Turun kaupunginmuseon julkaisema suositus Turun kaupunkiarkeologisten löytöjen taltiointi- ja poistokriteereistä on tarkoitettu toimijoille, jotka tekevät arkeologisia kaivauksia Turun kaupunkiarkeologisella alueella.
Turun vanhalla kaupunkialueella arkeologiset kerrokset ovat Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen vahvoja. Orgaaninen aines on säilynyt hyvin, ja löytöaineisto on monin tavoin ainutlaatuista.
– Vuodesta 2015 lähtien kaupunkikaivauksista ovat voineet tehdä tarjouksia myös yksityiset konsulttiyritykset. Siksi yhtenäisen ohjeistuksen laatiminen katsottiin tarpeelliseksi, toteaa yli-intendentti Paula Saarento.
Suosituksen on laatinut löytöasiantuntijoista koostuva työryhmä, jossa on edustajia Turun kaupunginmuseosta, Turun yliopiston arkeologian oppiaineesta, Museovirastosta, Kansallismuseosta, Muuritutkimus Oy:stä sekä Aboa Vetus Ars Nova -museosta.
Turun kaupungin vanhalla asemakaava-alueella (mj.rek 853500004) on pitkään noudatettu käytäntöjä, jotka liittyvät kaivauslöytöjen talteenottoon ja konservointiin. Käytännöt ovat muodostuneet aikanaan Turun maakuntamuseon ja vuodesta 2009 Turun museokeskuksen kaupunkikaivausten yhteydessä.
– Löydöt taltioidaan Museoviraston arkeologisten kokoelmien sijaan Turun kaupunginmuseon kokoelmiin, sanoo konservaattori Maarit Hirvilammi.
Suositus ohjaa kaivaustutkimuksia tekeviä toimijoita taltioimaan löytöjä riittävällä tarkkuudella. Ohjeistuksessa on huomioitu Turun vanhan kaupunkialueen arkeologisen kulttuurikerroksen erityislaatuisuus sekä aineiston tutkimuksellinen arvo. Suosituksessa on huomioitu sekä tutkimukselliset että kustannuksiin liittyvät näkökulmat.
– Turussa löytöaineistoa joudutaan sen runsauden ja orgaanisen materiaalin suuren määrän vuoksi karsimaan todennäköisesti enemmän kuin muissa Suomen kaupunkikohteissa. Siksi taltiointiin ja karsintaan keskittyvä suositus on täällä erityisen tarpeellinen, kertoo tutkija Elina Saloranta.
Suositus täydentää Museoviraston arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita erityisesti Turussa syntyvän löytöaineiston osalta. Sitä voi soveltuvin osin hyödyntää myös muiden Suomen historiallisten kaupunkien arkeologisissa kohteissa, erityisesti alueilla, joilla on VARK-status (valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset alueet).