Turun kaupungin museokokoelmat
Turun kaupungin museokokoelmat kertovat elämästä Suomen vanhimmassa kaupungissa ja sen laajalla vaikutusalueella.
Museoesineet monilta vuosisadoilta viestivät ihmisten toimista Varsinais-Suomessa eri aikoina. Ne välittävät tietoa Turun roolista maan entisenä pääkaupunkina ja yhä aktiivisesti toimivana satamana, porttina ulkomaille.
Kokoelmat luovat muun muassa esineiden, taideteosten, valokuvien, arkistomateriaalin ja arkeologisen sekä luonnontieteellisen aineiston välityksellä kosketuksen ajallisesti kaukaisiin elämäntapoihin ja lähihistorian muistoihin.
Turun kaupunginmuseon arkistokokoelmaan kuuluu aineistoa keskiajalta 2020-luvulle. Kokonaismääräksi on arvioitu 2500 hyllymetriä. Se pitää sisällään erilaisia yksityisarkistoja, julistekokoelmat, postikorttikokoelman, historialliset kirjakokoelmat sekä monenlaisia teeman mukaan järjestettyjä aineistoja, kuten ”konserttiohjelmat”, ”teatteriohjelmat” ja ”ruokalistat”.
Museoiden arkistokokoelmilla on merkittävä rooli asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttäjinä, sillä museoiden on mahdollista toimia sellaisen paikallisesti merkittävän ja museon tallennusvastuisiin liittyvän asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä, joka ei muuten tallentuisi.
Toistaiseksi vain pieni osa arkistokokoelman sisällöstä on luetteloitu. Finnassa on julkaistu joitakin alun perin esinekokoelmaan luetteloituja turkulaisten painotalojen painotuotteita, sekä kesällä 2024 digitoitu sirkusjulisteiden sarja. Sisällöt päivittyvät luettelointi- ja digitointityön edetessä.
Julistekokoelmat
Julistekokoelmiin sisältyvät Sirkus-, konsertti- ja näytösjulisteiden sarja, Teatterijulisteiden sarja ja Elokuvajulisteiden sarja. Sirkus-, konsertti- ja näytösjulisteita on vuosilta 1830–1889 ja teatterijulisteita vuodesta 1819 alkaen. Elokuvajulisteet ovat suomalaisen elokuvan kulta-ajalta 1900-luvun puolivälistä. Ne on lahjoittanut elokuvateatteri Kinopalatsi.
Historialliset kirjakokoelmat
Historiallisen kirjakokoelman ydin on Vanhan kirjallisuuden kokoelma, jonka kerääminen aloitettiin jo Turun kaupungin historiallista museota perustettaessa. Siihen on koottu kirjoja 1500-luvulta 1900-luvulle.
Vanhan kirjallisuuden kokoelman tiettävästi vanhin teos on hyväkuntoinen Franciscus Irenicuksen Germaniae exegeseos volumina duodecim vuodelta 1518.
Historialliseen kirjakokoelmaan kuuluu myös muita, yksittäisinä lahjoituksina vastaanotettuja kirjoja sekä keskiaikaisia koraalikirjafragmentteja. Vanhin teos on harvinainen Legenda aurea -inkunaabeli vuodelta 1485.
Etsi arkistokokoelmasta
Voit tutustua arkistokokoelman sisältöön kokoelmanhallintajärjestelmä Ainassa. Laajaan kokoelmaamme sisältyy kuitenkin myös paljon sellaisia aineistoja, jotka eivät vielä ole löydettävissä Ainan tai Finnan kautta. Ota tarvittaessa yhteyttä arkistokokoelmaan.
Turun kaupunginmuseolla on mittava arkeologinen esine- ja näytekokoelma, jonka kartuttaminen alkoi 1800-luvun loppupuolella. Nykyisin kokoelmassa on runsas 160 000 alanumeroa.
Löydöt ajoittuvat sekä esihistorialliseen aikaan (ennen 1150-lukua jKr.) että historialliseen aikaan. Kokoelmaan talletetaan pääsääntöisesti Turun ruutukaava-alueella tehtyjen arkeologisten tutkimusten löydöt ja näytteet.
Arkeologista kokoelmaa käytetään erilaisissa tutkimushankkeissa ja sitä esitellään museoiden näyttelyissä. Kokoelmista lainataan esineitä myös muihin näyttelyihin.
Turun kaupunkiarkeologiset löydöt katsottavissa Finnassa
Turun kaupunginmuseo julkaisee lähes 40 000 arkeologista löytöä Finna-hakupalvelussa. Finnassa katsottavat esineet ja niiden palaset ovat kaupunkiarkeologisia löytöjä eri puolilta vanhaa Turkua. Merkittävin kokonaisuus on Turun tuomiokirkon läheisyydessä tehdyiltä arkeologisilta kaivauksilta.
Turun kaupunginmuseon kulttuurihistoriallisessa esinekokoelmassa on noin 130 000 esinettä. Kokoelmia on kerätty 1880-luvun alusta lähtien pääasiassa lahjoituksina ja ostoina. Nykyään kokoelmiin saadaan lisää esineitä myös nykyajan ilmiöiden tallentamisen yhteydessä.
Esinekokoelmissa on muun muassa pukuja, mitaleja, huonekaluja, leluja, kulkuneuvoja, astioita ja muita käyttöesineitä 1500-luvulta nykypäivään. Suurin osa esineistä on Turun ja Varsinais-Suomen alueelta. Laajoja kokonaisuuksia ovat esimerkiksi keramiikkateollisuuden, makeis- ja säilyketeollisuuden ja apteekkialan esineistön kokoelmat.
Kulttuurihistoriallista kokoelmaa esitellään laajasti Turun kaupungin museoiden pysyvissä ja vaihtuvissa näyttelyissä. Esinekokoelmaan voi tutustua myös kokoelmanhallintajärjestelmä Ainassa.
Kaupunginmuseon opetus- ja käyttökokoelmissa on noin 19 000 esinettä. Opetuskokoelma koostuu pääosin varsinaissuomalaisesta 1940–1950-lukujen maa- ja kotitalouden esineistöstä Kuralan Kylämäessä.
Käyttökokoelman objekteja löytyy niin valokuva- ja taide- kuin arkisto- ja esinekokoelmistakin. Näitä museoesineitä voi käyttää edelleen ja niihin saa koskea.
Museon rakennusnäytekokoelma sisältää 1700–1900-luvuilla valmistuneista rakennuksista talteen otettuja materiaalinäytteitä sekä kaakeliuuneja, ovia, ikkunoita ja listoja. Laajimman kokonaisuuden muodostavat vanhat tapettinäytteet, jotka ovat kaikkien nähtävillä finna.fi -palvelussa. Kokoelma on syntynyt museon rakennustutkijoiden työn tuloksena rakennusten korjausten ja purkamisten yhteydessä.
Turun kaupunginmuseon luonnontieteellisessä kokoelmassa on noin 23 000 erilaista näytettä, joista valtaosa eli 80 prosenttia on hyönteisnäytteitä. Näiden lisäksi kokoelmaan kuuluu muun muassa täytettyjä lintuja ja nisäkkäitä, kasvinäytteitä sekä linnunmunia. Kokoelma painottuu suomalaiseen lajistoon, mutta sisältää myös näyttävän eksoottisten perhosten kokoelman ja muitakin ulkomaisia täydennyksiä.
Luonnontieteellisen kokoelman perustana ovat Biologisen museon vuonna 1907–08 valmistuneet dioraamat, mutta sittemmin kokoelma on täydentynyt myös tätä vanhemmilla objekteilla. Kokoelman vanhimmat täytetyt linnut ovat tiettävästi 1800-luvun alkupuolelta. Museo ei itse aktiivisesti kerrytä kokoelmaa, vaan se on muodostunut pääasiassa yksityishenkilöiden ja koulujen lahjoituksista.
Turun kaupunginmuseon perinnekasvikokoelma on ”elävä geenipankki”, joka keskittyy paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneisiin kasvilajikkeisiin ja -kantoihin. Maatiaislajikkeita viljelemällä ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaisemia sekä vaalitaan kulttuuriympäristöjä.
Kuralan Kylämäen alkuperäisten koriste- ja hyötykasvien lisäksi kokoelmaan kuuluu 1990-luvulta alkaen lahjoituksina saatuja varsinaissuomalaisia maatiaisperennoja ja huonekasveja.
Turun kaupungin taidekokoelmassa on yli 11 000 teosta. Kokoelman aikajänne ulottuu 1400-luvulta nykypäivään. Vanhimmat teokset ovat keskiaikaisia puuveistoksia ja 1600-luvun muotokuvia, jotka kuuluivat alun perin Turun historiallisen museon (1881–1981) ja sittemmin Turun maakuntamuseon (1982–2008) kokoelmiin. Turun kaupunki aloitti vuonna 1937 taidekokoelman johdonmukaisen keräämisen.
Suurin osa Turun kaupungin taidekokoelmasta liittyy Turun seudun kulttuuri- ja taidehistoriaan. Kartuttamisen painopisteenä on nykytaide, etenkin kuvanveisto ja kolmiulotteinen taide. Wäinö Aaltosen teokset ovat osa WAMin peruskokoelmaa.
Taidekokoelmaa hallinnoi WAM Turun kaupungin taidemuseo.
Valokuvakokoelmiin kuuluu noin 1,7 miljoonaa valokuvaa, daguerrotyypeistä digikuviin, 1840-luvulta tähän päivään.
Kokoelmat ovat karttuneet Turun kaupungin historiallisen museon perustamisesta vuodesta 1881 alkaen pääosin lahjoituksin. Alkuvaiheessa kaupunkikuvia kartutettiin myös ostoin muun muassa J. Reinbergiltä ja Gustaf Weliniltä.
Kokoelmat ovat karttuneet lisäksi oman kuvaustoiminnan seurauksena 1900-luvun alusta lähtien. Vahtimestari Armas Kaisla kuvasi vanhimpia museoesineitä. 1940-luvulta lähtien C. J. Gardberg ikuisti katoavaa puukaupunkia ja Irja Sahlberg Varsinais-Suomen kartanokulttuuria.
Valtaosa kokoelmista liittyy Turkuun ja Varsinais-Suomeen. Turkulainen teollisuus, huvilakulttuuri, kaupunkielämä, perheet ja tapahtumat ovat keskeisiä aiheita. Kokoelmasta löytyy harvinaisuuksia, kuten Henrik Cajanderin Turussa 3.11.1842 ottama daguerrotyyppi, joka on Suomen vanhimpana pidetty valokuva.
Etsi valokuvia
Digitoiduista kokoelmista osa on saatavilla suoraan verkosta. Voit selata ja käyttää valokuvia Aina-kokoelmanhallintajärjestelmässä ja kansallisessa hakupalvelu Finna.fi:ssa. Suurin osa valokuva-aineistosta on vapaasti ladattavissa lisenssin tai käyttöoikeuskuvauksen mukaisesti. Daguerrotyyppikokoelma löytyy myös kansainvälisestä Daguerrobase-palvelusta.
Turun julkisen taiteen perinne on runsas ja monipuolinen. Kaupungin julkisissa tiloissa, kuten jokirannassa, puistoissa ja aukioilla, on lähes 100 taideteosta. Lisäksi puolijulkisissa sisätiloissa, kuten kirjastoissa, päiväkodeissa ja kouluissa, on yli 80 julkista taideteosta. Lisäksi noin tuhat taideteosta on talletettu kaupungin julkisiin toimipisteisiin.
Julkiset taideteokset ovat osa Turun kaupungin taidekokoelmaa, jota hallinnoi WAM Turun kaupungin taidemuseo. Toimimme myös taideasiantuntijana, kun kaupunki tilaa uutta julkista taidetta.
Julkisen taiteen painopisteet ja hankintaperiaatteet on linjattu Turun julkisen taiteen ohjelmassa (2022).
Julkisen taiteen hankintojen ekologisen kestävyyden arviointia ja huomioimista tukee Turun julkisen taiteen eko-opas (2025).
Julkisen taiteen huolto ja ylläpito
WAM huolehtii Turun kaupungin taidekokoelmissa olevien julkisten taideteosten ylläpidosta. Ylläpidolla tarkoitetaan teosten huoltoa ja tarvittaessa konservointia.
Teosten ylläpitoon kuuluu myös muita kuin teoksen fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä toimenpiteitä. Teoksia koskevien aineistojen säilyttäminen sekä aktiivinen viestintä ajankohtaisista hankkeista ja kokoelmateoksista ovat osa kokoelmatyötä.
Lue lisää WAM Turun kaupungin taidemuseon verkkosivuilla: Tietoa kokoelmasta
Kokoelmaohjelma
Selaa kokoelmia
Museokokoelmien hallintaan ja hakuun kehitetystä Ainasta löytyy satojatuhansia erilaisia esineitä, valokuvia, taidetta ja arkistoaineistoja. Ainan julkinen liittymä palvelee monenlaisia käyttäjiä. Tutkijat, tietokirjailijat ja opettajat pääsevät selaamaan aineistoja. Samoin sukututkijat ja oman perhehistorian kartoittajat voivat esimerkiksi etsiä vanhoista valokuvista tuttuja paikkoja.
Finna on tiedonhakupalvelu, joka tarjoaa vapaan pääsyn noin sadan suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaalisiin aineistoihin ja kokoelmaluetteloihin. Monipuolisilla hakutoiminnoilla pääsee helposti miljoonien aineistojen äärelle ilmaiseksi. Finna-palvelua ylläpitää ja kehittää Kansalliskirjasto yhteistyössä kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Daguerrotyyppikokoelma löytyy myös kansainvälisestä Daguerrobase-palvelusta.