Turun kaupunki keräsi satama-Varissuo-raitiotielinjan toteutussuunnitelman ja vaikutusarviointien pohjalta lausuntoja eri toimijoilta. Kaupunkilaisten näkemyksiä hankkeesta kerättiin helmikuun lopulla järjestetyssä kansalaispaneelissa sekä avoimella verkkokeskustelulla.
Turun kaupunki ja Turun Raitiotieallianssi julkaisivat tammikuussa satama–Varissuo-raitiotien toteutussuunnitelman ja muut loput valtuustopäätökseen tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset. Samalla kaupunki pyysi hankkeesta lausuntoja ja avasi avoimen Voxit-verkkokeskustelun aiheesta. Näkökulmia kerättiin lisäksi kansalaispaneelissa, joka koosti päättäjille suosituksia 28.2. käydystä keskustelusta. Lausunnot, kansalaispaneelin suositukset ja Voxit-keskustelun raportti on toimitettu Turun kaupunginvaltuuston jäsenille päätöksenteon tueksi 30. maaliskuuta.
Lausunnonantajista valtaosa suhtautui raitiotiehen myönteisesti tai neutraalisti
Turun kaupunki pyysi lausuntoja raitiotien toteutussuunnitelmasta 26.1.–2.3.2026. Lausuntopyynnössä tiedusteltiin kantoja siihen, miten raitiotien nähdään vaikuttavan Turun ja seudun kehitykseen elinvoiman, kaupunkikehityksen ja liikkumisen osalta. Lisäksi kysyttiin suoraa kantaa satama–Varissuo-raitiotien rakentamisesta sekä suhtautumista raitiotien laajentamiseen naapurikuntiin. Lausunnon saattoi toimittaa mikä tahansa taho.
Lausuntoja saapui yhteensä 51 kappaletta. Kolmessa näistä ilmoitettiin, ettei lausuntoa anneta. Noin 45 % lausunnoista suhtautui Satama-Varissuo-raitiotielinjan rakentamiseen myönteisesti, noin 40 % neutraalisti ja noin 15 % vastusti hanketta. Myönteisesti raitiotiepäätökseen suhtautuvat esimerkiksi useat elinkeinoelämän edustajat, asumisyhdistykset sekä oppilaitokset ja opiskelijajärjestöt. Viranomaistahot ja naapurikunnat suhtautuvat raitiotiehen pääosin neutraalisti tai varovaisen myönteisesti. Raitiotiepäätöstä vastustaa muun muassa osa ammattiautoilijoita edustavista yhdistyksistä.
Lausunnoissa raitiotien nähdään vaikuttavan positiivisesti kaupungin elinvoimaan ja kaupunkikehitykseen. Raitotien uskotaan houkuttelevan investointeja ja rakentamista reitin varrelle sekä tuovan varmuutta yksityisen sektorin investoinneille. Hankkeeseen kielteisesti suhtautuvia tahoja epäilytti hankkeen hinta, saavutettavat hyödyt sekä autoliikenteen tulevaisuus kaupungissa. Useissa lausunnoissa korostetaan, että joukkoliikennettä tulee kehittää edelleen kokonaisuutena koko kaupunkiseudulla.
Kansalaispaneeli: Joukkoliikenneratkaisusta on saatava päätös
Raitiotiestä järjestettyyn kansalaispaneeliin osallistui yhteensä 30 satunnaisotannalla valittua turkulaista. Paneeli on koottu tammikuussa 2024, ja se on kokoontunut aiemmin kolmesti. Paneelin jäsenille toimitettiin ennakkoon laaja perehtymismateriaali aiheesta, joka on myös julkaistu Turun raitiotie Oy:n verkkosivuilla.
Paneelikeskustelun perusteella päätöksenteon tueksi laaditut suositukset liittyvät erityisesti sujuvaan joukkoliikenteeseen ja talouteen. Kansalaispaneeli suosittelee joukkoliikennekapasiteetin nostamista ja liikenteen sujuvoittamista esimerkiksi julkisen liikenteen omilla kaistoilla. Paneeli esittää, että Turun julkisen liikenteen tulee huomioida seudulliset liikkumisen tarpeet ja että julkisen liikenneratkaisun tulee olla esteetön.
Talouden osalta paneeli pitää tärkeänä varmistaa, ettei raitiotie vaikeuta muiden investointien tekoa tulevaisuudessa. Paneeli esittää, että kaupungin tulee esittää takaisinmaksusuunnitelma ja selventää turkulaisille ennen päätöstä vaikutukset muihin palveluihin tai kuntaveroon. Suosituksissa huomautetaan, että liikenteen kehittämiseksi on joka tapauksessa saatava ratkaisu ja että päätöksenteon pitkittyminen kasvattaisi eri ratkaisujen kustannuksia.
Voxit-keskustelussa eniten raitiotietä vastustavia mielipiteitä
Raitiotiestä toteutettiin 26.1.–22.2. Voxit-verkkokeskustelu, jonka kautta kaupunkilaiset saattoivat ottaa kantaa toisten kaupunkilaisten kirjaamiin aihetta koskeviin väitteisiin (samaa mieltä/eri mieltä/ohita). Voxit-alustan tarkoituksena ei ole tuottaa tilastollisesti edustavaa määrällistä tietoa, vaan nostaa päätöksenteon tueksi kaupunkilaisten näkemyksiä. Yksittäinen vastaaja pystyy halutessaan esimerkiksi vastaamaan samaan väitteeseen useampaan kertaan.
Keskusteluun osallistui yhteensä 4479 vastaajaa, ja keskustelussa julkaistiin yli 200 väitettä. Yksittäisiin väittämiin vastattiin 318 612 kertaa. Keskustelun osallistujista enemmistö oli yli 40-vuotiaita (59 %) ja turkulaisia (88 %). Keskustelusta erottui kolme mielipideryhmää, joista kaksi näkee raitiotien positiivisena, mutta jotka eroavat toisistaan kannatuksen perusteiden näkökulmasta. Kolmas ryhmä vastustaa raitiotietä. Vastaajaryhmistä suurin oli raitiotien vastustajat.
Erimielisyyttä aiheuttivat erityisesti väitteet, jotka koskivat raitiotien arvioituja hyötyjä. Yksimielisiä vastaajat olivat siitä, että joukkoliikennettä on kehitettävä. Kaikki ryhmät korostivat peruspalvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä ratkaisun taloudellista vastuullisuutta. Huolta aiheuttivat erityisesti raitiotiehankkeen kustannukset ja rakentamisen aikaiset vaikutukset.