Raitiotie olisi kaupunkikehityksen selkäranka, joka toisi kasvavaan Turkuun sekä uusia investointeja, työtä ja asukkaita että sujuvaa joukkoliikennettä. Jos raitiotie päätetään rakentaa, raitioliikenne Turussa alkaisi syksyllä 2033.

Turun raitiotien toteutussuunnitelma ja muu päätöksentekoon liittyvä aineisto on nyt julkaistu. Turun kaupunginvaltuuston on määrä päättää kesällä, tuleeko Turkuun raitiotie vai ei.

Raitiotie nähdään kasvavassa Turussa ensi sijassa kaupunkia kehittävänä hankkeena. Arvioiden mukaan raitiotie toisi Turkuun yksityisiä investointeja, työtä, rakentamisen tuloja ja paljon uusia asukkaita. 

20 vuoden päästä turkulaisia ennustetaan olevan jopa 260 000. Raitiotien reitti kulkee läpi kaupunkikehityskäytävän, jonka varteen on jo kaupungin kasvua varten rakenteilla reilusti uutta asumista ja palveluja.

– Siellä missä on paljon ihmisiä, pitää olla laadukas ja suurikapasiteettinen joukkoliikenne, sanoo Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoski.

Satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle kulkevan raitiotien varrella asuu tällä hetkellä noin neljännes turkulaisista. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa reitillä asuisi joka kolmas turkulainen ja työskentelisi miltei joka toinen.

Graafinen karttakuva, jossa on esitetty Turun raitiotien reitti. Kartassa lukee paikannimet satama, varikko, keskusta, Kupittaa ja Varissuo. (Kuva: Turun Raitiotieallianssi)
Turun raitiotien reitti kulkee satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle. Varikon paikka on Iso-Heikkilässä Kiertotähdentien päässä.
Kuva: Turun Raitiotieallianssi

Millainen Turun raitiotie olisi?

12 kilometrin reitillä on 20 pysäkkiä lähellä koteja ja palveluja. Kyytiin voisi hypätä vaikkapa Kauppatorilta tai Uudenmaankadulta Tuomiokirkon edestä 7,5 minuutin välein.

Lähikuva Juha Saarikoskesta. Partainen mies, jolla yllään harmaa paita. (Kuva: Jussi Vierimaa)
Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoskella on Turun raitiotiehankkeen lisäksi kokemusta muun muassa Helsingin Raide-Jokeri-raitiotielinjan projektijohdosta. 
Kuva: Jussi Vierimaa

– Raitiovaunu olisi esteetön, nopea ja mukava tapa liikkua keskustassa ja sen ulkopuolella. Raitiovaunut kulkisivat pääosin joukkoliikenteelle varattuja kaistoja pitkin. Tämä tekee liikenteestä sujuvaa myös muille kaupungilla liikkujille, Saarikoski sanoo.

Raitiotie on suunniteltu täydentämään Turun joukkoliikennejärjestelmää. Se olisi osa Föliä eli matkustajat voisivat kulkea samalla lipulla bussilla ja raitiovaunulla. 

Raitiovaunussa on busseja suurempi kapasiteetti, ja yhteen raitiovaunuun mahtuu liki kolmen bussin verran matkustajia. Jos esimerkiksi Tuomiokirkon ohi haluttaisiin kuljettaa 2000 matkustajaa yhden tunnin aikana, tarvittaisiin kahdeksan täyttä raitiovaunua, yli 20 bussia tai yli toista tuhatta henkilöautoa.

Raitiotie myös risteää reitillä useassa kohdin bussien runkolinjojen kanssa, joten vaihtaminen bussin ja raitiovaunun välillä olisi sujuvaa.

Humalistonkadun nykytila ja havainnekuva raitiotien mukanaan tuomista muutoksista

Raitiotien kadut uusittaisiin seinästä seinään

Hankkeessa uusittaisiin kaikki raitiotien kadut koko 12 kilometrin reitiltä niin sanotusti seinästä seinään. Kunnallistekniikka uusittaisiin kauttaaltaan, ja kaduilla panostettaisiin laadukkaisiin pintamateriaaleihin ja katuvihreään. 

Noin 40 prosenttia hankkeen kustannuksista on suunniteltu käytettäväksi katutilan uudistamiseen.

– Raitiotien rakentaminen on vain osa hanketta. Rakentaisimme raitiotien ohessa uusia pyöräteitä, jalkakäytäviä, viherratkaisuita ja kunnallistekniikkaa. Kaupunkikuva ja katutilan käyttö uusiutuisivat raitiotien kaduilla kokonaisvaltaisesti, Saarikoski sanoo.

Graafinen karttakuva, jossa esitetty Turun raitiotiehankkeessa rakennettavat pyörätiet.  (Kuva: Turun Raitiotieallianssi)
Raitiotien ohessa rakennettaisiin reilusti uusia pyöräteitä. Suurelle osalle raitiotiekaduista tulisi yksisuuntaiset ja punaisella asfaltilla päällystetyt pyörätiet molemmin puolin katua.
Kuva: Turun Raitiotieallianssi

Raitiotien suunnitelmat julkaistiin tammikuussa

Tammikuussa julkaistiin kaikki loput raitiotien suunnitelmat ja vaikutusarviot. 

Toteutussuunnitelma kuvaa, miten Turun Raitiotieallianssi toteuttaisi raitiotien Turkuun. Suunnitelma sisältää sitovan kustannusarvion, rakentamisaikataulun ja tiedot siitä, miten kaikki 12 kilometrin reitin kadut hankkeessa uudistettaisiin. 

Kaupungin teettämät laajat vaikutusarvioinnit kertovat, miten raitiotie vaikuttaisi muun muassa yrityksiin, maankäyttöön ja kuntatalouteen tulevaisuuden Turussa.

– Tavoitteemme on rakentaa Turkuun sopiva ja turkulaisia pitkälle tulevaisuuteen parhaiten palveleva raitiotie, sanoo Saarikoski.

Raitiotien suunnitelmat ja vaikutusarvioinnit ovat lausuntokierroksella 2.3. asti. Turun kansalaispaneeli kokoontuu käsittelemään raitiotietä 28.2. Kansalaispaneelissa satunnaisesti valittu joukko eri taustoista tulevia kaupunkilaisia puntaroi yhteisesti vastauksia eri kysymyksiin ja laatii suosituksia päätöksenteon tueksi.

Turun kaupunginvaltuuston on määrä päättää kesällä 2026, tuleeko Turkuun raitiotie vai ei.

Tutustu raitiotien suunnitelmiin ja vaikutusarvioihin osoitteessa turunraitiotie.fi

Vastaukset raitiotiestä usein kysyttyihin kysymyksiin

TEKSTI: TUOMAS ALIJOKI

Artikkeli on julkaistu lyhyempänä versiona Turkupostissa 1, 2026.

Turun raitiotie numeroina
  • 12 km
  • 20 pysäkkiä
  • 14 raitiovaunua
  • 220–260 matkustajaa per raitiovaunu
  • 7,5 min. vuoroväli
  • 2026–2033 rakentaminen kahdessa vaiheessa
  • 2033 syksyllä raitioliikenteen suunniteltu aloitus
Tervetuloa keskustelemaan raitiotiestä

Eri puolilla kaupunkia järjestettävissä piipahdustilaisuuksissa kaupunkilaiset pääsevät keskustelemaan Turun pormestariston sekä kaupungin ja Turun Raitiotieallianssin asiantuntijoiden kanssa raitiotiestä. 

Tilaisuuksiin osallistuvat pormestari Piia Elo sekä apulaispormestarit Mirka Muukkonen, Elina Rantanen ja Sini Ruohonen.

  • Turun pääkirjasto tiistaina 3.3. klo 17–19
  • Prisma Itäharju maanantaina 9.3. klo 17–19
  • K-Citymarket Länsikeskus torstaina 12.3. klo 17–19
  • Varissuon liikekeskus maanantaina 16.3. klo 17–19

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Tervetuloa!