Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pidempikestoiset katkot sähkön tai veden jakelussa, häiriöt verkko- tai pankkipalveluissa, pandemian tai sotien kaltaiset pitkäkestoisemmat kriisitilanteet sekä ilmastoon liittyvät kriisitilanteet, kuten myrskyt tai tulvat.
Viranomaisten varautumista kriisi- ja häiriötilanteisiin ohjataan lainsäädännöllä. Suunnittelua ohjataan sekä valtakunnallisilla että alueellisilla päätöksillä ja ohjeilla.
Kotitalouksien varautuminen
Valtion, kaupungin ja muiden viranomaistahojen lisäksi myös kaupunkilaisten on tärkeä varautua erilaisiin mahdollisiin kriisitilanteisiin ennalta.
Kotitalouksista olisi hyvä löytyä aina kotivara, eli vettä, ruokaa ja muita välttämättömiä tarpeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
Kotivaran tarkistuslista:
- Riittävästi sellaisenaan syötävää ruokaa
- Puhdasta vettä (2 litraa päivässä per henkilö)
- Välttämättömät lääkkeet
- Radio, joka toimii paristoilla tai muutoin ilman verkkovirtaa
- Taskulamppu, joka toimii paristoilla tai muutoin ilman verkkovirtaa
- Varavirtalähde ja paristoja
- Puhtaita kannellisia astioita veden säilyttämiseen
- Kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
- Pieni määrä käteistä rahaa
- Joditabletteja suosituksen mukaisesti
- Ilmastointiteippiä
Kotivaran lisäksi varautuminen tarkoittaa myös tietoja ja taitoa toimia silloin, jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Mahdollisia kriisitilanteita on hyvä miettiä ennalta, jotta niissä osaa tilanteen sattuessa toimia.
Sisäministeriö on koonnut Suomi.fi-sivustolle kattavat varautumisohjeet erilaisiin poikkeustilanteisiin. Erilaisten kriisitilanteiden lisäksi oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta.