Voimaa ja yhteisöllisyyttä järjestöyhteistyöstä

Kaupunki tukee järjestöjen toimintaa monin tavoin, kuten myöntämällä avustuksia, tarjoamalla tiloja tapahtumiin, järjestämällä koulutuksia sekä luomalla verkostoitumisen paikkoja. Näin varmistetaan, että tärkeät teemat tavoittavat turkulaiset.

Järjestöyhteistyö on olennainen osa kaupunkistrategiaa ja näkyy arjessa esimerkiksi maksuttomissa senioreiden Liiku lähellä -ryhmissä sekä kaikille avoimissa alueolohuoneissa. Matalan kynnyksen toiminta tuo asukkaita yhteen heidän lähiympäristössään. Myös ruoka-avun parissa tehdään laajaa kumppanuustyötä.

Hyvää oloa ja mieltä Liiku lähellä -ryhmätoiminnasta

Turku tarjoaa maksutonta Liiku lähellä -toimintaa senioreille yhdessä paikallisjärjestöjen kanssa. Ryhmätoimintaa toteutetaan eri asuinalueilla, jotta osallistuminen olisi helppoa sekä lähellä kotia. Aikaisempaa liikuntakokemusta ei tarvita, sillä tärkeintä ryhmässä on yhdessä oleminen ja asuinalueen muiden senioreiden kohtaaminen.

Liiku lähellä -ryhmiä oli viime vuonna 40 asuinalueella. Esimerkiksi Hirvensalon Suvituulessa toiminta aloitettiin helmikuussa 2024, ja ryhmässä on tällä hetkellä keskimäärin 60 sitoutunutta kävijää.

– Meidän tiistain ryhmätunti Hirvensalossa on matalan kynnyksen toimintaa. On ollut mahtavaa huomata ja saada palautetta kävijöiltä myös siitä, että tuloksia on tullut. Kunnon kohentuessa arjen askareetkin hoituvat helpommin. Ennen kaikkea ryhmätunti on liikunnan ohella hyvän mielen kohtaaminen, jossa vaihdetaan kuulumisia, kertoo Hirvensalon Suvituulen Liiku lähellä -ryhmätoiminnan ohjaaja Merja Entonen Turun NMKY:stä.

Uusia ystäviä ja mukavaa yhdessäoloa alueolohuoneissa

Asukkaiden alueolohuoneet ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja Turun asuinalueilla. Alueolohuoneessa voi viettää aikaa, nauttia kupin kahvia, tavata muita alueen asukkaita sekä osallistua monenlaiseen toimintaan.

Järjestöt, yksityiset ihmiset sekä kaupunki järjestävät olohuoneissa aktiviteetteja, harrastuksia, kulttuuritoimintaa, kokouksia ja alueellisia teemapäiviä.

– Olen ollut pitkään työtön ja päivät tuntuvat tosi pitkiltä. Aloin käydä olkkarissa lukemassa lehdet, juomassa kahvit sekä tapaamassa muita kävijöitä. Nyt on juttuseuraa vaikka kuinka, ja tätä kautta olen asioitanikin hoitanut. Tämä toiminta oikeasti auttaa ja parantaa ihmisen oloa, kertoo alueolohuoneen kävijä Jorma, 57 v.

Konkreettista tukea ja ekotekoja ruoka-avusta

Turku panostaa vahvasti myös ruoka-aputoimintaan, jossa tehdään monipuolista yhteistyötä esimerkiksi Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin kanssa. Ruoka-apu tarjoaa konkreettista apua sitä tarvitseville ja tuo turvaa arjen keskelle. Samalla se auttaa vähentämään ruokahävikkiä, kun ylijäämäruoka ei mene hukkaan.

Miika Norro työskentelee Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirissä, jossa hänen vastuullaan on ruoka-avun koordinointi sekä ystävätoiminnan vapaaehtoisten tukeminen. Toimintaan kuuluu erityisesti koulujen ylijäämäruoan jakaminen. Tällä hetkellä ruoka-apua jaetaan jo yhdellätoista paikkakunnalla ja noin 33 koulussa Varsinais-Suomessa.

– Ruoka-apu perustuu koulujen lounaalta ylijäävään ruokaan, joka muuten menisi biojätteeseen. Ruoka-apua hakevat niin taloudellisista syistä apua tarvitsevat kuin esimerkiksi yksinasuvat, lapsiperheet ja arjen ekotekoja arvostavat kaupunkilaiset. Tämä on ideaalitilanne kaikille: ruoka ei päädy hukkaan, vaan se saadaan jaettua ihmisille, jotka sitä tarvitsevat, Norro kuvaa.

Tärkeitä arjen kohtaamispaikkoja

Ruoka-avun jakeluhetkistä on muodostunut monilla kouluilla tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa ihmiset tulevat juttelemaan ja tapaamaan toisiaan ennen varsinaisen jakelun alkua.

– Me luomme oikeaa arjen yhteisöllisyyttä. Ihmiset löytävät uusia ystäviä ja pitävät huolta toisistaan, Norro kertoo.

Turun kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö on ollut koulujen ruoka-avun suhteen sujuvaa ja yhteistyö on mahdollistanut ruoka-avun laajentumisen. Kaupunki toimii alueella koordinaattorina ja hakee rahoitusta, jonka avulla voidaan hankkia esimerkiksi hygieniatarvikkeita ja varmistaa toiminnan jatkuvuus.

Vapaaehtoisilla keskeinen rooli

– Toiminnan onnistumisen kannalta myös vapaaehtoisten rooli on keskeinen ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan jatkuvasti. He kokevat työnsä merkitykselliseksi ja osallistuvat jakeluun säännöllisesti. Moni vapaaehtoinen sanoo, että on hienoa olla mukana jakamassa ruokaa ja tekemässä hyvää. Siitä tulee tärkeä osa arkea, Norro tiivistää.

Ruoka-apu on paljon enemmän kuin pelkkää ruoan jakamista — se on ekologinen teko, yhteisöllinen kohtaamispaikka ja mahdollisuus auttaa konkreettisesti.

Teksti: Julia Innilä

Artikkeli on julkaistu Turkupostissa 1, 2026.