartta kuvaa helmikuun aamun kello 8 tilannetta vuonna 2007, jolloin lämpötila oli koko tarkastelualueella alle –20 °C. Kartta on mallinnettu mitatuista lämpötilahavainnoista. Mittaushetkellä Turun keskustassa vallitsi lämpösaareke, mikä johtui pääasiassa rakennusten lämpövuodoista sekä liikenteen lämmittävästä vaikutuksesta.
Keskustan lisäksi myös rannikolla ja saaristossa sijaitsevat alueet olivat ympäristöään lämpimämpiä, mikä selittyy vesialueiden lämmittävällä vaikutuksella. Jääpeitteestä huolimatta osa veden lämmöstä siirtyi jääpeitteen läpi ja lämmitti lähialueita. Kylmintä oli sisämaassa sijaitsevilla alavilla ja harvaanasutuilla alueilla, jonne raskas kylmä ilma muodostaa herkästi niin sanottuja kylmän ilman järviä.
Alkukesän lämpimän päivän alueelliset lämpötilaerot
Kartta kuvaa alkukesän keskipäivän tilannetta 13. kesäkuuta 2006 kello 12, jolloin sisämaassa oli lämmintä ja merenrannan vyöhykkeellä kylmää.
Avaa aineisto Turun karttapalvelussa
Kartan eri värit kuvaavat rannikon ja sisämaan välisiä lämpötilaeroja keskipäivällä alkukesästä 2006, jolloin merivesi oli vielä viileää. Tietoa alueellisista lämpötilaeroista voidaan hyödyntää esimerkiksi lämpöolosuhteille herkkien kevätkasvien kasvupaikkojen kartoittamisessa.
Kartta kuvaa keskipäivän tilannetta alkukesällä 13. kesäkuuta 2006 kello 12, jolloin merivesi oli talven jäljiltä yhä melko viileää. Kartta on mallinnettu mitatuista lämpötilahavainnoista.
Kartalla voi havaita kylmän meriveden viilentävän vaikutuksen rannikkovyöhykkeellä, erityisesti Hirvensalon ja Ruissalon saarien länsiosissa. Lämpötilaero saariston ja sisämaan välillä oli lähes kymmenen astetta.
Päivällä puhaltava tuuli sekoittaa ilmamassoja, minkä vuoksi pienipiirteiset lämpötilanvaihtelut ja kaupungin lämpösaareke eivät erotu yhtä selvästi kuin yöllä (vrt. tilanteet 4 ja 5).
Heinäkuisen hellejakson öiset urbaanit lämpösaarekkeet
Kartta kuvaa eri puolilla Turkua mitattuja yölämpötiloja kello 2 ajanjaksolla 25.–31.7.2018. Heinäkuun 2018 yhtenäinen hellejakso kesti Suomessa 25 päivää.
Avaa aineisto Turun karttapalvelussa
Kartan kuvaamalla hellejaksolla korkeimpia lämpötiloja esiintyi Turun keskustassa ja lähiöissä sekä etelään suuntautuvilla kalliorannoilla. Tietoa lämpötilaeroista voi hyödyntää esimerkiksi korkeiden lämpötilojen aiheuttamien terveysriskien alueellisten erojen arvioinnissa.
Kartta kuvaa yöllä kello 2 havaittuja ja mallinnettuja lämpötiloja hellejaksolla 25.–31.7.2018. Kaupungin lämpösaareke tarkoittaa lämpötilaeroa tiiviisti rakennetun keskustan ja ympäristön välillä. Se on suurimmillaan yöllä, tässä tapauksessa noin neljä astetta. Heinäkuun 2018 keskilämpötila oli Turussa 3 astetta ajanjakson 1991-2020 heinäkuun keskilämpötilaa korkeampi.
Lämpösaareke syntyy, kun auringon lämmittämät asfalttipinnat, talojen seinät ja muut lämpöä varastoivat rakenteet säteilevät päivän aikana varastoimaansa lämpöenergiaa ympäristöönsä.
Lämpösaareke on voimakkain yöllä, vaikka päivisin voidaan mitata korkeita lämpötiloja. Tämä johtuu siitä, että päivisin auringon lämmön aiheuttamat ilmavirtaukset tasoittavat eri alueiden lämpötilaeroja.
Kartan kuvaamalla hellejaksolla korkeita lämpötiloja esiintyi Turun keskustassa ja lähiöissä sekä etelään suuntautuvilla kalliorannoilla. Kasvipeitteiset alueet näkyvät kartalla viileämpinä. Erityisen viileinä erottuvat jokilaaksot, sillä niihin muodostuu tyyninä öinä ns. kylmän ilman järviä, kun viileä ja raskas ilma valuu maaston painanteisiin.
Elokuisen hellepäivän alueelliset lämpötilaerot
TURCLIM-säähavaintoverkoston mittauspisteiden korkein keskilämpötila ajanjaksolla 1.1.2006–31.12.2007 oli 29 °C. Se mitattiin 6. elokuuta 2006 kello 15.30.
Avaa aineisto Turun karttapalvelussa
Kartta kuvaa lämpötilan alueellisia eroja Turun alueella helteisenä elokuun iltapäivänä vuonna 2006. Tietoa alueellisista lämpötilaeroista voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeiden lämpötilojen aiheuttamien terveysriskien alueellisten erojen arvioinnissa.
Kartan kuvaamassa tilanteessa elokuisena iltapäivänä v. 2006 kello 15.30 oli lämpötila koko tarkastelualueella hellerajan yläpuolella. Kartta perustuu mitatuista lämpötilahavainnoista tehtyyn mallinnukseen.
Turun keskustan alueella vallitsi tuolloin heikko lämpösaareke, ja pienempiä lämpösaarekkeita esiintyi myös tiheästi rakennetuilla alueilla keskustan ulkopuolella. Lämpötila kohosi rannikolta kohti sisämaata meren jäähdyttävän vaikutuksen vuoksi, sillä meriveden pintalämpötila oli ilman lämpötilaa alhaisempi. Turun keskustassa ja muilla tiheästi rakennetuilla alueilla esiintyneet lämpösaarekkeet syntyivät rakennusmateriaalien lämpenemisestä.
Joidenkin Turun keskustan ulkopuolella esiintyneiden lämpösaarekkeiden keskiosat olivat viileämpiä kuin niiden ympäristöt. Tämä johtui siitä, että suuret rakennukset lämpenivät ympäristöään hitaammin päivän aikana.
Syyskuisen viileän aamuyön alueelliset lämpötilaerot
Kartta kuvaa aamuyön tilannetta 20. syyskuuta 2007 kello 3, jolloin veden pintalämpötila oli ilman lämpötilaa korkeampi.
Avaa aineisto Turun karttapalvelussa
Kartta eri värit kuvaavat lämpötilan alueellisia eroja Turun alueella syyskuun aamuyönä vuonna 2007, jolloin ilman lämpötila oli vesistöjen pintalämpötilaa alhaisempi. Tietoa alueellisista lämpötilaeroista voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun kartoitetaan lämpöolosuhteille herkälle kasvillisuudelle suotuisia kasvupaikkoja.
Kartta kuvaa syyskuun 2007 aamuyön lämpötilojen alueellisia eroja kello 3. Kartta on mallinnettu mitatuista lämpötilahavainnoista.
Rannikon teollisuusalueet ja korkeat mäet vesialueiden läheisyydessä olivat ympäristöään lämpimämpiä. Tämä johtui siitä, että veden pintalämpötila oli ilman lämpötilaa korkeampi.
Teollisuusalueiden lämpimyyttä selittivät päivän aikana varastoitunut auringon säteilyenergia ja rakennusten lämpövuodot. Ympäristöstään korkeammalla sijaitsevien alueiden lämpimyys ja alavien alueiden viileys selittyvät inversiotilanteella, jossa kylmä ilma valuu raskaampana alaville alueille.
Kartat on tuotettu mallintamalla Turun yliopiston maantieteen osaston TURCLIM-säähavaintoverkoston lämpötila-aineistosta sekä avoimista paikkatietoaineistoista. Samoja aineistoja sekä mallinnusmenetelmiä on käytetty seuraavissa tieteellisissä artikkeleissa:
https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.06.136
https://doi.org/10.1175/JAMC-D-23-0149.1
Nämä karttaesitykset on tuotettu erikseen tätä tarkoitusta varten, ja ne poikkeavat lähtöaineiston, alueellisen rajauksen sekä värityksen osalta edellä mainituissa tieteellisissä artikkeleissa esitetyistä kartoista.
Materiaalit ovat tuotettu osana Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa Ilmastonkestävät investointihankkeet - Alueellisiin ilmastoriskeihin varautuminen kaupungin kaavoituksessa ja suunnittelussa (IKI) -hanketta.
