Suurtorin eloisa historia ulottuu keskiajalle, jolloin tori toimi vilkkaana kauppapaikkana, hallinnollisena keskuksena ja liikenteen solmukohtana. Turun kaupunki jatkaa ainutlaatuisen kulttuuriympäristön tarinaa käynnistämällä alueen suojeltujen rakennusten korjaushankeen.
Kaikki tiet veivät Suurtorille
Vanha Suurtori oli vuosisatojen ajan Suomen tärkeimpien teiden ja liikenneväylien risteyskohta. Suurtorilla ristesivät niin Viipurin rantatie, Satakunnasta tulevat tiet kuin Hämeen Härkätie. Tämä solmukohta muovasi torista paitsi kaupankäynnin, myös tiedonkulun ja liikkumisen keskuksen.
Torilla kohtasivat matkustajat, kauppiaat, virkamiehet ja paikalliset, ja Suurtorin kupeeseen rantautuivat niin kauppa-alukset kuin saaristolaisveneet. Torin kytkeytyneisyys Aurajokeen mahdollisti tavaroiden sujuvan kuljetuksen laivoilla, mikä vahvisti sen asemaa kaupankäynnin keskuksena.
Suurtorista muodostuu kaupallinen ja hallinnollinen keskus
Suurtorin muoto on perua keskiajalta, samoin kellarit ja tiettävästi osa alempien kerrosten seinärakenteista. Kaupungin kasvaessa myös torin merkitys ja koko kasvoivat. 1400-luvulla rakentunut silta yhdisti pohjoisen suunnasta tulevan tien Suurtoriin, ja vähitellen kaupunkimainen asutus levisi myös joen pohjoispuolelle.
Myöhemmin aluetta laajennettiin Aurajoen länsirannalle, mikä tunnetaan nykyisin Vähätorina. Vanhan Suurtorin läheisyys Tuomiokirkkoon vahvisti sen asemaa niin maallisena kuin hengellisenä kohtaamispaikkana.
Suurtoria nykyisin ympäröivät rakennukset rakennettiin vuosien 1735–1901 aikana. Kivitalot loivat alueelle arvokkaan ilmeen, mikä näkyy edelleen Vanhassa Raatihuoneessa, Brinkkalan talossa, Hjeltintalossa ja Juseliuksentalossa.
Suurpalo muovasi kaupunkiympäristöä ja rakennusten käyttöä
Vuoden 1827 suurpalo vaurioitti Raatihuonetta ja Brinkkalan taloa, mutta rakennukset korjattiin säilyneitä rakenteita hyödyntäen. Suurpalon jälkeen arkkitehti Carl Ludvig Engel laati nopealla aikataululla uuden asemakaavan Turkuun.
Uudessa asemakaavassa korostuivat leveät kadut, aukiot ja puistot, mikä näkyy yhä Tuomiokirkon ympäristössä. Suurtori ei ollut enää kaikilta sivuiltaan rakennusten ympäröimä, vaan torin ja Tuomiokirkon välille avattiin puistot entisten asuinkortteleiden ja katujen tilalle. Myös Suurtorille uudelleen rakennettujen kivitalojen barokkityyli korvattiin 1800-luvun empiretyylillä.
Palo muovasi kaupungin rakennetta ja hallinnolliset toiminnot siirtyivät vähitellen muualle. Kuitenkin monet julkiset rakennukset säilyivät merkittävinä kaupunkikuvallisina kiintopisteinä. Vaikka Brinkkalan talo oli ollut kaupungin omistuksessa jo vuonna 1819, monet Vanhan Suurtorin rakennuksista siirtyivät kaupungin omistukseen vasta 1930-luvulla.
Turun palosta huolimatta Vanha Suurtori säilyi symbolisesti merkittävänä paikkana, ja sen historialliset rakennukset ovat yhä keskeinen osa Turun kulttuuriperintöä.
Turku on aloittanut korjaushankkeen Vanhan Suurtorin rakennuksista
Turun kaupunki on käynnistänyt Vanhan Suurtorin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja suojeltujen rakennusten korjaushankkeen, sillä Suurtorin rakennukset ovat viimeisten 15 vuoden aikana painuneet nopeammin ja epätasaisemmin. Koska Engelin laatimassa asemakaavassa Vanhan Suurtorin kortteli on nimetty Elephanten-kortteliksi, Suurtorin korjaushanke kulkee Elephanten nimellä.
Hanke on poikkeuksellisen vaativa, sillä rakennukset ovat osa keskiaikaisen Turun kaupunkikokonaisuutta ja kätkevät alleen keskiaikaista historiaa, kuten maanalaisia kellareita.
Hankkeen tarkoituksena on etsiä ratkaisuja, joilla historialliset kerrokset ja uniikki kulttuuriperintö säilytetään sekä löytää keinoja rakennusten perustusten vahvistamiseksi ja painumisen estämiseksi.
Korjaustyötä tehdään koko hankeen ajan yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Suunnittelussa huomioidaan myös alueen aktiivinen toiminta ja pyritään minimoimaan toimijoille ja suurelle yleisölle kohdistuvat haitat.
Perustusten olosuhteiden ja kunnon arviointi tulee edellyttämään laajoja arkeologisia kaivauksia. Selvitysten myötä saadaan tietää, kuinka laajoja ja vaativia Elephanten-korttelin rakennusten korjaukset tulevat olemaan.
Liittyvät sisällöt:
Vanhan Suurtorin rakennukset
Vanhaa Suurtoria ympäröivissä rakennuksissa on vuosien saatossa ollut monenlaista toimintaa vankilasta poliisilaitokseen ja seurahuoneesta paitateollisuuteen. Kaupan, oikeuden ja tapahtumien keskuksesta on muovautunut monien kulttuuri- ja taidetapahtumien kiintopiste sekä vireä kohtaamispaikka. Tutustu rakennusten monivaiheiseen historiaan.
Nykyisen raatihuoneen paikalla on sijainnut puinen raatihuone jo 1300‑luvulla. Samuel Berner suunnitteli 1700-luvulla barokkityylisen kaksikerroksinen, kellotornilla koristetun raatihuoneen. Raatihuone vaurioitui vuoden 1827 palossa, ja Pehr Johan Gylich suunnitteli nykyisellään tunnetun Vanhan Raatihuoneen vuonna 1829 palossa vaurioituneen raatihuoneen raunioille. Vanha Raatihuone on toiminut vuosisatojen aikana vankilana, yksityisasuntona, paitatehtaana ja poliisilaitoksena. Nykyisin rakennuksessa toimii näyttelytiloja, juhlasali ja Turun Taidelainaamo.
Joulurauhan julistuksesta tunnettu Brinkkalan talo on alun perin toiminut Brinkhallin kartanon isännän kaupunkiasuntona. Nykyisen Brinkkalan talon rakennutti Josef Berner 1700‑luvulla. Ennen Turun suurpaloa Brinkkala ehti palvella korkealuokkaisena hotellina, kenraalikuvernöörien virka-asuntona ja seurapiirien juhlapaikkana. Palon jälkeen alueen korjaussuunnitlelmista vastasi Pehr Johan Gylich, ja sen tiloihin asettui poliisilaitos.
1980‑luvulla Benito Casagranden visio johti Vanhan Suurtorin kehittämiseen kaupunkilaisten yhteiseksi alueeksi ja entisöity Brinkkala otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1998. Nykyisin sen historiallisia tiloja vuokrataan, ja sen sisäpihalla toimii pop‑up‑liikkeitä, Kirjakahvila, käsityöpuoteja ja gallerioita.
Hjeltin talo on Turun Vanhan Suurtorin laidalla sijaitseva pietarilaista empiretyyliä edustava kaupunkipalatsi. Rakennus on merkitty jo 1740-luvun karttaan, joten todennäköisesti rakennus korjattiin Turun palon jälkeen vanhoja rakenteita hyödyntäen. Hjeltin talon rakennutti merikapteeni Fredrik Wilhelm Hjelt 1830 ja empiretyylisen suunnittelun loihti Pehr Johan Gylich. Rakennus oli yksityisomistuksessa 1930‑luvulle saakka, minkä jälkeen se oli muun muassa poliisilaitoksen, Turun kaupunginkirjaston ja kulttuurikeskuksen käytössä. Rakennus toimii nykyisin nuorten neuvontatalona ja Itämeritoimistojen tiloina.
Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen Juseliuksen talo on nimetty rakennuttajansa Carl Fredrik Juseliuksen mukaan. Paitatehtailijan palatsina tunnettu, vuonna 1892 valmistunut rakennus on muita Suurtorin rakennuksia uudempi ja paremmin säilynyt. 1800-luvun Italiaa henkivää Juseliuksen taloa on käytetty paitatehtaan lisäksi asuinhuoneistoina sekä lääkärien ja sosiaaliviraston tiloina. Nykyisin Juseliuksen talon kellarihuoneistossa palvelee ravintola Teini, joka on jatkumoa vuonna 1924 avatusta kahvilaravintola Hansasta.
