Turun hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 linjaa, miten kaupunki edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä vahvistaa hyvän arjen edellytyksiä, ennaltaehkäisyä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Turun kaupunginvaltuusto käsitteli kesäkuun kokouksessaan 15.6. Turku luo hyvää elämää – hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnitelmaa 2026–2029. Kyseessä on kaupungin lakisääteinen suunnitelma, joka kokoaa yhteen keskeiset tavoitteet ja ratkaisut turkulaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.
– Hyvinvointisuunnitelma auttaa suuntaamaan kaupungin yhteistä työtä niin, että jokaisella turkulaisella olisi mahdollisimman hyvät edellytykset hyvään ja turvalliseen arkeen. Erityisen tärkeää on vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja tukea niitä asukkaita ja alueita, joissa hyvinvoinnin haasteet kasautuvat, toteaa apulaispormestari Mirka Muukkonen.
Hyvinvointi rakentuu arjessa
Suunnitelman lähtökohtana on, että hyvinvointi rakentuu arjessa: viihtyisissä ympäristöissä sekä mahdollisuuksissa osallistua, oppia, liikkua, harrastaa, tehdä työtä ja elää turvallista elämää. Hyvinvointisuunnitelma kytkeytyy Turun kaupunkistrategiaan, pormestariohjelmaan sekä kaupungin johtamis- ja ohjausjärjestelmään. Se ohjaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja tuo hyvinvoinnin edistämisen osaksi palvelualueiden vuosittaista suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa.
Hyvinvointisuunnitelmassa on kolme painopistettä: hyvän arjen mahdollistaminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä turvallisen, sujuvan ja ennakoitavan arjen tukeminen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa lasten ja nuorten kasvun ja opiskelukyvyn tukemista sekä aikuisten työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Suunnitelma vahvistaa varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työtä sekä kohdentaa ratkaisuja erityisesti niille asukkaille ja alueille, joissa tuen tarve on suurin. Lisäksi se kokoaa yhteen useita aiemmin erillisiä lakisääteisiä suunnitelmia, jotka liittyvät esimerkiksi yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, lasten ja nuorten hyvinvointiin, ikääntyneen väestön hyvinvointiin, ehkäisevään päihdetyöhön, mielen hyvinvointiin sekä kotoutumista tukevaan hyvinvoinnin edistämiseen.
Hyvinvointi syntyy kaupunkilaisten, järjestöjen, yritysten, hyvinvointialueen ja kaupungin toimijoiden yhteistyönä. Valmistelussa on korostunut yhteinen tilannekuva, asukkaiden osallisuus ja eri toimijoiden yhteistyö. Tavoitteiden toteutumista seurataan hyvinvointitiedon ja mittareiden avulla, jotta toimia voidaan suunnata vaikuttavammin niihin ilmiöihin, väestöryhmiin ja alueisiin, joissa tarve on suurin. Käytännön toimet täsmentyvät vuosittain palvelualueiden työssä, ja niiden etenemistä seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua.
