Turun kansliapäällikön talousarvioluonnos valmistunut – tulevat vuodet alijäämäisiä

Turun Kauppatorin suihkulähteen vesipatsaat. Taustalla torikojuja ja Eerikinadun taloja. (Kuva: Susse Määttänen)

Keväällä käynnistynyt vuoden 2026 talousarvion virkavalmistelu on päättynyt ja Turun kansliapäällikkö on luovuttanut talousarvioluonnoksensa pormestarin talousarviovalmistelun pohjaksi.

Kaupungin talousarvioluonnoksen vuoden 2026 alijäämä on -21,0 miljoonaa euroa, mutta talouden tasapainoon pyritään taloussuunnitelmakauden 2025–2027 päätteeksi. Talousarvioluonnoksessa ei esitetä muutoksia nykyisiin veroprosentteihin. 

– Talousarvion valmistelua on tehty huolella läpi koko organisaation jo keväästä asti.  Olemme tilanteessa, jossa talouteen kohdistuu runsaasti tarpeita, joihin emme voi vaikuttaa. Tämä syventää alijäämää, toteaa kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen

Turun kaupunki on kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Kasvun myötä erilaiset palvelutarpeet ovat kasvaneet, ja tämä heijastuu myös kustannuksiin. 

Ulkoisista tekijöistä muun muassa kuntien palkkaratkaisu, oppimisen tuen muutos ja työllisyystilanteen heikentyminen kasvattavat menoja. Kaupungin aiemmin tekemistä päätöksistä muiden muassa myös runkolinjaston käyttöönotto ja liikunnan palveluverkkomuutokset kasvattavat menoja. 

Kaupungeista on tullut soteuudistuksen jälkeen suhdanneherkempiä ja vallitseva yleisen taloussuhdanteen tahmea kasvu heijastuu Turun kaupunginkin tuloihin. Veroennusteet ovat heikentyneet kuluvan vuoden aikana tulevien vuosien osalta. 

Suhdanteiden heikkenemisen seurauksena talouteen kohdistuvia tarpeita on arvioitu kriittisesti kaikilla palvelualueilla. 

– Turku huolehtii vastuullisesti kaupungin taloudesta ja pyrimme kohti kestävää talouden perusuraa. Haastavassakin tilanteessa tuemme positiivisia vaikutuksia luovia kasvun edellytyksiä ja turvaamme kuntalaisten ostovoimaa, Heikkinen linjaa. 

Kaupungin investointitaso on ollut vuosien 2012–2022 aikana muihin suuriin kaupunkeihin nähden erittäin alhainen. Kaupungille on näin ollen muodostunut investointivelkaa ja tämä heijastuu seuraavien vuosien investointitarpeisiin. Investointiohjelma vastaa kasvavan kaupungin kehitystarpeisiin, mutta erityisesti peruspalvelujen palveluverkkojen tarpeisiin. Investoinnit keskittyvät vahvasti kouluihin ja päiväkoteihin.  

Kaupungin vallitsevan taloustilanteen seurauksena investoinnit rahoitetaan velalla, jolloin käyttökustannusten lisäksi kasvavat myös rahoituskustannukset. Investointien suunnitteluun ja aikataulutukseen kiinnitetään tällä hetkellä erityistä huomiota. 

Pormestarimallissa Turun pormestari vastaa talousarvion lopullisesta laatimisesta ja toimii asiassa esittelijänä kaupunginhallitukselle.  Lautakunnat käsittelevät osaltaan palvelukokonaisuuksien toimintasuunnitelmat syyskuun loppuun mennessä ja kaupunginhallitus käsittelee koko kaupungin valmistelutilannetta lokakuun alussa.  

Pormestari Piia Elon talousarviovalmistelussa linjataan niin toiminnan kuin talouden tavoitteet. Pormestarin talousarvioesitys tuodaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle marraskuun alkupuolella.