Turun ydinkaupunkiseutu on tiivis alue. Ja tiivistyy entisestään, kun kaupungin väkiluku nousee kohisten. Kasvu näkyy kiivaana rakentamisena ja uusina isoina asuntoalueina, joita on viime vuosina rakennettu keskustan kylkeen.
Tuoreen väestöennusteen mukaan Turun väkiluku on kasvaa 40 000–59 000 henkilöllä vuosina 2024–2040. Kasvu kohdistuu erityisesti työikäisiin, mikä tukee kaupungin työmarkkinoita ja elinvoimaa.
Väestömäärän kasvu ei kuitenkaan tarkoita, että kaupunki erityisesti laajenisi. Kasvua nimittäin hallitaan tiivistämällä kaupunkirakennetta.
Kasvu on suurinta keskustan kupeessa
Esimerkkejä kaupungin tiivistymisestä ovat monet keskustan läheisyydessä sijaitsevat uudet asuinalueet esimerkiksi Kirstinpuisto, Pukkila, Herttuankulma, Logomon alue tai Barkerin kulmat. Nämä entiset teollisuus-, varasto- tai varikkoalueet Turussa ovat saaneet uuden elämän asuinalueina. Näitä yhdistää saman tyyppisen historian lisäksi lyhyt matka keskustaan.
Linnakaupunki, johon Herttuankulma ja Kirstinpuistokin kuuluvat, on yksi Turun nopeimmin kasvavista asuinalueista. Linnakaupunkiin on suunniteltu rakennettavaksi asuntoja noin 15 000 asukkaalle. Tämä urbaani uusi alue hahmottuu jo nyt keskustan luonnolliseksi jatkeeksi. Satamaan johtavan raiteen linjauksen siirtyessä pohjoisemmaksi, liittyy Linnakaupunki entistä tiiviimmin keskustaan.
Myös Heikkilän sotilasalueen viereen rakentuva Pihlajaniemi on hyvien yhteyksien päässä keskustasta. Pihlajaniemeen nousee yli 5 000 asukkaan uusi merellinen kaupunginosa.
Lisää asuntoja kaupungin ytimeen
Turun ydinkeskusta tiivistyy. Lisärakentamisella tuetaan kaupungin kestävää kasvua.
Aninkaistenmäessä sijaitseva ammattikoulun ja konserttitalon kokonaisuus on saanut uuden kaavan, joka mahdollistaa kortteliin kaksi kymmenenkerroksista asuinrakennusta. Toinen sijoittuu korttelin keskelle, uuden aukion viereen ja toinen Parkinkentän puolelle.
Nahkurinkadun puolelle voidaan rakentaa seitsemän- ja kahdeksankerroksiset rakennukset. Uusien asuntojen myötä alueelle on tulossa liki 400 uutta asukasta.
Kaava suojelee sekä konserttitalon että korttelin keskellä ja Aninkaistenkadun varrella sijaitsevat koulutalot. Candolinien palvelutalo säilyy.
Myös Herkules-kortteliin Aurajoen rannalla Martinkadun ja Itäisen Rantakadun kulmassa on tulossa asuntoja ja toimisto- ja liiketilaa.
Turku Energian kortteliin Linnankadun varrelle on suunniteltu kerrostaloja. Asemakaava mahdollistaa sinne seitsemän uuden kerrostalon ja pysäköintitalon rakentamisen.
Miksi kaupunkia halutaan tiivistää?
Kaupunkiasumiselle halutaan luoda kestävä pohja. Asukkaiden pitää pystyä liikkumaan kotikaupungissaan niin, että se kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Siksi asuntoja rakennetaan ennen kaikkea alueille, joilla on jo palveluja ja hyvät julkiset liikenneyhteydet.
Toiseksi uusia asuinalueita rakennetaan sinne, missä infra on jo valmiina eikä luonnontilaisia alueita tarvitse raivata asuntojen tieltä. Tällaisia ovat entiset varasto- ja teollisuusalueet, joissa toiminta on hiipunut ja maa-ala on vapautunut uuteen käyttöön.
Kannustetaan kestävään liikkumiseen
Lyhyet etäisyydet, palvelujen läheisyys ja toimiva joukkoliikenne kannustavat ilmastoystävällisempään liikkumiseen. Turku onkin kooltaan ja kaupunkirakenteeltaan pyöräilijälle ihanteellinen: yli 90 prosenttia turkulaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä Kauppatorilta.
Uusia asuntoja kaavoitetaan erityisesti noin kolmen kilometrin säteelle ydinkeskustasta. Tälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle sijoittuu esimerkiksi Kaupunginpuutarhan uusi alue Peltolassa ja lähellä sijaitseva Petreliuksen alue, joka on niin ikään Peltolantien varressa.
Paljon uutta on tulossa myös Kupittaan ja Itäharjun alueelle nousevaan Tiedepuistoon, jonne tavoitellaan tulevina vuosikymmeninä jopa 10 000 uutta asuntoa. Alueelle odotetaan pitkällä aikavälillä 18 000 työpaikkaa, 16 000 asukasta ja jopa 4 miljardin euron investointeja. Rakentuminen jatkuu 2060‑luvulle. Myös nyt muutoksessa oleva Itäharjun alue on entistä teollisuus- ja varastoaluetta.
Kaupunkia tiivistetään myös siellä, minne joukkoliikenne vie sujuvasti. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Länsikeskus, Runosmäki, Varissuo ja Skanssi.
Skanssi sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta ja se on esimerkki kestävän kehityksen kaupunginosasta, jossa on panostettu erityisesti joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Skanssiin on kaavailtu asuntoja noin 7 000 asukkaalle.
Ei pelkkiä kerrostaloja
Turku lisää jatkuvasti asukkaidensa mahdollisuuksia asua myös pientaloalueilla. Voimakkain kasvusuunta on Hirvensalon saarella, jonne suurin osa ennen vuotta 2030 tapahtuvasta kasvusta ohjataan. Hirvensalon osayleiskaava mahdollistaa noin 15 000 uuden asukkaan tulon saarelle.
Myös Satava ja Kakskerta kasvavat. Alueelle on hyväksytty osayleiskaava, joka mahdollistaa Satavan itäpään kaavoittamisen pientaloalueiksi sekä saarten muiden osien kehittämisen.
Omakotitonttitarjonnan kannalta toinen tärkeä kasvusuunta on Pohjois-Turku. Jäkärlässä tämä näkyy Vakiniitun ja Koskennurmen alueilla. Myös Tampereentien eteläpuoleinen Kailan alue on saamassa uusia tontteja.
Turku tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen asumiseen. Kun kaupunki keskustassa ja keskustan läheisyydessä tiivistyy, voidaan toisaalla puolestaan rakentaa väljemmin.
Liittyvät sisällöt:
