Arkeologinen kulttuuriperintö

Turun kaupunginmuseo hoitaa arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyviä asiantuntija- ja viranomaistehtäviä omalla toimialueellaan. Yhteistyössä Museoviraston kanssa vastataan muinaisjäännösten suojelusta, arkeologisista tutkimuksista, kuten inventoinneista ja kaivauksista, sekä kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemisestä. 

Vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimukset ja hoito kuuluvat Museovirastolle.

Kaupunkiarkeologia tutkii vanhojen kaupunkien kulttuurikerroksia, jotka koostuvat ihmisen toiminnan tuloksena syntyneistä maakerroksista, rakenteista ja esinelöydöistä. Varsinais-Suomessa tämä koskee erityisesti Turun vanhaa asemakaava-aluetta ennen vuotta 1828, ja Naantalin keskiaikaisia alueita sekä Uudenkaupungin 1600-luvulla perustettua asemakaava-aluetta. Nämä alueet on suojeltu kiinteinä muinaisjäännöksinä, ja muinaismuistolaki (295/63) edellyttää, että ne otetaan huomioon kaikessa maankäytön suunnittelussa.

Turussa kaupunkiasutuksen jälkiä voi seurata 1200-luvun lopulta alkaen. Esimerkiksi Tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin alueella kulttuurikerrokset ovat paikoin yli neljän metrin vahvuisia. Naantalissa ja Uudessakaupungissa kerrokset ovat ohuempia.

Kaupunkien kulttuurikerroksista löytyy muun muassa puu- ja kivirakennusten jäännöksiä, holvikellareita, kaivoja, aitarakenteita sekä katu- ja pihakiveyksiä. Tonttien ja katujen alla on myös vanhoja hautausmaita. Maakerroksista on löytynyt käyttöesineiden palasia, kolikoita, vaatteiden ja kenkien jäännöksiä, ruokajätettä ja kasvien osia, jotka kertovat menneiden kaupunkilaisten elämästä. Arkeologisista löydöksistä voidaan ottaa näytteitä analysoitaviksi. 

Kaupunkien kulttuurikerrokset ovat arvokas tietopankki. Ne paljastavat paitsi kaupunkien synnyn ja kehityksen myös tietoa kaupunkilaisten arjesta, tuotannosta, kaupasta ja käsityöstä. 

Turun kaupunginmuseon arkeologinen toiminta kattaa koko Varsinais-Suomen. Alue on muinaisjäännöksiltään rikas ja monipuolinen, ja täältä tunnetaan lähes 3000 kiinteää muinaisjäännöstä – määrä kasvaa joka vuosi. Ajantasaiset tiedot kaikista alueen muinaisjäännöksistä löytyvät Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä.

Varsinais-Suomen muinaisjäännökset edustavat kulttuurimaisemamme vanhinta kerrostumaa. Alueella on jäännöksiä esihistorian ajalta (n. 8000 eaa – 1150 jaa) sekä historialliselta ajalta (1150 jaa –). 

Muinaisjäännöksiin kuuluu muun muassa asuinpaikkoja, kalmistoja, hautaröykkiöitä, uhripaikkoja, muinaislinnakkeita ja muinaispeltoja.

Muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja Muinaismuistolain (295/63) perusteella, eikä niiden suojelemiseksi tarvita erillisiä toimia. Muinaismuistolaki edellyttää, että kiinteät muinaisjäännökset otetaan huomioon kaikessa maankäytön suunnittelussa. 

Turun kaupunginmuseo vastaa Varsinais-Suomen muinaisjäännösten suojelusta ja tutkimuksesta.

Esihistorialliset löydöt

Esihistoriallisen ajan löydöt luetteloidaan pääasiassa Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Tämä perustuu Muinaismuistolakiin, joka antaa Museovirastolle oikeuden lunastaa löydöt valtion kokoelmiin.

Turun kaupunginmuseon maalöytökokoelmaan kuuluvat esihistoriallisen ajan löydöt ovat pääosin hajalöytöjä, joita on saatu talteen eri puolilta Varsinais- ja Etelä-Suomea. Suurin osa näistä löydöistä on kerätty 1900-luvun puoliväliin mennessä. Arkeologisissa kaivauksissa talletettuja löytöjä on kokoelmissa vain muutama, kuten Maarian Taskulan ja Dragsfjärdin Jordbron löydöt.

Kaupunginmuseon kokoelmissa on noin 1600 esihistoriallista esinettä, jotka ovat peräisin kivi-, pronssi- ja rautakaudelta. Kivikauden esineistöön kuuluu pääasiassa kivikirveitä ja -talttoja. Pronssi- ja rautakautisia esineitä on vähemmän, mutta kokoelmasta löytyy muun muassa keihäänkärkiä, miekkoja, kilvenkupuroita, veitsiä, kirveitä, pronssikoruja sekä saviastianpaloja.

Historialliset löydöt

Suurin osa Turun kaupunginmuseon historiallisen ajan kokoelman esineistä on löytynyt kaupunkiarkeologisista kaivauksista Turussa. Kaivauksia on tehty sekä keskiaikaisen kaupungin alueella että myöhemmin, 1600- ja 1700-luvuilla syntyneillä asutusalueilla.

Kaupunkiarkeologisissa kaivauksissa löydettyjen esineiden kirjo on laaja. Kun maa on kosteaa ja hapetonta, orgaaniset materiaalit, kuten nahka ja puu, säilyvät hyvin. Useimmat löydöt ovat säilyneet katkelmina tai palasina, mutta kokonaisia esineitä löytyy harvemmin.

Kaivauksissa on löytynyt muun muassa savi- ja lasiastioiden palasia, nahkajalkineita, veitsien tuppia, lukkoja, avaimia, neuloja ja värttinänpyöriä. Myös kaakeliuunien kaakeleita, ikkunalasia, tekstiilien palasia ja kangaspakkojen lyijysinettejä, sekä laukkuja, vöitä, solkia, helmiä, sormuksia, pelinappuloita ja arpakuutioita on löydetty. Esineet kertovat kaupungin asukkaiden arkipäivän elämästä.

Museon kokoelmiin kuuluu myös harvinaisia esineitä, kuten keskiaikaisia pyhiinvaellusmerkkejä ja kirjoitustaulukoteloita. Näytekokoelmaan on talletettu muun muassa ajoitus- ja maanäytteitä, rakennefragmentteja ja eläinten luita.

Uutta tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä karttuu jatkuvasti, ja yhä useammin uusia kohteita löytyvät aktiiviset arkeologian harrastajat. Turun kaupunginmuseo neuvoo arkeologiaan liittyvissä kysymyksissä sekä ohjeistaa ja kannustaa vastuulliseen arkeologian harrastamiseen. Kaupunginmuseo tekee tiiviisti yhteistyötä paikallisten metallinetsijöiden ja muiden arkeologian harrastajien kanssa. Museon arkeologit tarkastavat uusia löytöpaikkoja ja kohteita yhdessä löytäjien kanssa.

Turun kaupunginmuseolla on mittavat arkeologinen esine- ja näytekokoelma, joka on karttunut 1800-luvun loppupuolelta lähtien hajalöytöinä ja arkeologisen tutkimuksen myötä. Kokoelmissa on esineitä sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta. Valtaosa arkeologisesta kokoelmasta koostuu esineistä, joita on löydetty kaupunkiarkeologisilla kaivauksilla Turussa.

Kaupunginmuseon kokoelmissa on noin 1600 esihistoriallista esinettä, jotka ovat peräisin kivi-, pronssi- ja rautakaudelta. Esihistoriallisen ajan löydöt ovat pääosin hajalöytöjä, joita on saatu talteen eri puolilta Varsinais- ja Etelä-Suomea. Suurin osa näistä löydöistä on kerätty 1900-luvun puoliväliin mennessä. Arkeologisissa kaivauksissa talletettuja esihistoriallisia löytökokonaisuuksia on kokoelmissa vain muutamia, kuten Maarian Taskulan ja Dragsfjärdin Jordbron löydöt. Nykyisin esihistorialliset löydöt luetteloidaan pääsääntöisesti Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Kaupunkiarkeologinen kokoelma karttuu arkeologisissa tutkimuksissa, joita tehdään Turun kaupungin keskiajalta 1800-luvulle ajoittuvissa kerroksissa. Kaupunkiarkeologisissa kaivauksissa löydettyjen esineiden kirjo on laaja. Kun maa on kosteaa ja hapetonta, orgaaniset materiaalit, kuten nahka ja puu, säilyvät hyvin. Kaivauksissa on löytyvät esineet kertovat kaupungin asukkaiden arkipäivän elämästä. Esineet kertovat kaupungin asukkaiden arkipäivän elämästä. Museon kokoelmiin kuuluu myös harvinaisia esineitä, kuten keskiaikaisia pyhiinvaellusmerkkejä ja kirjoitustaulukoteloita. Näytekokoelmaan on talletettu muun muassa ajoitus- ja maanäytteitä, rakennefragmentteja ja eläinten luita.

Lisää tietoa kokoelmista