Moninainen työelämä – Kototiimi Oy

Liedossa ja Kaarinassa yhteisöllistä palveluasumista tarjoava Kototiimi Oy palvelee asiakkaitaan niin, että itsenäisen ja omaehtoisen toiminnan edellytyksiä pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään. 

— Yrityksemme lähtökohtana on ollut nimenomaan asumispalvelun yhteisöllisyys, koska yksinäisyys passivoi, toteaa toimitusjohtaja Kaisa Aare-Puff.

Vuoden 2021 alussa perustettu Kototiimi aloitti toimintansa Kaarinassa, Piikkiön Raadelmassa. Tuolloin Aare-Puffilla oli ollut aiempaa yrittäjyyskokemusta Etelä-Savosta, Päijät-Hämeestä ja Pirkanmaalta. Varsinaissuomalaiset saattavat kenties olla hitaammin lämpeneviä, mutta kaikkiaan maakunta on osoittautunut hyvin toimivaksi ympäristöksi yritykselle. Kototiimin kohdalla juuri yhteisöllisyyden korostaminen on ollut toiminnan merkittävin tekijä, mikä tekee siitä alueella omalaatuisen toimijan. 

— Varsinaissuomalaisten vastaanottavainen asenne on ollut hienoa havaita. Uskon yhteisöllisen asumispalvelun olevan tämän alan tulevaisuus, ja sille on annettu täällä arvokas sija, Aare-Puff sanoo.

Kototiimin yksiköt, Kaarinan Keisarinkoto ja viime vuodenvaihteessa avattu Liedon Kreivinkoto, työllistävät tällä hetkellä vakituisesti 23 henkilöä. Tämän lisäksi on runsaasti keikkatyöntekijöitä. Vakituista henkilökuntaa tarvitaan tulevaisuudessa arviolta yhteensä 30 henkilöä, mikä lopulta riippuu asiakkuuksien määrästä. Ammattinimikkeittäin henkilöt työskentelevät sairaanhoitajina, lähihoitajina, sosionomeina, fysioterapeutteina, hoitoapulaisina ja keittiötyöntekijöinä. Yrityksellä on runsaasti hyviä kokemuksia muunkielisistä työntekijöistä.

— Esimerkiksi Keisarinkodon 15:sta vakituisesta työntekijästä kolmannes puhuu muuta kuin suomea äidinkielenään. Tarvittaessa aluksi Google-kääntäjä voi toimia hyvänä apurina täsmätilanteissa, mutta sen käyttöön ei voi nojautua liikaa. Kun mahdollistetaan suomen puhuminen niin paljon kuin mahdollista sekä työssä että tauoilla, saadaan alusta alkaen hyvä tuki kielen oppimiselle. Olemme havainneet, että esimerkiksi perehdytysmateriaalia pystyy kääntämään melko hyvätasoisesti toiselle kielelle tekoälyn avulla, vaikkakaan aukottomia käännökset eivät ole.

Aare-Puffin mukaan monikulttuurisen työyhteisön johtaminen ei välttämättä ole aina helppoa, mutta se rikastuttaa työntekoa.

— Ennakkoluuloihinkin liittyvät asiat ovat mitä useimmin johtajuuskysymyksiä. Joiltain alueilta muuttaneisiin on saatettu joskus asiakkaiden toimesta suhtautua alkuun epäilevästi, mutta myöhemmin onkin todettu henkilökemioiden ja palvelun toteutuvan mitä parhaiten, kun uudelle tekijälle on annettu mahdollisuus. Myös eri sukupuolta edustavaan hoitohenkilökuntaan on saatettu joskus aluksi suhtautua epäillen, kunnes on käytännön kautta ymmärretty, ettei hyvä hoitajuus sukupuoltakaan katso.

— Usein meillä aloittaneet muunkieliset työntekijät ovat olleet korkeakoulutettuja toisessa maassa. Aluksi on voitu tehdä avustavia tehtäviä ja kielen kehityttyä aloittaa esimerkiksi oppisopimuskoulutus. Näin olemme saaneet useita ammattilaisia. Eli ei ole henkilön kansalaisuudesta tai äidinkielestä kiinni, millainen henkilö on työntekijänä. Sanoisin kuitenkin, että kielitaito on avain töissä ja työmarkkinoilla onnistumiseen ja henkilökohtaisen työuran etenemiseen. Meillä joihinkin avustaviin tehtäviin voi tulla ilman sujuvaa suomen kieltä, mutta hoitotehtävät edellyttävät tiettyä kielitasoa ja koulutusta. Onneksi kieli, kuten on useasti käytännössä todistettu, paranee työtä tekemällä ja toimimalla osana työyhteisöä, minkä myötä seuraavat stepit mahdollistuvat, Aare-Puff toteaa.

Hyviä tekijöitä tarvitaan aina

Kototiimi on onnistunut löytämään työntekijöitä tarpeen mukaan, vaikka tilanteet ovatkin vaihtelevia. Kaisa Aare-Puffin mukaan sosiaalinen media on hyvä lisäkanava avoimille paikoille näkyvyyden saamiseksi, mikä on lisännyt heillä hyvin hakemusten saamista. Vaikka hoitajapula on todellinen, alan sisällä myös liikkuu henkilöstöä, joten hyvällä työnantajalla on mahdollisuudet löytää osaavia työntekijöitä. Jos Kototiimille haluaa hakea töihin, Aare-Puff vinkkaa jättämään rohkeasti hakemuksia.

— Meillä työtehtäviin valitaan henkilöt omina persooninaan luottaen siihen, että henkilöstä tulee ammattilainen, vaikka kaikkia taitoja aina aluksi ei olisikaan. Työmotivaation ja -moraalin tulee olla kunnossa, ne ovat meille tärkeimpiä ominaisuuksia. Lisäksi meillä omasta työstään saa ja pitää olla ylpeä! Pyrimme kannustamaan palkkauksella, joka on yli työehtosopimuksen. Haemme töihin persoonia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ja soveltuvat tähän työhön, eli asia on lopulta melko yksinkertainen.

Kototiimillä on kokemusta myös toimivasta yhteistyöstä Turun kaupungin kanssa työntekijöiden löytämiseksi. Kototiimi ja Verkostolla töihin -hanke järjestivät viime marraskuussa kotoutumisen osaamiskeskuksessa tilaisuuden, jossa työnhakijat pääsivät tapaamaan yritystä tarvittaessa omakielisen kotoutumisohjaajan kielituella. Tilaisuuden kautta löytyi erinomaisesti avustaviin töihin soveltuva henkilö, joka aloitti hiljattain työkokeilun, jonka jälkeen arvioidaan jatkoa. Aare-Puff kehuukin kokemuksiaan Turun kaupungin monipuolisten yrityspalveluiden kanssa toimiviksi.

— Yhteistilaisuutemme kautta meillä aloitti henkilö keittiöapulaisena ja on tehnyt työnsä erinomaisesti. Hienoa on ollut myös huomata, kuinka nopeasti suomen kielikin on kehittynyt. Kieltä tuleekin uskaltaa käyttää mahdollisimman paljon miettimättä liikaa, onko kaikki sanottu heti oikein. Näen niin, että rekrytoitaessa hakijan äidinkielellä ei ole merkitystä, koska työkieli on kaikille sama. Eri maanosista muuttaneilla on hauskoja murteita, mikä on vain hienoa. Aluksi pitää puhua paljon, jotta sanavarasto laajenee ja puhuminen rutinoituu. 

Aare-Puffin mukaan muunkielisyyttä ei ole mitään syytä pelätä. Päinvastoin yritysten kannattaa rohkeasti palkata muualta muuttaneita töihin. Tällöin erityisesti lähijohtamiseen pitää riittävästi panostaa, sillä se vaikuttaa aivan kaikkeen. Johtajuudessa tulee olla ihminen ihmiselle kaikissa tilanteissa.

— Mielestäni hyvin olennaista on se, että yrityksen tulee olla kiinnostunut työntekijöistään. Tällöin työyhteisöstä voi saada parhaan potentiaalin irti. Myös henkilöstön vastuunotto voi tällöin lisääntyä. Jotta työntekijä on motivoitunut, tulee lähijohtajaa aidosti kiinnostaa tämän toiminta. Hyvä muistisääntö voisi myös olla: ”muista kiittää”. Siinä on valtava ero, opastetaanko työntekijöitä pelkäämään moitetta vai hakemaan kiitosta, Aare-Puff näkee.

— Kaikkiaan meillä töissä toimii se, että omaa asemaa ei nosteta muiden yläpuolelle, ja tasavertaisuus pätee sekä työyhteisössä että asiakastyössä. Kun kuuntelemme toisiamme, osaamme tuottaa parasta mahdollista palvelua. Kun tämä keskinäinen välittäminen toteutuu, mahdollistuu myös yritystoiminnan sujuminen ja edelleen kehittyminen.

Moninainen työelämä, osa 3. Tämän juttusarjan tuottaa Turun kaupungin toteuttama Verkostolla töihin -ESR+-hanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Juttusarjaan kannustetaan mukaan työnantajia alaan katsomatta. Halutessasi organisaationne mukaan, ota viipymättä yhteyttä: