Pieni vasa, uuden elämän alussa, on vasta vetänyt ensi kerran ilmaa keuhkoihinsa, mutta osaa heti lajityypillisen tavan piiloutua matalana varvikkoon.
Moni tunnistaa kuvanveistäjä Jussi Mäntysen (1888–1978) valtaisan pronssisen Hirvi-veistoksen (1969), joka komeilee Kupittaanpuistossa. Suositusta veistoksesta on valokset myös Viipurissa (1924), Lahdessa (1955) ja Helsingissä (1972). Kuvanveistäjän muu tuotanto jää helposti tunnettuudessa julkisen taiteen varjoon. Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluu kuitenkin Jussi Mäntyseltä 7 ulkoveistoksen lisäksi 118 muuta teosta.
Vastasyntynyt hirvenvasa (1930) on sulavalinjainen, kullatusta vaahterasta muotoiltu veistos, pituudeltaan 60 cm. Pieni vasa, uuden elämän alussa, on vasta vetänyt ensi kerran ilmaa keuhkoihinsa, mutta osaa heti lajityypillisen tavan piiloutua matalana varvikkoon. Mäntynen toi useissa yhteyksissä esille hirven tärkeyden hänelle niin luontokokemuksissa kuin taiteen aiheena. Kultaus kertookin hirvieläimen syvästä merkityksestä taiteilijalle.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen
Vasassa on siroa sulokkuutta, mikä ilmenee myös Mäntysen muissa hirvieläimiä kuvaavissa teoksissa. Kuvanveistäjällä oli taito esittää eläimiä tavalla, joka herätti jo aikalaisissa voimakkaita, yleviä tunteita. Tietokirjailija Toivo Kaila kuvaili veistosta Hirvihieho Mäntysen taidetta käsittelevässä kirjassaan 1928.
Miten paljon tuossa nuoressa hiehossa onkaan neitseellistä puhtautta ja itsetiedotonta suloa, siroista kavioista kaulaan saakka!
Jussi Mäntynen toimi pitkään Helsingin yliopiston eläinmuseon konservaattorina. Työhön kuului muun muassa dioraamoihin tarvittujen eläinten täyttäminen. Päätoiminen taiteilija hänestä tuli vasta yli 40-vuotiaana. Pitkän konservointiuran kerryttämä osaaminen oli Mäntysen kuvanveistouran peruspilari, joka mahdollisti samalla taiteilijalle vapauden erota tietoisesti luonnontieteellisestä tarkkuudesta taiteellisen näkemyksen niin vaatiessa. Hänen tapaansa kuvata eläimiä kuului voimakas tyylittely, sekä muun muassa muinaisegyptiläisen taiteen ja uusklassismin vaikutteet. Tärkeää oli silti myös kullekin eläinlajille tyypillisen tunneilmaisun tavoittaminen.
Suuri osa Turun kaupungin taidekokoelman eläinveistoksia on osa kokonaisuutta, jonka Jussi ja Aune Mäntynen lahjoittivat kaupungille vuonna 1970. Lahjoituksen ehtoihin kuului teosten pitäminen pysyvästi esillä Turun taidemuseossa. Vaikka teokset kuuluvat WAM Turun kaupungin taidemuseon kokoelmaan, niihin voi tutustua Turun taidemuseon yläkerran Jussi Mäntyselle omistetussa tilassa.
