Turun kaupunkitutkimusohjelman tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan painotusluokilla opiskelu ei tuota oppilaille erityistä hyötyä osaamisen ja hyvinvoinnin kehittymisen kannalta, mutta oppilaat suhtautuvat tyypillisesti opiskeluun yleisluokkien opiskelijoita myönteisemmin.
Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamassa hankkeessa ”Peruskoulut oppimisen ja hyvinvoinnin keskuksina Turussa” tutkittiin yhden ikäluokan oppilaita 6., 7. ja 8. luokalla Turussa. Oppilasvalikointiin perustuvia painotetun opetuksen “erikoisluokkia” ovat 1. luokalla alkavat kieliluokat, 3. luokalla alkavat musiikki-, kuvataide- ja matematiikkaluokat sekä 3. ja 7. luokalla alkava liikunta-/urheilulinja. Turussa noin viidesosa kuudesluokkalaisista ja noin neljäsosa seitsemäsluokkalaisista opiskeli jollakin painotusluokalla vuonna 2022.
Seurantatutkimus osoitti, ettei painotusluokilla opiskelu tuota oppilaille erityistä hyötyä yläkoulun ensimmäisinä vuosina osaamisen ja hyvinvoinnin kehittymisen kannalta. Painotusluokkien oppilailla oli kuitenkin yleisluokkien opiskelijoihin verrattuna tyypillisempää suuntautua oppimiseen myönteisemmin ja pitää omaa luokkaansa oppimisen kannalta parempana verrattuna koulun muihin luokkiin.
Tutkimuksen mukaan oppilasvalikointi eriyttää koulujen ja luokkien oppilaspohjaa. Painotetun opetuksen luokille valikoituu pääasiassa korkeasta sosioekonomisesta taustasta tulevia, valtaväestöön kuuluvia ja koulussa hyvin menestyviä oppilaita, joilla tyypillisesti on vapaa-ajan harrastus urheiluseurassa tai musiikkiopistossa.
Oppilaiden kiinnostuneisuus opiskeluun vaihteli eri luokkien välillä
Oppilaiden ajatukset siitä, opiskellaanko koulussa kiinnostavia asioita, vaihtelivat erilaisilla luokilla. Kiinnostus oppisisältöihin väheni siirryttäessä alakoulusta yläkouluun, ja kielteinen kehitys oli voimakkainta painotusluokilla niillä oppilailla, jotka eivät tulleet korkean sosioekonomisen taustan perheistä. Vastaavaa eroa ei ollut yleisluokissa erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevien oppilaiden kokemuksissa.
Kaikilla hyvinvoinnin mittareilla (oppilaiden kokema ahdistuneisuus, masentunut mieliala, stressioireet) tytöt voivat huonommin kuin pojat, ja kaikkein huonommin voivat tytöt yleisopetuksen luokilla. Tytöillä erot hieman kasvoivat luokkatyyppien välillä kuudennelta luokalta kahdeksannelle luokalle. Poikien terveyden kehitys ei eronnut luokkatyyppien välillä.
Terveyteen vaikuttavat tottumukset muuttuvat yläkouluvuosien aikana pääosin samanlaisesti painotus- ja yleisluokilla. Haitalliset terveystottumukset (tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja alkoholin kokeilut, addiktiivinen sosiaalisen median käyttö ja digipelaaminen sekä myöhään valvominen) lisääntyivät molemmissa luokkatyypeissä kuudennen ja kahdeksannen luokan välillä ja erot painotus- ja yleisluokkien välillä olivat pieniä.
– Oppilasryhmien väliseen eriytymiseen voidaan puuttua koulutuspoliittisin päätöksin, kuten muuttamalla tapoja, joilla oppilaita valikoidaan ja ryhmitellään, toteaa hankkeen tutkija Mari Siipola Turun yliopistosta. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus CELE sekä Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL ja Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä NEDIS.