Turku on sijoittunut yhdessä Espoon kanssa jaetulle ensimmäiselle sijalle ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tuoreessa kuntakyselyssä. Yksi keskeinen menestystekijä on ollut selkeiden toimintamallien hyödyntäminen sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa.
Kyselyn on tilannut vakuutusyhtiö If ja toteuttanut Suomen ympäristökeskus SYKE. Kyselyn mukaan Ilmastonmuutoksen yleisimpiä vaikutuksia ovat sademäärän lisääntyminen, lämpötilan kohoaminen ja järvien ja jokien virtausten muuttuminen. Kunnat ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, koska suuri osa sopeutumistoimenpiteistä toteutetaan paikallistasolla.
Turussa ilmastotyötä on kehitetty pitkäjänteisesti jo vuosikymmenten ajan. Nykyinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius jo vuoteen 2029 mennessä, mistä eteenpäin Turku on ilmastopositiivinen. Tämä tarkoittaa, että ilmastoon kohdistuva nettovaikutuksemme muuttuu lämpenemisestä jäähtymiseksi. Luontopositiivisuus puolestaan on tarkoitus saavuttaa vuonna 2030.
“Kunnianhimo on kasvanut vähitellen paikallisen tahtotilan, onnistuneiden toimenpiteiden ja kansainvälisten vaikutteiden, kuten EU:n ilmastopolitiikan, myötä. Nykyään Turku on yksi maailman johtavia ilmastokaupunkeja”, kertoo Turun kaupungin Elinvoiman palvelukokonaisuuden erityisasiantuntija Miika Meretoja.
Ennakoiminen ja yhteistyö olennaista
Sopeutumisella ehkäistään tai lievennetään ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia. Se tarkoittaa myös ennakoivaa varautumista riskeihin. Käytännön esimerkkejä Turussa ovat kosteikkojen ja soiden ennallistaminen sekä hulevesialtaiden lisääminen. Meren ja Aurajoen äärelle rakennettavaan Historian ja tulevaisuuden museoon ei tule tulvariskin vuoksi lainkaan kellaria.
Kaupunki ei omilla toimillaan voi kuitenkaan vaikuttaa kaikkeen, ja siksi yhteistyö esimerkiksi yritysten kanssa on tärkeää myös alueen elinvoiman turvaamiseksi muuttuvassa ilmastossa.
“Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa yhteistyökumppanit ja verkostot ovat erittäin tärkeitä. Turun ilmastotoimien toteuttamiseen ja hiilineutraaliuden tavoitteluun tarvitaan mukaan asukkaat, yhteisöt, yritykset, sidosryhmät ja korkeakoulut – koko yhteiskunta”, Meretoja painottaa.
Ilmastoriskeihin varautuminen edellyttää ajantasaista ja ennakoivaa tietoa. Esimerkiksi yhteistyö kaupungin, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun sekä muiden tutkimusorganisaatioiden ja toimijoiden kanssa tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastoriskeistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
Yhteistyötä tehdään esimerkiksi IKI- ja RESIST-hankkeissa, joissa kehitetään ilmastoriskien karttapohjaista arviointia sekä parannetaan kaupungin suunnitteluprosesseja. Saatu kunniamaininta ei siis tarkoita, että kaupungin sopeutumistyö olisi valmista. Kaupungin kehittämistyössä ensiarvoisen tärkeää on myös yhteistyö ja oppiminen muiden kaupunkien ja alueiden kanssa.
Sinunkin toiminnallasi on merkitystä
Kaupunki voi kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen keinoin edelleen tehdä paljon ilmastokestävyyden parantamiseksi, mutta myös asukkailla ja yrityksillä on tärkeä rooli esimerkiksi vesienhallinnassa. Omalla tai yrityksen tontilla tehtävillä ratkaisuilla voi edistää koko kaupungin sopeutumiskykyä ja samalla tukea lähiluontoa. Vinkkeihin voit tutustua täältä: Luonnon onni on villi piha – Näin hoidat pihaasi luonnonmukaisesti | Turku.fi
Myös yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen on osa varautumista, sillä yhtenäinen kaupunki on vahvempi erilaisissa häiriötilanteissa. Tämä korostaa asukkaiden roolia. Sopeutuminen onkin vahvistuva osa kaupunkiemme ja yhteiskuntiemme toimintaa kauas tulevaisuuteen. Hyvistä sopeutumistoimista on lisäksi välitöntä hyötyä meidän kaikkien viihtyisyydelle, luonnolle ja turvallisuudelle. Kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä.
Kysely toteutettiin keväällä 2025 ja siihen vastasi 118 kuntaa. Vastaajina olleet kunnat edustavat yhteensä noin 4,1 miljoonaa asukasta, mikä kattaa arviolta 73 prosenttia Suomen väestöstä. Selvityksen tilasi vakuutusyhtiö If ja sen toteutti Suomen ympäristökeskus SYKE. Vastaavia kyselyitä on toteutettu Ruotsissa ja Norjassa useamman vuoden ajan. Voit tutustua Ifin ja SYKEn raportteihin täällä: