Sisäilmakohteet ja -tutkimukset

Tiivistelmä 

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kiinteistön rakenteiden kuntoa ja toteutustapoja, ilmanvaihdon toimivuutta sekä niiden mahdollisia vaikutuksia sisäilman laatuun. Tulosten perusteella laadittiin olosuhdearviointi. Lisäksi kohteessa suoritettiin asbesti- ja haitta-ainekartoitus, mikä on raportoitu erillisenä raporttina. Tutkittavat rakennusosat ja tutkimusten laajuus oli määritetty aikaisemmin laaditussa tutkimussuunnitelmassa.
 

Tutkimuksen kohteena oli Asemanseudun päiväkoti Turussa. Rakennus koostuu kahdesta vuonna 1904 rakennetusta aiemmin asuinkäytössä olleesta rakennuksesta, mitkä on yhdistetty niiden väliin vuonna 1990 valmistuneella laajennusosalla. Vanhemmat rakennukset ovat hirsirunkoisia ja laajennusosa on puurunkoinen.
 

Rakenteissa havaittiin paikoin sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksen perusteella rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat seuraavat tekijät: alapohjarakenteiden, välipohjarakenteiden, ulkoseinien, väliseinien sekä yläpohjien rakenteissa olevat puutteet (mm. ilmantiiveys, puuttuvat ilmansulkukerrokset, mineraalivillakuitupäästöt, PAH-yhdistepitoiset materiaalit sisätiloissa), sekä paikalliset kosteus- ja mikrobivauriot. Merkittävimmät mikrobivauriot havaittiin kellarikerrosten tiloissa, joissa havaittiin myös voimakasta mikrobiperäistä hajua. Lisäksi vanhoihin ulkoseiniin, nykyisiin väliseiniin on jätetty PAH-pitoista materiaalia, mistä aiheutuu ajoittain vähintään hajuhaittaa väliseinien läheisyydessä.
 

Rakenteiden osalta epätiiveyttä havaittiin erityisesti rakenteiden liitos- ja läpivientien alueella. Rakenteiden epätiiveyden vuoksi rakenteiden sisältämät epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan rakennuksen ollessa alipaineinen. Rakenteiden tiiveyspuutteet mahdollistavat lisäksi epäpuhtauksien kulkeutumisen eri tilojen välillä. Lisäksi laajennusosan yläpohjassa on erittäin merkittäviä tiiveyspuutteita, mikä mahdollistaa korvausilman pääsyä yläpohjatilasta sisäilmaan. Rakenteiden epätiiveys vaikuttaa epäpuhtauksien kulkeutumisen lisäksi ilmanvaihdon toimivuuteen ja sen tasapainoon.
 

Ilmanvaihtokoneet sekä erillispoistot ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja suositellaan vaihdettavan nykyaikaisiin energiatehokkaimpiin puhaltimiin. Tuloilmapäätelaitteet tulisi sijoittaa keskemmälle tiloja sekä vaihtaa alakattohajottajiin. Rakennuksen ilmanvaihto ei ole hallittua. Koko rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulisi suunnitella uudelleen vastaamaan tilojen käyttötarkoitusta sekä käyttäjiä. Rakenteiden ilmantiiveyspuutteet tulisi korjata ja kuitulähteet poistaa ennen säätötöitä. Tehtyjen korjaustöiden jälkeen suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusta, jonka jälkeen tulisi ilmanvaihtojärjestelmä säätää. Mikäli korjaustoimenpiteiden aloittaminen viivästyy, niin suosittelemme ilmamäärien säätämistä eri tiloissa tasapainoon, jolla voidaan ainakin hillitä mahdollisten epäpuhtauksien tuloa oleskeluvyöhykkeille.
 

Rakennuksen olosuhteet ovat kokonaisuus huomioiden luokkaa C.

Merkittävimmät korjaustarpeet tulevat kohdistumaan rakennustekniikan osalta alapohja-, välipohja- ja väliseinärakenteisiin sekä laajennusosan yläpohjarakenteisiin. Lisäksi vanhempien rakennusten ulkoseinien ja yläpohjien osalta on suositeltavaa suorittaa korjaustoimenpiteitä liittyen mm. tiiveyden ja lämmöneristyksen parantamiseen sekä vanhojen kosteusvaurioiden poistamiseen. Julkisivurakenteisiin ei kohdistu lähiaikoina tehdyn kunnostuksen vuoksi välittömiä korjaustarpeita. Runsaiden kuitulähdekohtien vuoksi suosittelemme niiden
poistamista, pinnoittamista tai vaihtamista soveltuvimpiin materiaaleihin.

Lataa raportti 

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti 

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Tutkimuskohteena on 1980-luvun alussa rakennettu jäähalli Turun Impivaarassa. Rakennuksessa on kaksi kenttää, sosiaalitilat sekä muita pienempiä tiloja. Rakennus on liimapuurunkoinen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisilla toimenpiteillä kohteen käyttöä voidaan jatkaa 1–5 vuotta.

Rakennuksen yläpohjiin on kohdistunut erittäin voimakasta kosteusrasitusta kattovuotojen sekä kosteuden kondensoitumisen kautta. Halliosan kaarevat vesikatot on uusittu rakentamalla uusi vesikate vanhan vesikatteen päälle. Hallissa on nähtävissä laajoja kosteus- ja mikrobivauriojälkiä käytännössä kaikissa puurakenteissa. Yläpohjien mineraalivilloista otettiin materiaalinäytteitä suoraviljelyyn. Yhdessä näytteessä havaittin heikko viite vauriosta ja yhdeksässä näytteessä viite mikrobivauriosta.

Ulkoseinien ulkoverhous on huonokuntoinen ja ulkoseiniin kohdistuu erittäin voimakasta kosteusrasitusta erityisesti rakennuksen pitkillä sivuilla. Ulkoseinistä otettiin kuusi materiaalinäytettä ja kaikissa havaittiin viite mikrobivauriosta. Sosiaalitilan alapohjissa on kaksi muovimattoa päällekkäin ja muovimatoissa on kosteuspoikkeama-alueita ja mikrobivaurioita ainakin paikoin.

Ilmanvaihtojärjestelmä tutkittiin aistinvaraisesti sekä pistokoeluontoisin mittauksin. Jäähalleja palvelevat ilmanvaihtokoneet TK-2 ja TK-3 ovat uusittu v. 2008. Pukuhuoneita, kahvioita yms. muita yleisiä tiloja palveleva tuloilmakone TK-1 sekä erillispoistot ovat alkuperäisiä ja ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä. Ilmamäärämittauksissa ilmamäärät eivät suurimmalta osin olleet suunnitteluarvojen mukaiset. Suosittelemme ilmastointijärjestelmän ilmamäärien säätämistä mahdollisimman pian sekä ilmavuotojen tukkimista ja pinnoittamattomien eristeiden uusimista tai pinnoittamista.

Rakennus on erittäin epätiivis ja eri rakennusosien välillä on hallitsemattomia ilmayhteyksiä. Rakennus ei ole merkittävän alipaineinen todennäköisesti laajojen ilmavuotojen takia. Jäähallin kenttien puolella on aistittavissa mikrobiperäinen haju. Rakennukseen laadittiin olosuhdearviointi, jonka perusteella rakennuksen olosuhteet ovat luokkaa D. Sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat merkittävästi tavanomaisesta. Toimenpiteitä sisäilman laadun ja olosuhteiden näkökulmasta tarvitaan nopeasti.

Rakennuksessa on laajamittainen peruskorjaustarve. Huomioiden vaurioituneiden rakenteiden laajuus, lyhyellä tähtäimellä toteutettavia sisäilman laatua parantavia korjaustapavaihtoehtoja on vähän. Erityisesti jäähalliosan yläpohjien vaurioiden korjaaminen edellyttää käytännössä peruskorjauslaajuista korjausta.

Jos tilan käyttöä kuitenkin jatketaan 1–5 vuotta rakenteiden ongelmat tiedostaen, kohteeseen suositellaan ilmanvaihdon huoltokorjausta ja säätöä, ilmatiiveyden parantamista eri rakennusosien välillä ja sosiaalitilan vaurioituneiden alapohjan pinnoitemateriaalien uusimista. Muut lyhyen aikavälin korjaustarpeet on esitetty kappaleessa yhdeksän.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Ispoinen-Petreliuksen päiväkoti on 1970-luvun alussa rakennettu betonirunkoinen rakennus, joka käsittää yhden maantason yläpuolella olevan huonekerroksen sekä kellarikerroksen, jossa sijaitsevat väestönsuojat, köytöstä poistettu lämmönjakohuone sekä pääosin tyhjillään olevaa varastotilaa. Alun perin kiinteistö on As Oy Ropokontuun Lastentalo-nimikkeellä rakennettu erillisrakennus. Kellarikerroksessa on havaittu ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia vaurioita. Rakennus on liitetty kaukolämpöön. Maanpäällisissä tiloissa sijaitsevat päiväkodin käytössä olevat tilat. Päiväkodin tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jonka kuitulähteet on saneerattu vuonna 2023.  

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko päiväkodin käytössä olevat tilat ilmayhteydessä alapuolisiin kellaritiloihin sekä arvioida yleisesti mahdollisia sisäilmanlaatuun heikentävästi vaikuttavia tekijöitä ja tiloissa toteutetun kuitusaneerauksen onnistumista uusintanäytteillä. 

Tutkimusten mukaan päiväkodin huonetilat ovat kaikkina vuorokaudenaikoina alipaineisia sekä ulkoilmaan että kellarikerrokseen nähden. Alipaineisuus ylittää Asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajan (15 Pa). Näissä olosuhteissa kellarikerroksen varasto- ja lämmönjakohuoneista kulkeutuu vuotoilmavirtoja yläpuolisiin huonetiloihin pääasiassa välipohjassa olevien läpivientien kautta. Tämän lisäksi epätiiveysalueita havaittiin huonetilojen kynnysalueilla. Väestönsuojiin kuuluvat huonetilat eivät ole suorassa ilmayhteydessä yläpuolisiin huonetiloihin. On kuitenkin todennäköistä, että huonetiloihin kulkeutuu vuotoilmavirtoja väestönsuojien yläpuolella olevasta välipohjan kastuneesta täyttökerroksesta väestönsuojiin rajautuvien huonetilojen lattioissa olevien lämpöjohtojen, sekä viemäri- ja vesiputkien läpivientien kautta. Tiloissa tehtyjen pistokoemaisten viemärikuvausten mukaan välipohjan täyttökerroksessa kulkevat viemärilinjat ovat heikkokuntoisia, painuneita ja ruosteisia. Keittiön alapuolella kellaritilassa havaittiin aktiivista vesivuotoa, joka aiheutuu viemärilinjassa olevasta reiästä.  

Ilmanvaihtojärjestelmän kuitusaneerauksen onnistumista arvioitiin sekä huonetiloista että tuloilmakanavista tehdyillä kuitumittauksilla, joissa molemmissa todettiin poikkeuksellisen runsaasti mineraalikuituja.  

Päiväkodin sisäilman laadun turvaamiseksi olemme suositelleet nopealla aikataululla ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusta ja toiminnan tarkistamista, sekä ilmamäärien säätämistä siten, että huonetilojen alipaineisuus saadaan pienenemään lähelle tasapainesuutta. Ilmanvaihdon puhdistamisen jälkeen huonetiloissa on suositeltavaa teettää kuitusiivous, jonka onnistuminen varmistetaan tehostetun siivousjakson jälkeen tasopintojen ja tuloilmakanavien kuitunäytteillä. Tutkimuksella ja näytteenotolla pyritään selvittämään, onko ilmanvaihdossa edelleen mineraalikuitulähteitä vai ovatko havaitut kuidut jäämiä jo poistetuista kuitulähteistä.  

Lisäksi olemme suositelleet väliaikaisena, nopealla aikataululla tehtävänä toimenpiteenä välipohjaläpivientien tiiveyden parantamista sekä kellaritilojen alipaineistamista. Viemäreiden osalta olemme suositelleet viemärilinjojen painehuuhtelua ja kuvaamista koko kiinteistössä viemärien kunnon ja korjaustarpeen määrittämiseksi. Väestönsuojien yläpuolisiin välipohjiin liittyvät toimenpiteet tarkentuvat viemärikuvauksen sekä välipohjan täyttökerroksen vauriokartoituksen perusteella.  

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Tutkimuskohteena oli vuonna 1956 rakennettu päiväkotirakennus, jossa on tehty koko rakennuksen kattanut kuntotutkimus alkuvuonna 2024. Kuntotutkimuksen yhteydessä otetuissa VOC-ilmanäytteissä yhdessä tilassa (tila 144) esiintyi Asumisterveysasetuksen ylittämä pitoisuus TXIB-yhdistettä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilan 144 TXIB:n pitoisuutta ja kartoittaa sen mahdollista lähdettä viereisistä tiloista otettavilla VOC-ilmanäytteillä.

Nyt otetuissa näytteissä TXIB:n pitoisuus tilassa 144 oli laskenut ja on selvästi alle Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan, eikä muissakaan näytteissä TXIB:tä tai muita yhdisteitä esiintynyt korkeita pitoisuuksia. Näytteiden avulla ei kyetty kartoittamaan mistä aiempi Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylitys oli peräisin. Siivouskomerosta (tila 143) kerätyssä näytteessä esiintyi pieniä pitoisuuksia useita yhdisteitä siellä säilytettävien tuotteiden vuoksi, mutta TXIB:tä ei sisäilmassa todettu.

Tarvittaessa seurantanäytteet voidaan ottaa uudelleen tulevalla lämmityskaudella.

Lataa raportti

Kaerlan päiväkoti, tutkimusraportti (VOC-yhdisteet sisäilmassa) 14.6.2024

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen kunto peruskorjauksen lähtötiedoiksi. Rakennuksen käyttäjillä on myös esiintynyt sisäilman laatuun liitettyjä oireita. Tämän vuoksi tutkimuksissa arvioidaan myös sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ja esitetään käyttöä turvaavia toimenpiteitä peruskorjaushankkeen käynnistymiseen asti.

Rakennukseen tehtiin kattava sisäilma‐ ja kosteustekninen kuntotutkimus, johon sisältyi kosteuskartoitus, rakenteiden kunnon selvitys aistinvaraisesti sekä materiaalinäyttein. Rakennuksen tiiviyttä selvitettiin ilmavuotoluvun sekä lämpökuvauksen avulla. Sisäilmasta mitattiin olosuhteita, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia sekä teollisia mineraalikuituja. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa arvioitiin ilmamäärien, painesuhteiden sekä puhtauden osalta.

Merkittävin sisäilman laatua heikentävä tekijä on erittäin laajat ilmavuodot yläpohjasta. Ilmavuotojen mukana sisäilmaan kulkeutuu mikrobiperäistä hajua erityisesti käytäville sekä WC‐tilaan 134. Huonepinnoille laskeutuneessa pölyssä esiintyi toimenpiderajan ylittäviä määriä teollisia mineraalikuituja, jotka ovat todennäköisesti peräisin yläpohjan lämmöneristeistä. Rakennuksen ilmatiiviys on heikko, mikä selittyy suurelta osin yläpohjan epätiiviydellä.

Kellaritilassa 001 lämpötila alitti toimenpiderajan. Muissa tiloissa lämpötilat olivat käytön aikana tavoitetasolla. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa tiloissa tavoitetasolla. Sisäilman suhteellinen kosteus oli kaikissa tiloissa matala, mikä johtuu mittausjakson aikana olleesta pakkasjaksosta. Tilan 144 sisäilmassa esiintyi toimenpiderajan ylittävä pitoisuus VOC‐yhdistettä (TXIB), joka voi olla peräisin esim. viereisessä siivouskomerossa (tila 143) säilytettävistä tuotteista.

Kellarikerroksen alapohjissa on laajoilla alueilla kosteuspoikkeamaa. Kellarin lattiapäällystemateriaalina on pääosin epoksi, joka kestää hyvin kosteusrasitusta. Yksittäisissä tiloissa olevat muovimatot ovat kuitenkin vaurioituneet. Myös keittiön lattiassa muovimaton alla on paikoin kohonnutta kostetutta. Keittiön lattian kaadot ovat puutteellisia.

Tuloilmajärjestelmä on pääosin puhdas. Suodatinkammioiden tiivisteet ovat kuitenkin kuluneet ja kammioiden pohjalla on jonkin verran likaa. Lisäksi käytävän 154 päätelaitteessa ja kanavistossa todettiin jonkin verran irtolikaa. Teollisten mineraalikuitujen lähteitä ei järjestelmässä havaittu. Tilojen ilmamäärät olivat noin puolet suunnitteluarvoista, mikä heikentää sisäilman laatua. Ilmanvaihdon mittaukset tehtiin pakkasjakson aikana, jolloin järjestelmässä oli todennäköisesti pakkasrajoittimet käytössä, mikä on pudottanut ilmanvaihdon tehoa.

Tutkimusten perusteella kiireellisinä toimenpiteinä suositellaan seuraavaa:
- Yläpohjan merkittävät ilmavuodot tulee tiivistää. Erityisesti käytävällä 133 oleva ilmavuoto tulee tiivistää.
- Tilan 001 lämpötilaa tulee nostaa.
- Yläpohjan tiivistyskorjauksen jälkeen tiloissa on suositeltavaa tehdä perusteellinen kuitusiivous, jonka jälkeen kuitujen poistuminen huonepinnoilta todennetaan seurantamittauksin.
- Rakenteellisten vaurioiden vaikutusta sisäilman laatuun voidaan vähentää rakennuksen ylipaineistuksella. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävimpien ilmavuotojen tiivistämistä.
- Suodatinkammioiden tiivisteet on suositeltavaa uusia ja suodatinkammiot puhdistaa. Käytävän 154 tuloilman päätelaite ja kanava on suositeltavaa puhdistaa.
- Ilmamäärät olivat tutkimushetkellä olleen pakkasjakson aikana noin puolet suunnitteluarvoista. Ilmamäärämittaukset on suositeltavaa uusia normaalissa käyttötilanteessa.

Peruskorjauksen yhteydessä tehtävät toimenpiteet on esitetty tarkemmin raportin lopussa kappaleessa 9.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Turun konserttitalossa on koettu sisäilmahaittaa ja tiloissa on ollut toistuvia paikallisia vesivuotoja. Rakennus on tarkoitus pitää nykyisessä käytössään uuden konserttisalin valmistumiseen asti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet ja niiden kunto sekä sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät kuntotutkimusmenetelmin. Tulosten perusteella arvioitiin, millä toimenpiteillä kohteen käyttöä voidaan jatkaa vielä 1–5 vuotta. Tutkimus toimii tarvittaessa myös lähtötietona peruskorjaukselle. Haitta-ainekartoitus ei sisältynyt tutkimukseen.

Vuonna 1952 valmistuneen konserttitalon suunnittelussa ja toteutuksessa on jo rakennusvaiheessa otettu käyttöön teknisiä ratkaisuja, jotka eivät tuolloin olleet vielä vakiintuneet yleiseen käyttöön. Rakennusajan mukaisin, haitta-aineita sisältävin materiaalein toteutetut rakenteet vastaavat pääosin suunnitelmia ja yläpohjaa lukuun ottamatta niissä todettiin vain yksittäisiä paikallisia vaurioita.

Tehtyjen tutkimusten ja havaintojen perusteella ehdoton ehto tilojen käytön jatkamiselle 1–5 vuoden ajaksi on varmistaa, etteivät tiloissa oleskelevat voi altistua asbestikuiduille ja -pölylle. Kellarikerrosta ympäröivissä laajoissa sulku-/louhostiloissa on runsaasti asbestipitoista ainesta. Tilojen pinnoille laskeutunut pöly sisältää asbestikuituja ja tiloissa on asbestipölyvaara. Kulkuluukut eivät ole tiiviitä ja sisätilat ovat toistuvasti alipaineiset sulkutilaan, mikä mahdollistaa ilman kulkeutumisen niistä käyttötiloihin.

Koko rakennuksen sisäilman laadun kannalta merkittävin tekijä on ilmanvaihdon toiminta. Seurantamittausten perusteella järjestelmä on teholtaan riittävä ja pääosin hyvin tasapainossa, mikä on tärkeää hallitsemattomien ilmavuotojen hallitsemiseksi rakenteista ja sulkutiloista. Järjestelmä on kuitenkin vanha ja siinä käytetään palautusilmaa; rakenneaineiset kanavat sisältävät haitta-aineita, ja niiden tarkastaminen ja puhdistaminen ovat käytännössä mahdotonta tehdä riskittömästi tilojen ollessa käytössä.

Paikallisesti sisäilman laadun kannalta merkittävimmät tekijät sulkutiloista kulkeutuvien epäpuhtauksien lisäksi ovat keilahallissa teolliset mineraalikuidut sekä lattian ja maanvastaisen seinän paikallinen kosteus- ja mikrobivaurio. Luoteen puoleisella seinustalla ulkoseinien patterisyvennysten lastuvillaeristeissä ja ikkunatilkkeiden pellavariveissä todettiin materiaalinäyttein paikallisia kosteus- ja mikrobivaurioita, joista merkkiainetutkimuksin havaittiin merkittäviä ilmavuotoja sisäilmaan. Keittiön 124 väliseinärakenteissa todettiin myös paikallinen kosteus- ja mikrobivaurio. Merkittävää sisäilmahaittaa aiheuttavat myös tiloja käytettäessä vaihtelevasti esiintyvät viemärin hajut.

Peruskorjauksen kannalta merkittävimmät rakenteelliset vauriot todettiin yläpohjassa, jonka lämmöneristeet ovat laaja-alaisesti kosteus- ja mikrobivaurioituneet. Ilmanvaihdon hyvän tasapainon vuoksi yläpohjan vaurioilla on enintään vähäisiä vaikutuksia sisäilman laatuun. Yläpohjan ilmavuodot on kuitenkin suositeltavaa kartoittaa kattavasti pakkaskaudella tehtävällä lämpökuvauksella.

Mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä tulee edellä esitettyjen lisäksi huomioida todetut rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja käytettyihin materiaaleihin liittyvät riskit: lämmöneristämättömät maanvastaiset alapohjarakenteet, joissa kulkee lastuvillaeristettyjä putkikanaaleja, sulkutiloihin rajoittuvien alapohjien ja välipohjien onteloiden muottilaudat sekä ulkoseinien korkki- ja lastuvillaeristeet.

Tutkimusten perusteella annetut toimenpidesuositukset tilojen käytön jatkamiselle 1–5 vuoden ajaksi on esitetty erillisessä kappaleessa raportin lopussa. Mahdollisimman nopealla aikataululla tulee sulkutilojen asbestipölyvaaran vuoksi tehdä toimenpiteet ilman kulkeutumisen estämiseksi sulkutiloista käyttötiloihin. Paikalliset sisäpintojen kosteusvauriot tulee korjata, keilahallin kuitulähteet poistaa ja ilmavuodot ulkoseinien vaurioalueilta estää tiivistyskorjauksin. Ilmanvaihdon toimintaa ja tasapainoa on suositeltava valvoa.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Kupittaan urheiluhallin keilahallin pukuhuoneessa 066 on toistuvasti mitattu kohonneita ja asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylittäviä TXIB-pitoisuuksia. Lattiapäällysteen materiaalinäytteiden analyysissä ja puhdistus- sekä hoitokemikaalien tarkastelussa ei kyetty löytämään TXIB-lähdettä. Epäilynä oli, että ainakin yhtenä lähteenä saattoivat toimia keilapallot ja -varusteet. Pukuhuoneen lattiapäällyste on kuitenkin vaihdettu kesällä 2025 ja nyt haluttiin selvittää, onko tällä ollut vaikutuksia tilan sisäilmapitoisuuksiin.

Sisäilmapitoisuudet määritettiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) sisäilmanäyttein. Näyte kerättiin tilasta 066 siten, että sieltä oli edellisenä iltana poistettu kaikki keilapallot. Lisäksi kerättiin näyte viereisestä varastotilasta 067, jonne jo ennestään olleiden keilapallojen lisäksi siirrettiin pallot tilasta 066.

Näytetulosten perusteella kummassakin tilassa TXIB:n pitoisuudet olivat edelleen korkeat ja ylittivät toimenpiderajan. Varastotilassa TXIB-pitoisuus oli kuitenkin nelinkertainen pukuhuoneeseen verrattuna. Tulos vahvistaa sen, ettei aiempi lattiapäällyste toiminut lähteenä. Tulos viittaa vahvasti myös siihen, että keilapallot ja -varusteet voivat olla merkittävä tekijä TXIB:n sisäilmapitoisuuden lähteenä. Myös kirjallisuudesta löydettiin tieto, että keilapallon pintamateriaalin valmistuksessa käytetään yleisesti TXIB:tä.

Pallojen toimiminen TXIB:n lähteenä voidaan varmistaa pintaosiltaan eri materiaaleista valmistetuista palloista otettavin materiaalinäyttein (esim. sormireikien porauksen yhteydessä). Mikäli pallot osoittautuvat selkeäksi TXIB-lähteeksi, tulee tämä huomioida pallojen säilytyksessä, esim. kaapein, joissa on poistoilma.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Kupittaan urheiluhalli on vuonna 1971 valmistunut kaksikerroksinen rakennus. Rakennuksen osin maanpinnan alapuolisessa ensimmäisessä kerroksessa on pukuhuone-, kuntosali- yms. tiloja sekä ampumarata ja keilahalli. Ylemmässä kerroksessa on katsomollinen yleisurheiluhalli, johon on vuosituhannen vaihteessa tehty laajennuksena juoksuputki. 

Rakennukseen on tehty kesällä 2022 kuntotutkimus, jossa todettiin mm. kosteuden aiheuttamia lattiapäällystevaurioita. Sisäilman VOC-näytteissä todettiin kellarikerroksen tiloissa 066 (pukuhuone) ja 041 (aula) poikkeavat pitoisuudet TXIB-yhdistettä. Muovimatoista otetuissa materiaalinäytteissä VOC-analyysissä TXIB-pitoisuudet olivat kuitenkin matalat. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uusilla sisäilman VOC-näytteillä, esiintyykö TXIB-yhdistettä edelleen sisäilmassa tiloissa 066 ja 041.  

Otetuissa VOC-näytteissä TXIB:n pitoisuudet ovat edelleen koholla. Tilan 041 (keilahallin aula) TXIB-pitoisuus on mittausepävarmuus huomioiden Asumisterveysasetuksen rajalla, pukuhuonetilassa 066 pitoisuus ylittää rajan selvästi. Aiempiin näytteisiin verrattuna pitoisuudet ovat nyt otetuissa näytteissä matalammat. 

Keilahallin lattiapäällysteiden ja keilaratojen puhdistukseen ja hoitoon käytettyjen tuotteiden sisältöluetteloiden mukaan hoitokemikaalit eivät sisällä TXIB-yhdistettä eikä sen lähtöaineita. Yhdisteen muodostuminen rakennuksen normaaliolosuhteissa ei ole todennäköistä. Tutkimuksin on myös aiemmin poissuljettu päästöjen aiheuttajista pukuhuoneen ja aulan muovimatot, eikä tiloissa ole kerrotun mukaan tehty maalaus- tai muita kunnostustöitä, jotka olisivat voineet nostaa TXIB:n pitoisuutta. 

Tilojen käyttöön liittyvien välineiden ja tarvikkeiden on mahdollista olla TXIB-päästöjen lähde. Pukuhuoneessa kohonnut pitoisuus voi liittyä tarvikkeiden säilytykseen kaapeissa, muualla tiloissa yleisesti välineiden runsaasta määrästä. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Kupittaan urheiluhallissa kesällä 2022 tehdyssä kuntotutkimuksessa todettiin mm. kosteuden aiheuttamia lattiapäällystevaurioita ja lisätutkimuksissa todettiin VOC-sisäilmanäytteissä kahdessa kellarikerroksen tilassa poikkeavat pitoisuudet TXIB-yhdistettä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää VOC-materiaalinäyttein, johtuvatko havaitut poikkeavat pitoisuudet vaurioituneista lattiapäällysteistä ja onko niistä mahdollisesti imeytynyt VOC-yhdisteitä lattian betonilaattaan. 

Kuntotutkimuksen kosteusmittausten perusteella vaurioituneeksi todettujen lattiapäällystenäytteiden VOC-pitoisuudet olivat pukuhuoneesta 066 otettua näytettä lukuun ottamatta pieniä. Päällysteistä ei ole imeytynyt VOC-yhdisteitä alapohjan betonilaattaan. Näytteenoton yhteydessä todettiin kuitenkin lattiapäällysteen alapuolelta kummassakin pukuhuoneessa mikrobiperäistä hajua. Lattiapäällysteet tulee uusia kuntotutkimusraportissa suositeltujen alapohjarakenteiden korjausten yhteydessä.  

Lattiapäällysteestä ja alapohjan betonilaatasta otettujen materiaalinäytteiden tulokset eivät selitä pukuhuoneissa havaittujen VOC-sisäilmanäytteiden kohonneita TXIB-pitoisuuksia. TXIB-lähteen selvittämiseksi keilahallissa ja pukuhuoneissa puhdistukseen ja muuhun toimintaan käytettävien kemikaalien, kuten puhdistus- ja hoitoaineiden sisällöt on suositeltavaa selvittää. Lisäksi tulee selvittää, onko tiloissa tehty hiljattain kunnostuksia, kuten maalauksia.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Kupittaan urheiluhalliin on suunnitteilla peruskorjaus, jonka lähtötiedoiksi rakennukseen tehtiin kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus kesällä 2022. Tämän lisätutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläpohjarakenteiden kuntoa pakkaskaudella tehtävällä lämpökuvauksella sekä vapautuuko vaurioituneiksi todetuista lattiapäällysteistä sisäilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Lisäksi täydennettiin sisäilman olosuhdemittauksia lämmityskaudella tehdyin seurantamittauksin. 

Rakennuksen pohjakerroksesta otetuista neljästä sisäilman VOC-näytteestä kahdessa (keilahallin kahvio ja pukuhuone) esiintyi selvästi Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylittävät pitoisuudet TXIB:tä (2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioli di-isobutyraatti). Todennäköisin lähde poikkeavalle sisäilmapitoisuudelle on jo aiemmin kosteusmittausten perusteella vaurioituneiksi todetut lattiapäällysteet. Tämä on kuitenkin suositeltavaa varmentaa päällysteistä otettavin materiaalinäyttein, jotka samalla täydentäisivät kesällä 2022 tehtyä haitta-ainekartoitusta syksyllä 2022 julkaistun uuden ohjeistuksen mukaiseksi. Muiden VOC-yhdisteiden sisäilmapitoisuudet olivat matalia ja selvästi alle toimenpiderajojen. 

Rakennuksen ylemmässä, urheiluhallikerroksessa tehdyssä lämpökuvauksessa havaittiin useita merkittäviä ilmavuotoja erityisesti rakennuksen kaakkois- ja luoteissivuilla, joissa kaarikatto on lähimpänä maanpintaa. Vuotoja havaittiin ikkunoista, yläpohjan liimapuupalkkien liitoksista sekä ikkunoiden päältä alakaton taakse. Merkittäviä ilmavuotoja havaittiin myös laajennuksena tehdyn juoksuputken ja vanhan osan liittymästä, juoksuputken alapohjan ja ulkoseinien liittymästä sekä urheiluhallin lasiseinien ulko-ovien liittymistä. Lämpökuvauksen havainnot on esitetty tarkemmin liitteenä 3 olevassa lämpökuvausraportissa. Rakennuksen henkilökunnalta saadun tiedon urheiluhallin katossa on kuluvana talvikautena havaittu useita vesivuotoja. 

Sisäilman olosuhdeseurannoissa hiilidioksidipitoisuudet olivat matalia ja huoneilman suhteelliset kosteudet vuodenajalle tyypilliset. Pohjakerroksen tiloissa sisäilman lämpötilat olivat sisäliikuntatilojen tavoitetasojen mukaiset. Yleisurheiluhallin lämpötila laskee pakkaskaudella helposti alle Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan sekä sisäliikuntatilan tavoitetason. Seurantajaksolla lämpötila laski myös joulun pyhien aikana tilojen ollessa suljettuina yleisöltä, minkä vuoksi ilmanvaihtoa ei ilmeisesti käytetty normaalilla teholla. 

Tehtyjen tutkimusten perusteella suositamme seuraavia toimenpiteitä: 

1. Sisäilmassa todettujen poikkeavien TXIB-pitoisuuksien lähde tulee varmentaa korjaustoimenpiteiden valitsemiseksi 
a) Keilahallin lattiapäällysteistä suositellaan otettavan materiaalinäytteitä VOC-analyysiin. 
b) Keilahallin lattiapäällysteiden ja keilaratojen puhdistus- ja hoitoaineiden tuotesisällöt tulee tarkastaa 

2. Urheiluhallin katon vesivuodot tulee selvittää ja korjata 
a) Katon vesivuodot on suositeltavaa dokumentoida valokuvin ja niiden sijainnit merkitä pohjakuviin 
b) Vesikatteen kunto on suositeltava tarkastaa em. havaintoja hyödyntäen peltikattotöihin erikoistuneen palveluntuottajan toimesta 

3. Lämpökuvauksessa havaittujen ilmavuotojen korjaaminen tulee toteuttaa viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Tutkimuskohteena ollut Mäntymäen päiväkoti on vuonna 1981 rakennettu yksitasoinen päiväkotirakennus. Rakennus jakautuu viiteen päiväkotiosastoon, henkilökunnan tiloihin ja keittiötiloihin. Tekniset tilat sijaitsevat rakennuksen keskiosalla. Rakennuksessa on anturaperustus, betonirakenteinen alapuolelta lämpöeristetty maanvastainen alapohja, puurakenteinen yläpohja ja puurunkoiset lautaverhotut ulkoseinät. Ulkoseinän alaosat ovat valesokkelirakenteisia ja maalatut betonisokkelit jatkuvat pääosin ikkunoiden alaosaan saakka. Huonetilojen väliseinät ovat levytettyjä. Kantavat väliseinät lähtevät käytössä olevien alapohjalaattojen sisältä.  

Vuosien 2014 – 2020 aikana päiväkotiosastoilla sisäpintoja on uusittu ja osastoilla on tehty yksittäisiä tilamuutoksia sekä tilojen käyttömukavuutta, toimivuutta ja turvallisuutta parantavia korjauksia. Rakennuksen salaoja- ja sadevesijärjestelmät sekä ikkunat on uusittu vuonna 2021 ja julkisivut ja vesikate uusittu vuonna 2022. Vesikattokorjausten yhteydessä vesikate alusrakenteineen sekä räystäät on uusittu. Korjaukset eivät ole käsittäneet huonetiloihin rajautuvaa yläpohjaa.   

Julkisivukorjausten yhteydessä ulkoseinien tuulensuojalevytys on uusittu ja ulkoseinien alaosien eristeitä ja runkoa uusittu vaurioituneilta alueilta. Samassa yhteydessä ulkoseinien alaosia on uusittu kengittämällä kosteusteknisesti toimivammiksi ja rakenneliittymien tiiveyttä parannettu sisäpuolelta suoritetuilla korjauksilla. Ulkosienien korjauslaajuus ei kuitenkaan selvinnyt käytössä olleista esitiedoista. Korjauksista huolimatta tiloissa on havaittu poikkeavia hajuja, ja käyttäjät ovat tehneet tiloissa sisäilman laadun puutteisiin viittaavia havaintoja. 

Tutkimuksen tavoite oli selvittää rakennuksen nykykunto kokonaisuudessaan ja arvioida sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia tekijöitä.  Tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin kaikki sisätilat, rakennuksen ulkopuoli ja vesikatto aistinvaraisesti. Tutkimukseen kuului pintakosteuskartoitus ja rakenneavaukset, joista otettiin materiaalinäytteitä niissä mahdollisesti esiintyvän mikrobikasvun todentamiseksi. Rakennuksen ilmatiiveyttä tutkittiin merkkisavulla ja merkkiainekokeilla tehdyillä tutkimuksilla. Sisäilman laatua ja siihen mahdollisia laatupuutteita aiheuttavia tekijöitä arvioitiin sisäilman olosuhdemittauksilla ja VOC-näytteillä. Rakennuksen ilmanvaihdon toiminta tarkastettiin ja jätevesi-, sadevesiviemärit sekä salaojalinjat kuvattiin pistokoemaisesti. 

Rakennuksen perustusten kosteusrasituksen arvioitiin olevan vuonna 2021 tehdyn piha-alueen ja pintavedenpoistojärjestelmien korjausten myötä selvästi aiempaa alhaisempi. Ulkopinnoistaan hyväkuntoisten sokkeleiden alareunoissa havaittiin vain paikallisesti kosteuden aiheuttamia pinnoitevaurioita. Rakennuksen salaoja- ja sadevedenpoistojärjestelmät toimivat moitteettomasti. Sokkeleiden osalta suositellaan paikallisia paikkakorjauksia vesihöyryavoimilla tuotteilla. Jos sokkeleihin jatkossakin muodostuu eteneviä kosteuden aiheuttamia vaurioita, suosittelemme vierustan maanpinnan laskemista siten, että perustusten ulkopuolella olevan perusmuurilevyn reuna nousee vierusmaan pinnan yläpuolelle.  

Rakennuksen alapohjissa ei pintakosteuskartoituksen perusteella havaittu viitteitä poikkeavasta kosteudesta. Ulkoseinien alaosassa sen sijaan havaittiin tuulettumaton ja osittain märkä valesokkelirakenne. Ulkoseinän sisään pääsevä kosteus kastelee ulkoseinän tuulensuojaeristeitä. Tuulensuojalevytyksissä havaittiin laajasti mikrobikasvun aiheuttamia 
vaurioita.   

Tutkimusten mukaan rakennuksen alapohja, ulkoseinät ja väliseinät ovat ilmatiiveydeltään erittäin heikkoja. Tiloissa suoritetuissa merkkiainekokeissa maanvastaisen alapohjan alla olevasta perusmaasta todettiin tapahtuvan ilmavuotoja huonetiloihin. Tämän lisäksi alapohjan läpivienneissä havaittiin epätiiveyttä. Nopeana, tilojen käyttöä turvaavana toimenpiteenä, suosittelemme alapohjan alla olevan maatäytön alipaineistamista ja ulkoseinien tiiveyden parantamista. Tiloissa havaitun poikkeavan hajun takia, suosittelemme myös koko rakennuksen väliaikaista ylipaineistamista erikseen tehtävän suunnitelman mukaisesti. Rakennuksen kattavammissa ilmatiiveyttä parantavissa korjauksissa ilman kulkeutuminen alapohjasta ulkoseiniin ja sieltä eteenpäin huonetiloihin tulee estää. Ulkoseinät tulee korjata kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimiviksi ja ilmatiiviiksi, ja rakenteista tulee poistaa kosteusvaurioituneet materiaalit. Esitetyt korjaukset ovat suuria ja 
edellyttävät pintarakenteiden purkamista. 

Alapohjan tiivistyskorjausten kattavuuden varmistamiseksi väliseiniin aiemmin suoritettujen korjausten laajuus tulee selvittää. Lopullisissa korjauksissa kaikki alapohjan sisältä lähtevät väliseinät tulee nostaa alapohjan pinnalle, jolloin ilmayhteys laatan alla olevaan pohjamaahan saadaan katkeamaan. 

Rakennuksen vesikate on uusittu vuonna 2022 tehdyissä korjauksissa. Vesikate on hyväkuntoinen, eikä sen vedenpoistossa, läpivientien tai kattoluukkujen tiiveydessä tai katolle asennetuissa kattoturvatuotteissa havaittu puutteita. Katekorjausten yhteydessä lisälämmöneristetyssä vinttitilassa ei havaittu merkkejä katteen vesivuodoista tai tilan tuulettuvuuden puutteista. Vinttitilasta kulkeutuu ilmaa alapuolisiin huonetiloihin alakattojen takana olevista epätiiviistä yläpohjan läpivienneistä ja levysaumoista. Suosittelemme yläpohjan tiiveyden parantamista. Samassa yhteydessä alakattotilat tulee siivota rakennusperäisestä pölystä, ja alakaton taakse jäävät mineraalivillaa sisältävät läpiviennit käsitellä siten, ettei niistä pääse kulkeutumaan mineraalikuituja huonetiloihin.  

Rakennuksen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on saneerattu 2000-luvulla ja kaikki ilmanvaihtokoneet ovat hyväkuntoisia. Saneerauksen yhteydessä osin uusittu ilmanvaihtokanavisto ja päätelaitteet eivät sisällä 
mineraalikuitulähteitä. Huonetilojen ilmanjako on toimiva. Lisäksi olemme suositelleet varmistumaan, että ilmanvaihtokoneiden ilmavirrat tiloissa ovat tasapainossa myös koneiden toimiessa osateholla.  

Tutkimusten yhteydessä rakennuksen jätevesi-, sadevesi- ja salaojalinjoja kuvattiin pistokoemaisesti. Jätevesiviemäreiden runkolinjassa havaittiin painumaa, joka vaikuttaa viemäreiden toimintaan. Tämän lisäksi tuuletusviemäreissä havaittiin puutteita. Olemme suositelleet viemäreiden painehuuhtelua ja uudelleen kuvausta linjoissa havaittujen painumien laajuuden selvittämiseksi. Lisäksi tuuletusviemäreiden puutteet tulee 
korjata. Rakennuksen vuonna 2021 uusituissa sadevesi- ja salaojalinjoissa ei havaittu puutteita. 

Huonetilojen sisäilmamittauksissa tiloissa ei havaittu Asumisterveysasetuksen (STM 545/2015) toimenpiderajaa ylittävää määrää VOC-yhdisteitä. Olosuhdeseurantamittauksissa havaittiin tilojen käyttöaikaista TVOC-pitoisuuden nousua, joka selkeästi liittyy tilojen normaaliin käyttöön. Sisäilman lämpötilat, suhteellinen kosteus ja hiilidioksiditasot ovat tavanomaisia. Olemme suositelleet yksittäisen, muita tiloja viileämmän huoneen patteritermostaattien ja -venttiilien toimivuuden tarkastamista.  

Tutkimusten pohjalta tehtiin tilojen olosuhdearvio. Olosuhdearvion tulos on C: ”Sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta. Toimenpiteitä sisäilman laadun ja olosuhteiden näkökulmasta tarvitaan tai 
toimenpiteitä on tehtävä lainsäädännön perusteella”. Yhteenveto tärkeimmistä suositelluista toimenpiteistä sekä niiden kiireellisyysjärjestys on esitetty raportin lopussa.  

Lataa raportti

Tiivistelmä

Rakennuksen käyttäjät ovat todenneet maakellarimaista hajua Leppäkerttujen tiloissa. Eniten hajua on esiintynyt tiloissa 101, 102, 106 ja 108. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hajun lähdettä.

Rakennuksen tiloissa 140 ja 145 (Oravat) on aikaisemmin todettu samankaltaista mikrobiperäistä hajua. Talvella 2024 tehdyissä rakennetutkimuksessa hajun lähteeksi osoittautui sokkelin sisäpinnoissa ja anturoissa olevat lahot muottilaudat. Tämän vuoksi myös tässä tutkimuksessa keskityttiin erityisesti alapohjan ja perustusten tutkimuksiin. Rakenneavaus tehtiin tilassa 102, jossa on sekä ulkoseinän että väliseinien perustuksia.

Tilassa 102 todettiin tutkimusten aikana mikrobiperäistä hajua ja alapohjan täyttömaasta havaittiin ilmavuotoja. Alapohjan rakenneavauksessa täyttömaassa todettiin jonkin verran mikrobiperäistä hajua sisältävää orgaanista jätettä. Lisäksi ulkoseinälinjalla sokkelin ja anturan muottilaudoitus on jätetty paikalleen, mikä selittää tiloissa esiintyvän hajun.

Tehtyjen tutkimusten perusteella suosittelemme seuraavia toimenpiteitä:
- Tiloissa, joissa on aistittavissa mikrobiperäistä hajua, on alapohjan orgaaniset jätteet ja muottilaudat ensisijaisesti suositeltavaa poistaa.
- Mikäli hajunlähdettä ei poisteta, tulee rakenteiden liittymät tiivistää tiiveysluokkaan 1 ‐ täysin tiivis. Tiivistyskorjaukset tulee suunnitella huolellisesti, jossa huomioidaan kaikki alapohjan ja seinien liittymät sekä läpiviennit. Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee todentaa merkkiainekokein ja tiiviyden pysyvyyttä tulee seurata säännöllisesti.
- Väliaikaisena korjauksena tilat voidaan ylipaineistaa koetun hajuhaitan vähentämiseksi pysyvien korjausten alkuun asti.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Rakennuksen käyttäjät ovat todenneet tunkkaista ja mikrobiperäistä hajua Oravat‐tiloissa. Tämän lisäksi Mansikat-tiloissa on koettu pistävää, kemikaalimaista hajua. Leppäkerttujen tiloissa on myös koettu tunkkaista ilmaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää syitä koetuille sisäilmaongelmille.  

Mikrobiperäisen hajun lähdettä selvitettiin alapohjaan ja seiniin tehtävillä rakenneavauksilla kahdessa tilassa. Rakenneavausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Rakennuksen tiiviyttä arviotiin lämpökuvauksen avulla. Sisäilmaolosuhteita ja hajunlähteitä arvioitiin paine‐ero‐, olosuhde ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) mittauksin.

Tiloissa 140 ja 145 esiintyvä mikrobiperäinen haju on todennäköisesti peräisin anturoissa olevista lahonneista muottilaudoista. Tilassa 140 ulkoseinien rakenne vastaa pääosin alkuperäistä suunnitelmaa, jossa alaohjauspuu on pintalaatan alapuolella, myös väliseinän alaohjauspuu sijaitsee lattiatason alapuolella. Alaohjauspuissa ei todettu vaurioita, mutta sokkelin bitumierotuskaistassa esiintyi mikrobiperäistä hajua ja mikrobikasvua. Ulkoseinien materiaalinäytteissä ei ollut laaja‐alaista mikrobivaurioita. Lämpökuvauksessa tilan 140 ulkonurkasta havaittiin ilmavuotoa todetulta vaurioalueelta.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittauksessa todettiin yksittäisiä, hajusteisiin liittyviä yhdisteitä, mikä selittää tiloissa todetun kemikaalimaisen hajun. Kemikaalit liittyvät kuitenkin todennäköisesti tilojen arkikäyttöön, kuten puhdistus‐/siivouskemikaaleihin. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat eivät ylittyneet eikä näytteissä todettu esimerkiksi lattiapäällysteiden vaurioitumiseen viittaavia yhdisteitä.

Sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidi olivat pääasiassa hyvällä tasolla. Hiilidioksidimittauksen perusteella ilmanvaihto on riittävää käyttäjämääriin nähden. Mittaustulokset eivät selitä tilassa 105 koettua tunkkaista ilmaa.  

Rakennuksen painesuhteet ovat pääosin hyvällä tasolla. Leikki‐lepohuonetila 166 on kuitenkin tavoitteesta poiketen ylipaineinen.

Rakennuksessa tehdyn lämpökuvauksen perusteella ulkovaipassa ei esiinny merkittäviä tiiveyspuutteita lukuun ottamatta tilan 140 ulkonurkassa ja monitoimitilan 152 yläpohjassa todettuja ilmavuotoja sekä tilan 130 ulko‐ovessa todettua epätiiviyttä.

Tehtyjen tutkimusten ja havaintojen perustella suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

1. Välittömät toimenpiteet 
      

• Tilan 145 osastointia tulee jatkaa ja tilan 140 ulkoseinän ja alapohjan liittymät tulee tiivistää.
• Molempien tilojen mikrobivaurioiden poiston suunnittelu tulee käynnistää. Suunnittelussa tulee huomioida kantavien seinien alaosien ja anturoiden muottilautojen poisto. Lisäksi tilassa 140 ulkoseinälinjalla alaohjauspuu on suositeltavaa nostaa lattiapinnan yläpuolelle. Samalla vaurioitunut bituminen erotuskaista tulee poistaa.
• Tilan 166 ilmanvaihdon säätö päiväaikaisen ylipaineisuuden vähentämiseksi.

2. Normaalit toimenpiteet

• Tiloissa 152 ja 130 todettujen ilmavuotojen tiivistäminen

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Tutkimuskohteena oli vuonna 1951 rakennettu 2-4-kerroksinen Pansion koulu. Rakennus koostuu kolmesta toisissaan kiinni olevasta osasta, A-osasta, B-osasta ja C-osasta. Rakennuksen kaikissa osissa on osin maanpinnan alapuolella sijaitsevaa kellarikerrosta sekä varsinaisten kerrosten yläpuolella sijaitsevaa kylmää vinttitilaa. A-osassa kellaria on kahdessa eri tasossa ja raportissa alemmalla tasolla olevaa kellaria on kutsuttu alimmaksi kellarikerrokseksi. Rakennus on pääosin tiilirunkoinen ja sen ala-, väli- ja yläpohjat ovat betonia vaihtelevilla eristemateriaaleilla. Rakennuksessa on useaa eri ilmanvaihtojärjestelmää. 

Tutkimuksen tavoitteena oli toimia rakennuksen peruskorjauksen lähtötietoina kosteus- ja sisäilmatekniseltä kannalta. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin ilmanvaihtoa lukuun ottamatta muu LVIS-tekniikka. Tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin kaikki sisätilat, vinttitilat ja rakennuksen ulkopuoli aistinvaraisesti, vesikatto havainnoitiin kattoluukuista ja viereisistä tiloista käsin. Tutkimukseen kuului pintakosteuskartoitus, rakennekosteusmittaukset ja rakenneavaukset. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin ja lisäksi otettiin joitain asbestinäytteitä. Rakennuksen tiiveyttä tutkittiin merkkisavulla ja merkkiaineella tehdyillä tutkimuksilla. Sisäilman laatua arvioitiin kahden viikon olosuhdemittauksilla. Rakennuksen ilmanvaihdon toiminta tarkistettiin. Raportti sisältää myös olosuhdearvion, jonka tulos oli pääosin C: Sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta ja muutamien tilojen kohdalla D: sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat merkittävästi tavanomaisesta.

Tutkimuksessa esiin tulleet merkittävimmät peruskorjaustasoiset korjaustarpeet tilapintojen ja märkätilojen saneerauksen yhteydessä koskevat rakennuksen ilmanvaihdon uusintaa ja erilaisia rakenteiden tiivistyksiä ja mahdollista välipohjien orgaanisten eristeiden purkua. Lisäksi on paikallisia kosteusvauriokorjauksia ja puurakenteisten ala- ja välipohjaan rajautuvien lattioiden, ulkoseinien ja yläpohjien uusintoja. Merkittävin korjaustarve ennen peruskorjausta on rakennuksen keittiön ja sen takatilojen kattava saneeraus siellä todettujen kos-teus- ja mikrobivaurioiden vuoksi. Ennen peruskorjausta suosittelemme myös ilmanvaihdon säätöä, paikallisia rakenteiden tiivistyksiä ja kellarin alipaineisuudesta varmistumista. 

Rakennuksen salaojat on pääosin uusittu kahdessa osassa ja samassa yhteydessä rakennuksen vierelle on asennettu ainakin osittain patolevyt. Löydetyissä salaojakaivoissa todettiin paikoin runsaasti hiekkaa ja näkyvillä olevien patolevyjen yläreunoissa havaittiin paikoin puutteita. Suosittelemme salaojien huuhtelua ja kuvausta sekä patolevyjen kunnon ja laajuuden selvitystä rakennuksen vierustoille tehtävistä koekuopista. Mahdolliset peruskorjauksen yhteydessä ulkopuoleen kohdentuvat korjaukset tarkentuvat tämän jälkeen.

Alapohjat ovat pääosin betonirakenteisia erilaisilla epäorgaanisilla eristeillä tai ilman erillistä eristekerrosta. Betonirakenteisissa alapohjissa ei käyttötilojen kohdalla todettu poikkeavaa, maaperästä aiheutunutta kosteutta. Betonirakenteisten alapohjien kohdalla todettiin useita ilmavuotoreittejä eristetiloista sisäilmaan alipaineistetuissa oloissa. Nykyiset lattiapinnat tiivistävät rakenteen kuitenkin melko hyvin, ja ilmavuotokohtien sisäilmavaikutukset arvioitiin pieniksi. Rakenteiden tiivistäminen on ajankohtaista peruskorjauksessa lattiapintojen kattavan uusinnan yhteydessä.

C-osan käsityöluokkien kohdalla on alapohjaa, jossa on lautalattia ja orgaaninen eriste. Alapohjan puuosissa ja eristeissä havaittiin mikrobivaurioita. Suosittelemme lattiarakenteiden kattavaa uusimista rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Jos uusinta tehdään vasta peruskorjauksen yhteydessä, suosittelemme sitä ennen lautalattiaisten tilojen tiiveyden parantamista väliaikaisilla muovimatoilla ja liittymien tiivistyksillä.

Alapohjan alla kulkee putkikanaaleja, jotka on alipaineistettu ylempiin kerroksiin nähden muun alimman kellarikerroksen alipaineistuksen yhteydessä. Putkikanaalin ja sen yläpuolella olevan kerroksen välillä todettiin runsaasti epätiiviitä läpivientejä, ja putkikanaalin ilma ei ole sisäilmaksi kelpaavaa. Kanaalin ja alimman kellarikerroksen alipaineistus estää kuitenkin nykyisellään ilmavirtaukset kanaalista ylempien kerrosten huonetilojen suuntaan. Peruskorjauksessa suosittelemme kaikkien alapohjan läpivientien tiivistystä ja putkikanaalin alipaineistuksen suunnitelmallista uusintaa.

Välipohjat ovat pääosin kaksoislaattarakenteisia betonivälipohjia, joiden eristeenä on käytetty kutterinlastua, turvetta, koksinkuonaa ja kevytbetonia. Lisäksi rakennuksessa on mahdollisesti eristämättömiä välipohjia. Kutterinlastussa havaittiin kattavasti vanhaa mikrobikasvustoa, joka ilmeni näytteiden suoramikroskopoinnilla. Välipohjista todettiin ilmavuotoreittejä rakenteen ylä- ja alapinnoista. Yläpintojen ilmavuotokohdat ovat paikallisia ja nykyiset lattiapinnat tiivistävät ne pääosin. Alapintojen eli kattojen ilmavuodot ovat merkittävämpiä, jos rakenteessa on runsaasti halkeamia tai läpivientejä. Peruskorjauksessa suosittelemme orgaanisten eristeiden purkua välipohjista ja välipohjien onkaloiden puhdistusta orgaanisesta aineksesta purkamalla alalaatta. Vaihtoehtoisesti välipohjien epätiiveyskohdat voidaan tiivistää ala- ja yläpuolelta niiltä osin kuin eristeenä on käytetty orgaanista materiaalia. Myös epäorgaanisilla eristeillä eristettyjen välipohjien osalta tulee tiivistää läpiviennit, jos niiden tilkkeenä on käytetty mineraalivillaa. Nopealla aikavälillä suosittelemme välipohjan läpivientien tiivistystä niiltä osin kuin välipohjissa on orgaanista eristettä sekä iltapäiväkerhon katon tiivistystä, ellei tilan ilmanvaihdon säädöistä ole apua koettuun sisäilman laatuun. 

Ulkoseinät ovat pääosin betoni- tai tiilirakenteisia ja niissä on lämmöneristeenä kevytbetonia. Vanhojen asuntojen kohdalla eristeenä on orgaanista korkkieristettä. Kellarikerrosten ulkoseinien ja maanvastaisten ulkoseinien kohdalla todettiin pikisively rakenteen sisällä, ja aistinvaraisen arvion perusteella sively sisältää PAH-yhdisteitä. Ulkoseinien ilmaraoista ja eristekerroksista todettiin ilmavuotoreittejä sisäilmaan ja kellarikerroksen sekä vanhojen asuntojen kohdalla ilmavirtausten arvioitiin heikentävän sisäilman laatua orgaanisessa eristeessä mahdollisesti olevien mikrobivaurioiden ja rakenteessa olevan pikisivelyn vuoksi. Sisäilmasta kerättyjen PAH-näytteiden pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä, joten riski sisäilmalle arvioitiin sellaiseksi, että tiivistykset voivat pääosin odottaa peruskorjaukseen asti. Peruskorjauksessa suosittelemme paikallisten kosteusvaurioiden korjausta, irtoavien tasoitteiden uusintaa ja ulkoseinien tiivistystä ilmatiiviiksi kellarikerroksen kohdalla ja muiden kerrosten 
kohdalla tiiveyden parantamista. Ennen peruskorjausta julkisivujen, parvekkeiden ja ulkoportaiden kunto on suositeltavaa selvittä erillisellä kuntotutkimuksella, jotta niiden korjaukset osataan kohdentaa oikein.

Muutaman tilan kohdalla on lisäksi puurakenteisia ulkoseiniä. Näiden tilojen kohdalla aistittiin selkeää PAH-yhdisteiden haju. Tilat ovat toisarvoisessa käytössä, joten sisäilmavaikutukset arvioitiin pieniksi. Peruskorjauksessa suosittelemme puurakenteisten ulkoseinien kattava uusintaa. Nopealla aikavälillä suosittelemme kahden varastotilan (209 ja 224) ottamista pois käytöstä niissä todetun PAH-yhdisteiden hajun vuoksi.

Ulkoseinissä ja väliseinissä on pystyhormeja seinärakenteen sisällä kulkevaa tekniikkaa varten. Hormien kohdalla on epätiiviitä pellityksiä, joiden kautta hormeista virtaa paikoin ilmaa huonetilojen suuntaan. Hallitsemattomia ilmavirtauksia tapahtuu kotelointien kohdalla myös kerrosten välillä ja putkikanaalin välillä. Väliseinälinjalla kulkee lisäksi vaakasuuntainen kotelointi B-osan käytävillä ja kotelointi sisältää runsaasti sisäilmaa heikentäviä epäpuhtauksia. Peruskorjauksessa suosittelemme kaikkien hormien ja kotelointien avaamista, puhdistamista ja rakenteiden tiivistämistä.  Nopealla aikavälillä suosittelemme iltapäiväkerhon ja tekstiilityön luokan hormien tiivistystä PAH-yhdisteiden hajun vuoksi.

Hormeissa, koteloissa ja rakenteissa on alkuperäisiä sähköasennuksia ja sähkökeskuksia, joiden läheisyydessä havaittiin paikallista PAH-yhdisteiden hajua. Peruskorjauksessa vanhat asennukset tulee purkaa ja rakenteisiin jäävät putket ja kaapelit tulee tiivistää siten, ettei niiden kautta virtaa ilmaa ja hajuja sisäilmaan. 

Noin puolet rakennuksen ikkunoista ja muutamat ulko-ovat on uusittu ja niissä ei todettu merkittäviä puutteita. Alkuperäiset ikkunat ja ovet tai arviolta noin 1970-luvulla uusitut ovet ovat uusinta- tai vähintään huoltokorjauskunnossa peruskorjauksen yhteydessä.

Väliseinät ovat pääosin kiviaineisia. Kellarikerroksen kohdalla todettiin vanhoja kosteusvaurioita ruokalan sekä lautavaraston kohdalla. Ruokalan kohdalla todettiin myös nykyistä kosteutta keittiön jatkeena olevan väliseinän kohdalla. Näille suosittelemme nopealla aikavälillä korjausta. Lautavaraston kohdalla korjaukset kattavat myös lattiapinnan sekä ulkoseinät. Lisäksi on jonkin verran puurunkoisia väliseiniä. Kuitusementtilevyllä verhottujen seinien 
osalta suosittelemme nopealla aikavälillä korjauksia kirjaston wc-tilaan, jossa levyä on aukotettu huolimattomasti. Aiempaa asbestikartoitusta tulee myös täydentää kerroksissa olevien kuitusementtilevyjen osalta. Peruskorjauksessa suosittelemme kaikkien asbestipitoisten materiaalien purkua, pois lukien yläpohjan ja vesikaton kermit, jos rakenteisiin ei muutoin kosketa.

Vesikatot on uusittu 2000-luvulla ja niille suosittelemme tarkastusta sekä huoltokorjauksia. Yläpohjat ovat pääosin betonirakenteisia ja niiden eristeenä on kahden betonilaatan välissä kevytbetonia. Rakenne ei ole erityisen riskialtis. Sisäkatoissa ei havaittu viitteitä vesivuodoista, mutta B-osan tilojen kohdalla todettiin viitteitä yläpohjan alapintaan tiivistyvästä kosteudesta. Tämän asian selvittämiseksi suosittelemme rakenteen lämpökuvausta. Yläpohjan uudet läpiviennit ovat epätiiviitä ja peruskorjauksessa niiden tiivistäminen on ajankohtaista hallitsemattomien ilmavirtausten estämiseksi. Peruskorjauksessa suosittelemme kaikkien kattopintojen (ylä- ja välipohjiin rajautuvat) uusintaa ja niiden takana olevien muottilautojen purkua.

Lisäksi rakennuksessa on puurakenteista yläpohjaa. A-osassa todettiin, että puurakenteiselle osuudelle on jätetty vanhojen kattovuotojen aikaisia kastuneita materiaaleja ja ne voivat heikentää sisäilman laatua. Lisäksi muutamassa puurakenteiseen yläpohjaan rajautuvassa tilassa todettiin PAH-yhdisteiden hajua (209 ja 224). Suosittelemme peruskorjauksessa puurakenteisten yläpohjien kattavaa uusintaa. Nopealla aikavälillä suosittelemme tilojen 209 ja 224 ottamista pois käytöstä.

Rakennuksen kellarikerroksen alla on toinen alempi kellarikerros, joka on teknistä tilaa ja käytöstä poistettua teknistä tilaa sekä varastoa. Tilat on alipaineistettu hajuhaittojen vuoksi. Peruskorjauksessa tilojen korjauslaajuus määräytyy niiden tulevan käytön mukaan. Tilat voidaan esimerkiksi pitää pysyvästi pois käytöstä, jolloin niiden alipaineistaminen muihin tiloihin nähden tulee suunnitella ja toteuttaa huolella. Tilat voidaan ottaa myös esim. varastokäyttöön, jolloin niistä pitää purkaa kosteudesta ja haitta-aineista vaurioituneet materiaalit ja valita tiloihin uudet kosteutta kestävät pintamateriaalit. Vanha polttoainevarasto ja lämmönjakohuone vaativat tarkentavia haitta-ainetutkimuksia vanhojen polttoaineiden osalta korjauslaajuuden ja -tavan tarkentamiseksi.

Kellarikerroksessa sijaitsevan keittiön ja sen takatilojen (erilaisia varastoja, pesupisteitä ja mm. siivouskomero) kohdalla todettiin merkittäviä kosteus- ja mikrobivaurioita, joiden vuoksi suosittelemme tilojen kattavaa saneerausta jo ennen peruskorjausta. Tilojen käyttö ja rakenteiden puutteelliset vedeneristykset ovat aiheuttaneet alapohja- ja seinärakenteiden kastumisen.

Rakennuksessa on eri ikäisiä ja erikuntoisia wc- ja pesutiloja sekä siivouskomeroita. Tiloissa ei yksittäisiä siivouskomeroita lukuun ottamatta todettu viiteitä kosteudesta. Näiden tilojen saneeraus on ajankohtaista peruskorjauksessa.

Rakennuksessa on useaa eri ilmanvaihtojärjestelmää yhtäaikaisessa käytössä. Luokkatiloissa on luokkakohtaiset ilmanvaihtokoneet, keittiön ja ruokalan sekä liikuntasalin päädyn tilojen kohdalla on omat ilmanvaihtokoneet. Kellarissa on lisäksi tiloja, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Lisäksi havaittiin paikoitellen painovoimaisen ilmanvaihdon hormien olevan auki alueilla, joilla muutoin on koneellinen tilakohtainen ilmanvaihto. Lisäksi alimman kellarikerroksen tilat ja putkikanaali on alipaineistettu käyttötiloihin nähden. Alipaineistus ei toimi täysin suunnitellusti, sillä öljynhaju leviää vanhasta polttoainevarastosta koko alimpaan kellarikerrokseen sekä kellaritiloihin, jotka ovat mm. keittiön takatilojen vierellä. Kirjastosalin kohdalla kellarin alipaineistus ei toimi, vaan välipohjan kautta virtaa öljynhajuista ilmaa alimmasta kellarikerroksesta kirjastoon.

Tehtyjen olosuhdemittausten perusteella luokkakohtaiset ilmanvaihtokoneet toimivat vaihtelevasti, ja osassa tiloja hiilidioksidipitoisuudet nousevat yli toimenpiderajojen. Muutaman tilan kohdalla todettiin lämpöoloissa myös puutteita, jotka vaativat säätötoimia.

Luokkatiloissa on tilakohtaiset ilmanvaihtokoneet, jotka on asennettu vuonna 2003. Keittiötilojen tuloilmakone on vuodelta 1980 ja se on huonokuntoinen. Liikuntasalisiiven ilmanvaihtokone, päätelaitteet ja osa kanavistosta on uusittu vuonna 2005 ja ne ovat hyväkuntoisia. Puutyösalin ilmanvaihdon toiminta tulee kuitenkin tarkastaa, koska tilojen paine-ero ulkoilmaan vaihtelee runsaasti ilmeisesti purunpoistojärjestelmää käytettäessä. Käytävien ilmanvaihto on painovoimainen, samoin painovoimaista ilmanvaihtoa on käytössä kellari- ja aputiloissa. Suosittelemme tulevassa peruskorjauksessa ilmanvaihtojärjestelmän kokonaisvaltaista saneeraamista niin, että rakennuksen kaikissa tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa.

Lataa raportti 

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti 

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Vuonna 1981 rakennetun Piinokankadun päiväkodin työntekijöillä on esiintynyt oireilua, jonka on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto ja sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät sekä arvioida, millä toimenpiteillä kohteen käyttöä voidaan jatkaa vielä 3‒4 vuotta.   

Rakenteiden toteutus ja kunto selvitettiin rakenneavauksin, kosteusmittauksin ja materiaalinäyttein, ilmavuotoja tutkittiin merkkiainemenetelmällä. Rakennuksen painesuhteita ja sisäilman olosuhteita (lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidi) mitattiin kahden viikon seurannoin. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet määritetiin ilmanäyttein ja teollisten mineraalikuitujen esiintymistä selvitettiin teippinäyttein pinnoille laskeutuneesta pölystä sekä tuloilmakanavien sisäpinnoilta. 

Tutkimusten perusteella rakenteet vastaavat pääosin suunnitelmia. Ainoa merkittävä poikkeama lähtötietoihin todettiin väliseinissä, joista noin puolet ulottuu lattian pintalaatan alle. Materiaalinäytteiden perusteella pintalaatan sisällä olevat mineraalivillaeristeet ovat laaja-alaisesti kosteus- ja mikrobivaurioituneet sekä ko. seinien metallirangat ovat paikoin ruostuneet. Lisäksi ikkunatilkkeissä todettiin systemaattisia kosteus- ja mikrobivaurioita. Väliseinärakenteet eivät ole tiiviitä ja vaurioalueet ovat käytännössä suorassa ilmayhteydessä sisäilmaan, mikä ylittää Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan mikrobiepäpuhtauksille. Vaurioiden sijainnin vuoksi epäpuhtauksien kulkeutumista ei ole mahdollista estää tiivistyskorjauksin ja/tai painesuhteita muuttamalla.  
Muissa rakenteissa todettiin vain yksittäisiä paikallisia vaurioita. Alapohjarakenne on tiivis eikä siinä ole vaurioituvia materiaaleja lukuun ottamatta lattiapäällysteitä, joissa todettiin kosteusmittauksin vauriot keittiössä ja tilassa 68/65. Ulkoseinissä ja yläpohjassa havaittiin vain yksittäiset paikalliset vauriot. Tilat ovat lähes jatkuvasti lievästi alipaineiset ulkoilmaan, mikä mahdollistaa vähäiset ilmavuodot ulkoseinien vuotoilmareittien kautta sisälle. Paine-ero yläpohjaan on vähäinen, jolloin myös ilmavuodot yläpohjasta sisäilmaan ovat vähäisiä.  

Mikrobiepäpuhtauksien lisäksi sisäilman laatuun vaikuttaa merkittävästi teolliset mineraalikuidut. Tuloilmajärjestelmästä otetuista näytteistä puolessa kuitupitoisuudet olivat erittäin korkeat viitaten järjestelmässä oleviin kuitulähteisiin. Sisäilman 14 vrk pölylaskeumanäytteistä kuitupitoisuudet ylittivät yhdessä tilassa Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Tämän lisäksi neljässä tilassa yksittäisten näytteiden kuitupitoisuudet olivat selvästi koholla ja kaikista tutkituista tiloista vähintään 2/3 näytteestä esiintyi kuituja.  

Sisäilman olosuhteet olivat vuodenajalle tavanomaiset ja täyttivät selvästi Asumisterveysasetuksen vaatimukset. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet olivat käytön aikaisissa mittauksissa pieniä, mikä osoittaa ilmanvaihdon olevan riittävä käyttäjämäärään nähden. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrityksissä sekä kokonaispitoisuus (TVOC) että yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat matalat. 

Toimenpiteet mikrobiepäpuhtauksille ja kuiduille altistumisen pienentämiseksi tulee aloittaa välittömästi. Rakennuksen käytön jatkamiseksi edellytetään seuraavia toimenpiteitä, joiden valmistumiseen asti suositellaan tiloihin tuotavan ilmanpuhdistimia: 

1. Alalaatalta alkavien väliseinien korjaaminen siten, että vaurioituneet kipsilevyt ja mineraalivillaeristeet poistetaan vähintään lattian tasalle saakka.  
2. Ikkunatilkkeiden vaihto ja ikkunaliittymien höyrynsulun tiivistäminen 
3. Kuitulähteiden selvitys ja poisto tuloilmajärjestelmästä. Poiston jälkeen kanaviston nuohous. Huonetiloissa vanhojen akustolevyjen poisto tai kuitusidontakäsittelyn uusiminen.  
4. Keittiön 47, tilan 68/65 sekä IV-konehuoneen vaurioituneet lattiapäällysteet tulee poistaa ja korvata kuivatuksen jälkeen tarvittaessa tilasta (IV-konehuone) ja sen käytöstä (keittiön siivous) aiheutuvan kosteusrasituksen kestävällä materiaalilla. Myös tilan 68 kotelon vaurioituneet kipsilevyt tulee uusia ja vesiputken kondenssiongelma ratkaista esim. eristämällä putki. 
5. Toimenpiteiden jälkeen homeettomaksi siivous. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Tutkimuskohteena olleen Pääskyvuoren koulun A-osa on rakennettu vuonna 1973. Rakennusta on peruskorjattu vuonna 2004 ja osittain peruskorjattu vuonna 2023. Kallioisella mäellä sijaitsevassa, betonirunkoisessa, anturoille perustetussa rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta sekä pieni osakellari, jossa sijaitsee koulun teknisten tilojen lisäksi väestönsuoja.

Rakennuksessa on esitietojen mukaan maanvastainen, betonirakenteinen alapohja. Puu- tai betonielementtirakenteiset ulkoseinät ovat julkisivuistaan levytettyjä tai rapattuja. Rakennuksessa on konesaumatulla pellillä toteutettu murrettu harjakatto ja tuulettuva vinttitila, jonne kuljetaan rakennuksen itäpäädyssä olevan, vuoden 2004 peruskorjauksessa rakennetun ilmanvaihtokonehuoneen kautta. Alkuperäinen tasakatto on muutettu murretuksi harjakatoksi vuoden 2004 peruskorjauksen yhteydessä. Väli- ja yläpohjat ovat betonirakenteisia.

Rakennuksessa on koneellinen, lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Huonetiloja lämmitetään vesikiertoisilla pattereilla.

Suoritettujen tutkimusten ensisijaisena tavoitteena oli selvittää Pääskyvuoren koulun A-osan ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihdon kuntotutkimus tehtiin tilaajan kanssa sovitusti Suomen LVI-liitto (SuLVI) ry:n ohjeistusta keventäen.

Tutkimukset käsittivät energiaselvityksen ja ilmanvaihdon äänitasojen mittaukset, joiden tulokset ja toimenpidesuositukset on esitetty omissa, erikseen toimitettavissa raporteissa. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksen rinnalla A-osassa tehtiin kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla kartoitettiin rakennuksen nykytilaa ja olosuhteita, sekä korjaustoimia, jotka voitaisiin toteuttaa 2020-luvun lopussa, rakennukseen suunnitellun julkisivuremontin yhteydessä. Kuntotutkimuksen tulokset on esitetty tässä raportissa.

Tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin kaikki sisätilat, rakennuksen ulkopuoli ja vesikatto aistinvaraisesti. Tutkimukseen kuului pintakosteuskartoitus, rakennekosteusmittaukset ja rakenneavaukset. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitä niissä mahdollisesti esiintyvän mikrobikasvun todentamiseksi. Rakennuksen tiiveyttä tutkittiin merkkisavulla ja merkkiaineella tehdyillä tutkimuksilla. Sisäilman laatua ja siihen mahdollisia laatupuutteita aiheuttavia tekijöitä arvioitiin lisäksi pintamateriaaleista sisäilmaan emittoituvia kemiallisia yhdisteitä mittaavilla VOC-näytteillä, tasopintojen mineraalikuitunäytteillä ja sisäilman olosuhdemittauksilla. Rakennuksen ilmanvaihdon toiminta tarkastettiin ja sadevesiviemärit sekä salaojat kuvattiin pistokoemaisesti.

Rakennuksen pohjoisreunan ja päätyjen kohdalla perustusten ja ulkoseinien alaosien kosteusrasitteen arvioitiin olevan kohonnut virheellisesti ohjautuvien pinta- ja katosvesien takia. Rakennuksen maanalaisessa salaoja- ja sadevesijärjestelmässä ei havaittu merkittäviä puutteita. Tutkimusten yhteydessä tehtyjen sadevesi- ja salaojakuvausten mukaan, viemärilinjat ovat hyväkuntoisia ja toimivia.

Suosittelemme rakennuksen kattovedenpoistojärjestelmässä havaittujen puutteiden korjaamista sekä pinta- ja katosvesien poisohjauksen tehostamista. Jos vierusmaata päätetään avata rakennuksen laajempien korjausten yhteydessä, suosittelemme kattavan patolevytyksen lisäämistä koko rakennukseen. Lisäksi suosittelemme sadevesi- ja salaojaviemäreiden huuhtelua huoltotyyppisenä toimenpiteenä, ja salaojaviemäreiden uudelleen kuvaamista viemäreiden toimivuuden varmistamiseksi, linjastoissa havaittujen puunjuurien takia.

Rakennuksen alapohjissa havaittiin paikallisesti viitteitä kohonneesta kosteudesta. Poikkeavat alueet sijaitsevat sisäänkäyntien yhteydessä kohdissa, joille pintavesi virheellisesti ohjautuu tai jotka altistuvat talotekniikan toiminnan tai tilojen käyttötavan aiheuttamalla runsaammalle kosteudelle. Olemme suositelleet lattioiden paikallisia kosteusvauriokorjauksia. Lattiapäällysteiden uusimisen yhteydessä tulee alustan riittävän kuivuuden lisäksi varmistua sen riittävästä mikrobiologisesta- ja kemiallisesta puhtaudesta. Lisäksi olemme suositelleet alapohjan eristetilan kohonneen kosteuden aiheuttajan selvittämistä opettajanhuoneessa todetun yksittäisen väliseinävaurion yhteydessä.

Tutkimusten yhteydessä rakennuksen puurunkoisissa ulkoseinissä todettiin mikrobikasvun aiheuttamia vaurioita. Vauriot ovat paikallisia mutta rakenteiden epätiiveys mahdollistaa vuotoilman kulkeutumisen vaurioalueilta huonetiloihin tilojen alipaineistuessa. Hallintotilojen kohdalla, jonka kohdalla rakenteessa aiemmin ollut valesokkelirakenne on korjattu vuoden 2004 peruskorjauksessa, ulkoseinän alaosa on edelleen vierustan maantasoa alempana ja sisäpuoliset materiaalit altistuvat ulkopuolelta kulkeutuvan kosteuden lisäksi viileässä rakenteessa vaurioherkkiin materiaaleihin kondensoituvalle kosteudelle.

Ylemmässä huonekerroksessa ikkuna-alueen levytetyt, puurunkoiset ulkoseinät altistuvat paikallisesti sadevedelle. Suosittelemme alemman huonekerroksen puurunkoisten ulkoseinien korjaamista rakennusfysikaalisesti toimiviksi rakenteiksi. Mahdollisuuksien mukaan rakenne tulee lämpöeristää ulkopuolelta.

Lisäksi suosittelemme ylemmän kerroksen puurunkoisten ulkoseinien uusimista vähintään vaurioituneilta alueilta. Suunnitellun julkisivuremontin yhteydessä tulee ulkoseinien höyrynsulun tiiveyttä vähintään parantaa ja vaurioituneet materiaalit uusia. Lisäksi julkisivuista levytettyjen ulkoseinien tuulensuojalevytyksessä havaitut puutteet tulee korjata.

Rakennuksen kivi- ja levyrakenteiset väliseinät ovat yleisesti hyväkuntoisia eikä niiden yhteydessä havaittu merkkejä kosteuden aiheuttamista vaurioista.

Väliseinien alakattotilaan jäävillä osuuksilla havaittiin epätiiviitä, osin mineraalivillalla tilkittyjä läpivientejä. Olemme suositelleet läpivientien tiivistämistä massaamalla. Opettajanhuoneen oven vierellä, väliseinässä kulkevan viemäriputken lähistöllä, väliseinässä havaittiin paikallinen kosteusvaurio. Vaurioalueen kohdalla myös alapohjan eristetilassa havaittiin poikkeavan korkeaa kosteutta. Suosittelemme alueen paikallista kosteusvauriokorjausta ja seinässä kulkevan viemäriputken mahdollisten vuotojen selvittämistä korjaustavan tarkentamiseksi.

Rakennuksen vesikate on uusittu 2000-luvun alussa kattomuutoksen yhteydessä. Kate on hyväkuntoinen mutta siinä havaittiin paikallisia epätiiveyskohtia ja aktiivinen vesivuotokohta. Vuotoveden ei kuitenkaan havaittu kastelevan betonirakenteista yläpohjaa. Suosittelemme katteen vuotokohtien selvittämistä ja paikkaamista pikaisella aikataululla. Rakennuksen laajempien korjausten yhteydessä suosittelemme katteella olevien lauhduttimien asentamista metallista tehdylle telineelle ja lauhduttimelta tulevien putkien vesikattoläpivientien toteuttamista tiiviisti.

Lisäksi suosittelemme yläpohjan aistinvaraisesti epätiiviiden läpivientien tiivistämistä.

Rakennuksen ilmanvaihtokoneet ovat hyväkuntoisia, mutta teknisen käyttöikänsä lopussa. Ilmanvaihtokoneissa tai kanavistoissa ei havaittu kuitulähteitä ja kanavat olivat keväällä 2025 tehdyn nuohouksen jälkeen puhtaita. Tarkastusten yhteydessä pistokoemaisesti tehtyjen mittausten mukaan tilojen tulo- ja poistoilmavirrat ovat suunnitteluarvojen mukaisia ja olosuhdemittausten perusteella tilojen käyttäjämäärälle riittäviä. Koneiden lämmöntalteenotto ei ole tarkastuksen perusteella toimiva ja suosittelemme lämmöntalteenottojärjestelmän vivustojen korjaamista. Korjaus todennäköisesti tasaa huonelämpötiloja erityisesti kesän kuumimpina ajanjaksoina. Koettuun vetoisuuteen voi vaikuttaa liian lähelle syrjäyttävän ilmanjaon tuloilmaelimiä asennetut kalusteet, jotka on suositeltavaa siirtää etäämmälle. Samoin suosittelemme varmistumaan tuloilman lämpötilan sopivuudesta.

Tutkimusten pohjalta tehtiin tilojen olosuhdearvio. Olosuhdearvion tulos on C: ”Sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta. Toimenpiteitä sisäilman laadun ja olosuhteiden näkökulmasta tarvitaan tai toimenpiteitä on tehtävä lainsäädännön perusteella”.

Yhteenveto tärkeimmistä suositelluista toimenpiteistä sekä niiden kiireellisyysjärjestys on esitetty raportin lopussa.

Lataa raportti

Ruiskatu 8 -väistötila

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus oli arvioida tilojen 1.220, 1.224, 1.225, 2.213, 2.217, 2.416 ja 2.418 sisäilman laatua kahden viikon olosuhdemittauksilla. Pinnoille laskeutuvat teolliset mineraalikuidut selvitettiin kahden viikon laskeumasta tiloissa 1.225, 2.213 ja 2.418. 

Tilaaja määritti tutkimuskohteena olevat tilat ja niissä tehtävät tutkimukset.

Tasopintojen kuitupitoisuudet alittivat toimenpiderajan, eivätkä ne vaadi toimenpiteitä.

Olosuhdemittauksissa sisäilman lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden todettiin olevan tavanomaisia ja alittavan toimenpiderajat. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä.

TVOC-seurantamittausten pitoisuuksille ei ole vertailuarvoja. Tulokset arvioitiin pääosin tavanomaisiksi ja pitoisuuksien kohoamisen arvioitiin johtuvan pääosin tilojen käytöstä rakennuksen sijaan, sillä pitoisuudet laskivat yö- ja viikonloppuaikaan. Luokkahuoneiden 1.224 ja 2.213 kohdalla pitoisuudet olivat kuitenkin mittausjakson toisen viikonlopun aikana ensimmäiseen viikonloppuun nähden koholla, mikä voi viitata esimerkiksi rakenteista ilmavirtausten mukana sisäilmaan kulkeutuviin epäpuhtauksiin. Suosittelemme asian jatkoselvitystä rakenteiden merkkiainekokeilla.

Olosuhdemittauksissa todettiin merkittävää alipainesuutta ensimmäisen kerroksen mitattujen tilojen kohdalla, joissa alipaine ulkoilmaan nähden vaihteli välillä 10...30 Pa, ylittäen Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan (15 Pa). Merkittävä alipaineisuus viittaa ilmanvaihdon epätasapainoon ja voi aiheuttaa vuotoilmavirtoja rakenteista sisäilmaan sisäilman laatua heikentäen. Suosittelemme ilmanvaihdon säätöä ja tasapainotusta koko rakennukselle. Rakennuksen tulisi olla vain hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Puurakenteisen päiväkotirakennuksen yhdessä tilassa (138) esiintyy mikrobiperäistä hajua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hajun lähde.

Tutkimuksessa tehtiin rakenneavauksia tilan ulkoseinä‐, alapohja‐, yläpohja‐ ja väliseinärakenteisiin. Rakenneavausten yhteydessä kerättiin materiaalinäytteitä mikrobinanalyysiin. Lisäksi tutkittiin ilmavuotoreittejä lämpökameran avulla ja merkkiainekokein.

Tehdyn tutkimuksen perusteella hajun lähteenä on todennäköisesti tilan ulkonurkassa esiintyvät mikrobikasvustot ja niistä merkittävät ilmavuodot sisäilmaan. Hajun lähde ei todennäköisesti ole alapohjassa, koska alapohjasta todettiin ilmavuotoja myös viereisiin tiloihin, joissa hajua ei havaittu.  

Tehtyjen tutkimusten perusteella suosittelemme seuraavia toimenpiteitä:

1. Ulkonurkka on suositeltavaa avata sisäkautta lattiasta kattoon asti. Avauksen yhteydessä lämmöneristeet ja tarvittaessa puuosat uusitaan ja höyrynsulku asennetaan tiiviisti tilan 119 väliseinän sekä yläpohjan höyrynsulkuihin.
2. Tilan 138 ja 119 väliseinän alaohjauspuu lähtee pintalaatan alapuolelta, mikä lisää seinän alaosan riskiä kosteus- ja mikrobivaurioille. Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella vaurioita ei kuitenkaan ole syntynyt. Mikäli riskiä halutaan pienentää, tulisi alaohjauspuu nostaa pintalaatan tasolle. Samalla alapohjasta havaitut vähäiset ilmavuodot väliseinän kohdalla on syytä tiivistää. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä hajuhaitan poistamiseksi.
3. Tilan 140 lattiakaivon liittymä on suositeltavaa tiivistää.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Rakennus on valmistunut vuonna 1975 ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut ammattikoulun kirjapaino-osaston opetustila. Rakennus on edelleen painoviestinnän ja ulkoasun toteutuksen opetuskäytössä. Rakennuksen viereen on myöhemmin rakennettu lisärakennus, joten yksi rakennuksen sivuista toimii myös lisärakennuksen seinärakenteena. Tutkimuksen tavoitteena oli inventoida rakennuksen olemassa olevat rakenteet ja todentaa niiden kunto sekä sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät kuntotutkimusmenetelmin. Tulosten perustella arvioitiin rakennuksen korjaustarve ja raportti toimii lähtötietona peruskorjaukselle. 

Rakennuksella on ikää jo kohta 50-vuotta, eikä siihen ole tehty peruskorjaustasoisia korjauksia, joten monelta osin rakennus on jo teknisen käyttöikänsä loppupuolella ja laajemman peruskorjauksen tarpeessa. Tutkimusten yhteydessä rakennuksen sisätiloissa havaittiin lievähköä mikrobiperäistä hajua ja valesokkelirakenteisiin ulkoseiniin tehdyissä rakenneavauksissa haju oli paikoin melko voimakas.  

Merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on rakennuksen ulkoseinissä käytetty valesokkelirakenne, joka todettiin laajasti mikrobivaurioituneeksi. Rakennus on alipaineinen ja merkkiainekokeessa todettiin, että ulkoseinän ilmatiiviys on heikko, joten rakenteissa olevia epäpuhtauksia kulkeutuu myös sisäilmaan heikentäen sen laatua. Lisäksi sisäilman laatuun vaikuttaa heikentävästi sisäkattolevyissä havaitut kosteusvauriot. Vauriot ovat aiheutuneet vesikattovuotojen seurauksena. Vesikatto on korjattu vuonna 2021, eikä vuotoja ole sen jälkeen enää havaittu.  

Rakennuksen sisäilman laadun kannalta merkittävä tekijä on myös ilmanvaihdon toiminta. Seurantamittausten perusteella järjestelmä on teholtaan riittävä ja pääosin hyvin tasapainossa. Rakennus on ulkoilmaan nähden oikeaoppisesti alipaineinen, joten rakenteista tulee hallitsemattomien ilmavuotojen seurauksena epäpuhtauksia sisäilmaan. Rakennuksen etu- ja takaosia palvelevat eri ilmanvaihtokoneet ja rakennuksen takaosa onkin hieman etuosaa alipaineisempi. Takaosassa on mahdollista hieman pienentää paine-eroa, mutta ennen sen säätämisessä tulee varmistua, ettei paine-ero viereiseen rakennukseen muodostu epäedulliseksi.   

Sisäilman lämpötilaa ja sisäilman kuituja mitattiin 2 viikon seurantamittauksella. Mittausten perusteella lämpötila on osassa tiloja hieman matala, ja lämpötilaa tuleekin seurata lämmityskauden aikana. Kuitumittauksissa pitoisuudet ylittivät paikoin asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Tutkimusten yhteydessä havaittiin useita avoimia kuitupintoja, jotka selittävät ainakin osittain tulosta.  

Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä on suositeltu vesikaton ulosheittäjän tekemistä. Vesikatolla on sisäpuolinen vedenpoisto, joka toteutettu kahdella kattokaivolla. Kaivojen tukkeentuminen voi aiheuttaa veden tulvimisen seinärakenteeseen, koska hallittua ylivuotoa ei ole tehty.  

Rakennus on laajan peruskorjauksen tarpeessa ja sen yhteydessä on tehtävä mittavia korjauksia rakenteisiin ja talotekniikkaan. Suositeltavat toimenpiteet riippuvat korjauslaajuudesta ja tilojen tulevasta käytöstä. Peruskorjauksessa tulee ainakin huomioida ainakin vaurioitunut valesokkelirakenne, rakennuksen heikko energiatehokkuus, ikkunoiden väliosien vauriot, yläpohjan niukka tuulettuminen, väliseinien rakenne ja ikääntynyt talotekniikka.  

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Rakennuksen käytävällä on todettu mikrobiperäistä hajua, jonka lähteeksi on epäilty yläpohjan vaurioituneita, kloorifenoleilla käsiteltyjä puurakenteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa puurakenteiden hajulähteitä tarkemmin ja tarkentaa aikaisemmassa tutkimuksessa esitetyn korjausalueen laajuutta.

Kloorianisolin esiintyminen aikaisemmassa tutkimuksissa otetuissa ilmanäytteissä tarkoittaa, että rakenteissa on puuosia, joita on käsitelty kloorifenoleilla, koska kloorianisolit muodostuvat kloorifenoleista mikrobitoiminnan seurauksena. Hajua sisältävien materiaalien laajuuden selvitys suoritettiin kaksivaiheisesti. Ensin selvitettiin, mitkä puumateriaalit sisältävät kloorifenoleja, jonka jälkeen kloorifenoleja sisältävistä puumateriaaleista selvitettiin, mitkä puuosat sisältävät homeen hajua aiheuttavia kloorianisoleja.

Sekä aistivaraisen arvion että kerättyjen kloorianisolinäytteiden perusteella merkittävin hajun lähde on yläpohjan harvalaudoitus. Pieniä määriä kloorianisoleja todettiin myös orsissa, mutta niissä ei aistinvaraisesti todettu merkittävää hajua. Tulokset vahvistivat oletusta, että F-osan käytävällä esiintyvän mikrobiperäisen hajun lähde on todennäköisesti peräisin yläpohjan puurakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioista.

Tutkitun yläpohjan alueella (väestösuoja ja käytävä) ei voitu näyttein rajata hajun aiheuttajaa, vaan kloorianisoleja todettiin koko tutkimusalueella. Tutkimustulosten perusteella suosittelemme seuraavia toimenpiteitä:

1. Ensisijaiset toimenpiteet
   • Yläpohjan vaurioituneet rakenteet on suositeltavaa uusia alueelta, jossa hajua esiintyy (väestösuojan ja käytävän yläpuolella, kts. liite 2). Vähintään rakenteesta tulee poistaa yläpohjan harvalaudoitus. Tämä edellyttää vesikaton uusimista, jolloin myös vanha raakaponttilaudoitus joudutaan uusimaan. Vanhoissa orsissa ei aistinvaraisesti todettu hajua, mutta näytteiden perusteella niissäkin esiintyi pieniä määriä kloorianisoleja, joten nekin ovat suositeltavaa uusia.
   • Puuosissa esiintyy pentakloorifenolia (POP-yhdiste), mutta sen pitoisuudet eivät ylitä POP-
     asetuksen raja-arvoa, joten puurakenteet voidaan hävittää normaalin rakennusjätteen tavoin.
2. Vähimmäistoimenpiteet
   • Mikäli vaurioituneita puurakenteita ei uusita, tulee yläpohjan tuuletusta tehostaa niin, ettei
     hajua pääse kulkeutumaan sisätiloihin.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Terveystarkastajan valvontakäynnillä todettiin poikkeavaa hajua F‐rakennuksen käytävällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hajun lähde. Tutkimukset kohdistettiin F‐rakennuksen käytävälle sekä sitä ympäröiviin tiloihin.

Tutkimuksessa tutkimusalueella olevat rakenteet selvitettiin rakenneavauksin. Avausten yhteydessä kerättiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Ilmavuodot rakenteista selvitettiin merkkiainekokein, selvät ilmavuodot todettiin aistinvaraisesti. Ilman kulkusuuntia ja ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin paine-eroseurannoin ja olosuhdemittauksin. Lisäksi hajun lähdettä arvioitiin sisäilmasta kerättävin VOC‐ ja kloorianisolimittauksin.

Käytävällä esiintyvä mikrobiperäinen haju on todennäköisesti peräisin yläpohjan mikrobivaurioista. Alkuperäisissä yläpohjarakenteiden liittymissä esiintyy merkittäviä ilmavuotoja. Yläpohjan lämmöneristeissä on paikallisia mikrobivaurioita. Alakattotilassa todetun kloorianisolin perusteella myös yläpohjan puurakenteet ovat mikrobivaurioituneet.  

Alapohjarakenteet ovat pääosin uusittu edellisen peruskorjauksen yhteydessä. Märkätiloissa ainoastaan pintarakenteet on uusittu. Alkuperäisiä alapohjarakenteita on ainoastaan varastotiloissa ja VSS‐tilassa. Varaston F118 lattiassa todettiin kohonnutta kosteutta. Lattiapäällysteen alla esiintyi kemikaalimaista hajua, joka ei ollut samanlaista kuin käytävällä todettu mikrobiperäinen haju. Varaston F118 muovimatto on kuitenkin suositeltavaa uusia.

Ulkoseinärakenteet ovat pääosin lähtötietojen mukaiset. Ulkoseinissä ei ole laaja‐alaisia mikrobivaurioita, mutta niistä on merkittäviä ilmavuotoja sisäilmaan. Nämä ilmavuodot eivät kuitenkaan selitä käytävällä esiintyvää mikrobiperäistä hajua. Väliseinissä ei havaittu kosteuspoikkeamia, joten väliseinien rakenteita ei katsottu tarpeelliseksi tutkia enempää. Välipohjat ovat lähtötietojen mukaisia eikä niissä esiinny herkästi mikrobivaurioituvia 
materiaaleja.

Rakennuksen painesuhteet ovat tavoitetasolla, eli lievästi alipaineisia ulkoilmaan. Käytävätilan käytön aikainen alipaineisuus muihin tiloihin nähden estää mikrobiperäisen hajun kulkeutumisen käytävältä työtiloihin. Sisäilman olosuhteet olivat hyvällä tasolla kaikissa tutkituissa mittapisteessä. VOC‐ilmanäytteessä todettiin lievästi Työterveyslaitoksen toimistoympäristölle annettujen viitearvojen ylittäviä pitoisuuksia aldehydejä, mutta mittauksen virherajat huomioiden ylitykset eivät ole merkittäviä, eivätkä ne selitä käytävällä esiintyvää hajua.

Yhteenvetona tutkimusten perusteella esitetyt toimenpidesuositukset kiireellisyysjärjestyksessä:

1. Kiireelliset toimenpiteet 
    

• Yläpohjan vaurioituneet rakenteet on suositeltavaa uusia alueelta, jossa hajua esiintyy. Tarvittaessa vaurioaluetta voidaan pyrkiä rajaamaan materiaalinäyttein.
• Rakennuksen ylipaineistamista ei suositella edes väliaikaisena toimenpiteenä, koska ulkovaipassa todettiin useita ilmavuotoja, jolloin ylipaineisessa tilanteessa sisäilman kosteutta siirretään ulkovaipan rakenteisiin. Paine‐eroseurannan perusteella työtilat ovat ylipaineisia käytävään nähden, joten epäpuhtauksien kulkeutuminen työtiloihin on tämän hetken säädöillä epätodennäköistä.
   

2. Normaalit toimenpiteet

•  Varaston F118 lattiapäällyste on suositeltavaa poistaa ja alapohjalaatta kuivata. Tarvittaessa uudeksi lattiapäällysteeksi voidaan valita vesihöyryä hyvin läpäisevä materiaali.
• Ulkovaipan tiiviyttä on suositeltavaa parantaa erityisesti yläpohjan ja ulkoseinän liittymien osalta.

Lataa raportti
 

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Tutkimuskohteena oli Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalon B-osa, jossa on teknisten ammattialojen opetusta. Alkuperäinen rakennusosa on valmistunut vuonna 1985-1986 ja viimeisin laajennus on valmistunut 1998. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakennuksen nykykuntoa, ilmanvaihdon toimivuutta sekä sisäilman riskitekijöitä. Tulosten perusteella laadittiin olosuhdearviointi sekä arvioitiin altistumista Työterveyslaitoksen sivuilta löytyvän aineiston ja dokumenttien avulla.

Alkuperäisen osan alapohjarakenteet ovat pääosin ryömintätilallisia ja koneellisella poistoilmanvaihdolla sekä alapuolisella lämmöneristeellä varustettuja betonisia ontelolaattarakenteita. Rakenteiden toteutustapa vastaa nykyisinkin käytössä olevaa rakentamistapaa, eikä alapohjan rakenteessa havaittu vaurioitumista. Alapohjan korvausilmaputket on sijoitettu kosteusriskisellä tavalla ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden sisälle ja näiden osalta riskit ova paikallisesti toteutuneet. Korvausilmakanavien korvaaminen sokkelin lävistävillä putkilla on suositeltavaa viimeistään laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Ryömintätilassa on runsaasti rakennusjätteitä sekä muutamin paikoin veden lammikoitumista, mutta epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan tiivistämättömien kulkuluukkujen kautta on epätodennäköistä ryömintätilan paine-eromittaustan perusteella, kun koneellinen poistoilmanvaihto on toiminnassa. Ryömintätilan huollettavuuden ja epäpuhtausriskien 
vuoksi alapohjan puhdistaminen on suositeltavaa. 

Laajennusosan alapohjarakenne on alapuolisella lämmöneristeellä varustettu maanvarainen betonilaatta. Rakenteessa ei havaittu vaurioita tai puutteita.

Alkuperäisen osan ulkoseinät ovat pääosin tiili-villa-tiilirakenteita sekä osin puurunkoisia ja levy- tai peltiverhottuja. Julkisivujen tiilirakenteisiin kohdistunut viistosade on havaintojen perusteella päässyt rakenteen lävitse aiheuttaen paikoin näkyviä pinnoitevaurioita sisäpinnoilla. Julkisivujen tiilirakenteen takana suunnitelmien mukaan oleva tuuletusrako on toiminnaltaan puutteellinen lämmöneristeiden ja laastipurseiden estäessä tuuletuksen toimivuutta. Ulkoseinärakenteiden yhteydessä olevissa puurakenteissa ei havaittu rakenneavausten yhteydessä merkittäviä vaurioita. Ulkoseinärakenteista otetuissa materiaalinäytteissä havaittiin muutamien näytteiden osalta viitteitä vaurioista, joten ulkoseinärakenteissa esiintyy vähintään paikallista vaurioitumista, mutta laajempien vaurioiden olemassa oloa ei voida poissulkea rakenneavausten paikallisuuden ja aiempien vesivuotokohtien laajuuden vuoksi, joiden tutkimuksia rajoitti osin tilojen korkeus. Muun muassa sokkelivaurioiden laajuutta on mahdollista kartoittaa sulan maan aikana ulkoapäin tehtävillä lisänäytteenottojen avulla, millä voidaan myös tarkentaa korjauslaajuutta. Sokkelirakenteissa on käytetty havaintojen perusteella ainakin osittain mineraalivillaa sokkelihalkaisun lämmöneristeenä, mihin kohdistuu kosteusrasitusta maaperän kautta ja vaurioiden muodostuminen on mahdollista. Sokkelin ulkopuolela ei havaittu patolevytystä tai vastaavaa. Ulkoseinärakenteissa esiintyy säännöllisesti puutteita liitoskohtien sekä läpivientien ilmantiiveydessä ja epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan on hyvin todennäköistä tilojen ollessa normaalisti hieman alipaineisia ulkoilmaan nähden. 

Laajennusosan ulkoseinärakenteet ovat betoni-villa-tiilirakenteita. Rakenteista otetuissa materiaalinäytteissä havaittiin viitteitä vauriosta. Ulkoseinärakenteiden ilmantiiveydessä esiintyy laajalti puutteita elementtirakenteiden liitoskohdissa ja epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan on todennäköistä. Julkisivujen tiilimuurauksen osalta viistosade sekä paikalliset räystäspellitysten julkisivupintoihin ohjaamat vedet aiheuttavat vastaavalla tavalla kuin alkuperäiselläkin osalla riskin kosteuden pääsystä lämmöneristeisiin asti. Sokkeleiden lämmöneristehalkaisuna on käytetty solumuovia (EPS), jolloin lämmöneristeen vaurioitumisriski kosteudesta on vähäinen.

Väliseinärakenteet ovat pääosin tiilirakenteisia, eikä niissä havaittu tavanomaisesta poikkeavaa. Laajennusosan ja alkuperäisen osan väliin on jätetty entinen ulkoseinärakenne, mikä toimii nykyisin väliseinänä. Kyseisessä väliseinässä on avoimia rakoja ja materiaalinäytteissä havaittiin osin viitteitä vaurioista, joten epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan on ilmeistä. 

Pesuhuonetilojen pinnat ovat ikääntyneitä ja usean pesutilan yhteydessä havaittiin kohonneita pintakosteusarvoja sekä paikoin väliseinän tiilirakenteen lävistänyttä kosteutta. Pesuhuoneiden vauriot painottuvat kuitenkin pintarakenteisiin. 

Ulkoseinärakenteiden ja laajennusosan vastaisen entisen ulkoseinän ilmantiiveyden parantaminen on suositeltavaa ensisijaisena sisäilman laatua parantava toimenpiteenä ennen laajempaa uudistavaa seinien korjausta. Ulkoseinärakenteisiin kohdistuvan ulkopuolisen kosteusrasituksen vähentämiseksi rakenteen pintaan voidaan esimerkiksi asentaa verhousrakennetta tai rakenteen uusimisen yhteydessä vaihtaa julkisivun pintarakennetta mahdollisuuksien mukaisesti vettäpitävämmäksi rakenteeksi.

Tilapinnat ovat lattioiden ja seinien osalta pääsosin kunnossa ja käyttötarkoituksen mukaisia, mutta akustiikkalevyinä on käytetty osin reunoistaan ja pinnoistaan avoimia mineraalivillakuituja, joista pääsee vähintään huoltotöiden sekä levyihin kohdistuvien ilmavirtausten yhteydessä mineraalivillakuituja sisäilmaan. Lisäksi eri työsalitilojen toiminnasta aiheutuu muun muassa huomattavaa hienopölyä sisäilmaan. Tiloissa olevien epäpuhtauslähteiden poistaminen ja hallinta on suositeltavaa.

Vesikatot ovat pääosin bitumikermikatteita. Katteiden kuntoa ei tarkastettu tutkimuksen yhteydessä kokonaisuudessaan lumipeitteen vuoksi ja katteen tarkastaminen on suositeltavaa lumien sulettua. Tarkastelluilta ja nähtäviltä osin kermien kunnossa ei havaittu merkittäviä puutteita, mutta yläpohjana olevien ontelolaattojen alapinnoissa on monin paikoin vuotovesien aiheuttamia jälkiä, joista osa on todennäköisesti vanhoja. Lisäksi sisäilman olosuhteuden mittausten aikana käytävätilassa esiintyi vesivuotoa, minkä korjaaminen edellyttänee osin rakenteiden purkamista. Yläpohjan läpiviennit on toteuttu monin paikoin ilman- ja lämmönpitävyyden osalta puutteellisesti ja läpivientien kohdalla on paikoin kosteuden aiheuttamia vaurioita. Alkuperäisen osan yläpohjatiloissa on runsaasti rakennusaikaista jätettä. Yläpohjan sekä vesikaton puutteet on suositeltavaa korjata laajempien vaurioiden sekä kosteusvaurioiden muodostumisen estämiseksi.

Rakennuksen ympärillä olevat piha-alueet ovat melko loivasti kallistettua nurmea, asfalttia ja betonikiveystä. Rakennuksen vierällä olevassa betonikiveyksessä on paikallista painumaa, mikä on mahdollisesti alapohjassa olleen irronneen sadevesiviemäriputken aiheuttamaa. Rakennuksen ympärillä havaittiin yksittäinen salaojakaivo ja salaojajärjestelmä on todennäköisesti alkuperäinen. Salaojien toimivuudessa on mahdollisesti puutteita ja sokkeleiden ympärillä ei ole havaintojen perusteella patolevytystä tai vastaavaa, mitkä mahdollistavat ylimääräistä kosteusrasitusta sokkelin betonirakenteisiin, mikä on nähtävissä sokkelin laajoina tummentumajälkinä. Salaojajärjestelmän toimivuuden ja huollettavuuden vuoksi järjestelmä on suositeltavaa uusia sekä samassa yhteydessä estää ulkopuolisen kosteuden aiheuttamaa rasitusta sokkeleihin ja perustuksille.

Rakennuksessa on koneellinen poistoilmajärjestelmä käytössä. Ilmanvaihtokoneet ovat alkuperäisiä noin 80–90- luvulta olevia hihnavetoisia koneita, joita ohjataan taajuusmuuttajilla. Osan iv-koneiden käyntinopeuksista on ohjattu automaattitoiminnoilla. Yksinopeuskoneet toimivat säädetyllä nopeudella 24/7. Osa poistoilmasta toteutetaan erillispoistojen kautta. Tuloilmakanavien ja päätelaitteet olivat melko likaisia ja ilmanvaihtojärjestelmä tulisi puhdistaa. Silmämääräisten havaintojen sekä kanavapölynäytteiden perusteella tulisi mahdolliset kuitulähteet korjata, pinnoittaa tai vaihtaa soveltuvimpiin materiaaleihin tai tuotteisiin ennen puhdistustöitä. Levyseppähitsaaja työpajan sekä samassa yhteydessä olevan levyleikkaustilan epäpuhtauksien poisto ei ole riittävällä tasolla. Ajoneuvotekniikan hallitilan pakokaasukohdepoistot eivät käytön jälkeen sammu vaan ovat jatkuvasti toiminnassa. Ilmamäärät tulisi uudelleen mitoittaa ja säätää. 
 

Toisen kerroksen tilojen B2017 ja B2019 tilakohtaiset ilmanvaihtokoneet huolletaan toimintakuntoon sekä tilaan B2018 järjestetään riittävä korvausilman saanti. Luokkatilojen seinälle asennetut tuloilmapäätelaitteet uudelleen sijoitetaan paremman ilmanvaihdon aikaansaamiseksi sekä varmistetaan tuloilmasuihkujen suuntaus.

Rakennuksen olosuhteet (luokkatilat ja vastaavat) ovat kokonaisuus huomioiden luokkaa C. Sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta. 

Työsalitiloissa esiintyy erilaisia altisteita epäsäännöllisesti opetuksen eri vaiheiden mukaisesti, eikä kaikkia altisteita esiinny havaintojen perusteella päivittäin.

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä

Turun Lyseon koulun väistötilojen A- ja B-rakennusten käyttäjillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun ja erityisesti tilojen ilmanvaihto on koettu huonoksi. Rakennusten alkuperäinen tilakohtainen ilmanvaihto on (hallintosiipeä lukuun ottamatta) vuodenvaihteen 2023–2024 aikoihin uusittu keskitetyksi järjestelmäksi. Kevään 2024 aikana uusitun ilmanvaihdon koettiin toimivan hyvin, mutta syksystä alkaen se on koettu riittämättömäksi. Tämän  tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää A- ja B-rakennusten sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät.

Rakenteiden toteutus ja kunto todennettiin lähtötietojen ja lämpökuvauksen ilmavuotohavaintojen perusteella kohdennetuin rakenneavauksin ja materiaalinäyttein, sisäilman mahdollisia epäpuhtauksia selvitettiin kuitu- ja VOC-näyttein sekä hiukkasmittauksin.

Ilmanvaihtojärjestelmä tarkastettiin visuaalisesti ja sen toimintaa selvitettiin erilaisin seurantamittauksin ja savukokein. 

Tutkimusten perusteella rakenteet vastaavat suunnitelmia ja ovat kosteusteknisesti toimivia.  Rakenteissa ei todettu kosteusvauriota eikä yhdessäkään materiaalinäytteessä esiintynyt poikkeavaa mikrobistoa. Rakennukset ovat ilmatiiveydeltään hyvät, merkittäviä ilmavuotoja havaittiin ainoastaan wc-tilojen putkiläpivienneistä välipohjaan. Ilmanvaihdon hyvän tasapainon vuoksi vuotoilmamäärät ovat vähäisiä, mutta välipohjan ilmavuotojen kautta sisäilmaan voi kulkeutua välipohjan lämmöneristeistä teollisia mineraalikuituja. 

Sisäilman epäpuhtaustutkimuksissa toimenpiderajat ylittyivät ainoastaan teollisten mineraalikuitujen osalta. Rakennusten sisäpinnoilla ja pintamateriaaleissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä ei kuitenkaan havaittu merkittäviä kuitulähteitä. Välipohjan ilmavuotojen lisäksi kuituja on sisäilmaan saattanut päätyä vuonna 2024 valmistuneiden ilmanvaihtotöiden yhteydessä. 

Sisäilman olosuhteiden kannalta merkittävin ongelma todettiin huonetilojen lämpötiloissa, jotka eivät useassa tilassa täyttäneet asumisterveysasetuksen vaatimuksia liian matalan lämpötilan vuoksi, pääosin toimimattomien lämpöpatterien vuoksi. Näissä tiloissa myöskään tuloilma ei sekoittunut kunnolla huoneilmaan kuin hetkellisesti. Ongelma korostui A-rakennuksessa, jossa matala poistoilman lämpötila ohjasi ilmanvaihtokoneiden lämmityspattereita lämmittämään tuloilmaa selvästi huoneilmaa lämpimämmäksi. Tuloilman huono sekoittuminen käytön ulkopuolella voi olla osasyynä tiloissa koettuun tunkkaisuuteen etenkin aamuisin. 

Tiloissa, joissa huonelämpötilat olivat vaatimusten mukaiset ja tuloilman lämpötila tätä selvästi  matalampi, ilmanvaihto toimi suunnitellusti. Savukokeiden perusteella kattohajottajien kautta  jaettava tuloilma jakautui vedottomasti koko tilaan. B-rakennuksen ns. hallintosiivessä, joissa tuloilman päätelaitteet on asennettu seinille, ei tuloilmasuihku kanna koko tilaan. Ainakin kahdessa B-rakennuksen alkuperäisessä ilmanvaihtokoneessa havaittiin myös toimintahäiriöitä.       

Koettuun sisäilman laatuun voi vaikuttaa etenkin A-rakennuksessa myös viereiseltä linja-autovarikolta kulkeutuvat hajut, joita myös tutkimusten aikana havaittiin hetkellisesti. Hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet olivat kuitenkin erittäin matalia, samoin VOC-sisäilmanäytteiden tulokset.  

Työterveyslaitoksen ohjeen mukaisesti tehdyn olosuhdearvion tuloksena rakennukset sijoittuvat  neliportaisen luokituksen toiseksi parhaaseen, B-luokkaan: Sisäilman laatu ja olosuhteet ovat pääosin tavanomaiset.  

Tutkimustulosten perusteella suositellut toimenpiteet on esitetty raportin lopussa kappaleessa 8. Nopealla aikataululla on suositeltavaa estää ilmavuodot välipohjista, selvittää ja poistaa alkuperäisten ilmanvaihtokoneiden toimintahäiriöiden sekä lämmitysjärjestelmän ongelmien syyt.  

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tutkimusalueiden rakenteiden kuntoa ja toteutustapoja, ilmanvaihdon toimivuutta sekä niiden mahdollisia vaikutuksia tiloissa koettuun sisäilman laatuun. Tutkittavat rakennusosat ja tutkimusten laajuus oli määritetty aikaisemmin laaditussa tutkimussuunnitelmassa. Tutkimuksen kohteena oli Pallivahan koulun ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan käsitöiden opetusalue sekä rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevan oppilashuollon toimiston 133 ja pienryhmätilan 134 alueet. Rakennuksen valmistumisvuosi on 1958. Rakennus on peruskorjattu vuosien 2014–2017 aikana. Tarkemmat tilamuutosten ja muiden korjausten toteutusajat eivät ole tiedossa.  

Rakenteissa havaittiin sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksen perusteella rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat seuraavat tekijät: Rakenteiden epätiiveys, ulkoseinien ja välipohjarakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot sekä ilmanvaihdon toimivuuden puutteet. Merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on tutkittavien tilojen alipaineisuus sekä ulkoseinä- ja välipohjarakenteiden epätiiveys, mitkä heikentävät koettua sisäilman laatua.  Rakenteissa on ilmavuotoreittejä, joiden kautta rakenteiden sisältämät ja ulkoilman epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Lisäksi on huomioitava, että epätiiveys esimerkiksi kerrostasojen välisessä välipohjarakenteessa heikentää rakennuksen paloturvallisuutta.  

Käsityön opetustilojen alueella havaittiin tutkimusten aikana mikrobiperäistä hajua. Alapohjat on havaintojen perusteella korjattu edellisen peruskorjauksen yhteydessä. Alapohjarakenteiden liitoksien havaittiin olevan epätiiviitä. Maanvastaisien ulkoseinien toteutustapa on käsityön opetustiloissa havaintojen perusteella riskialtis. Rakenteen tuulettumisolosuhde on puutteellinen ja rakenne sisältää herkästi mikrobivaurioituvia lämmöneristeitä. Rakenteessa ei havaittu vedeneristettä perusmuurin sisäpuolella. Välipohjarakenteet sisältävät käsitöiden opetustilojen osalta muottilaudoituksia ja PAH-yhdistepitoisia tervapapereita sekä rakennusjätettä. Riskien toteutumisesta havaittiin viitteitä käsityön opetustilojen alueella maanvastaisissa ulkoseinärakenteissa ja välipohjarakenteissa, joissa vallinnut kosteus on aistinvaraisien ja tehtyjen mikrobinäytteiden suoraviljelyiden perusteella vaurioittanut maanvastaisien ulkoseinien lämmöneristeitä sekä välipohjarakenteissa havaittuja muottilaudoituksia. Rakenteisiin on voinut muodostua kosteusvaurioita jo rakentamisaikaisen kosteuden seurauksena. Lisäksi vaurioita on voinut syntyä ulkoisien kosteusrasituksien, kuten maaperästä maanvastaisiin ulkoseiniin siirtyneen kosteuden, viistosateiden sekä rakenteisiin siirtyneen ja kylmille pinnoille tiivistyneen sisäilman kosteuden seurauksena. Lisäksi rakenteiden vaurioitumista on todennäköisesti edistänyt rakenteiden heikko tuulettuminen. 

Oppilashuollon tiloissa havaittiin tutkimusten aikana tunkkaista hajua. Oppilashuoltotilojen alueella ulkoseinärakenteet ovat ikkunoiden alapuolisilta osin kevytbetonirakenteisia, eivätkä sisällä vaurioherkkiä materiaaleja. Välipohjat ovat massiivibetonirakenteisia, eikä niissä havaittu eristekerroksia. Välipohjarakenteen päällysteenä olevassa muovimatossa ei havaittu kemialliseen vaurioitumiseen viittaavia yhdisteitä. Sisäilman VOC-pitoisuudet olivat tavanomaisia. 

Käsityön opetustilojen ilmanvaihto ei ole riittävää, tilojen käyttötarkoituksesta aiheutuvien epäpuhtauksien määrä huomioiden. Mitatut ilmamäärät eivät pääosin vastanneet käytössä olleiden suunnitelmien arvoja. Tutkitut tilat olivat keskiarvollisesti merkittävän alipaineisia ulkoilman suhteen. Alipaine mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista sisäilmaan.

Kokonaisuudet huomioiden käsityöluokkien alueen olosuhteet ovat luokkaa C ja Pienopetustilan 134 ja Toimiston 133:n olosuhteet ovat luokkaa B. 

Merkittävimmät korjaustarpeet tulevat kohdistumaan rakennuksen ilmanpitävyyden parantamiseen, sekä vaurioituneiden välipohjarakenteiden korjaamiseen. Ilmanvaihdon osalta ilmamäärät tulisi säätää vastaamaan nykyisiä henkilömääriä mahdolliset aikaohjelmat ja erillispoistot huomioiden. Lisäksi säädöissä on suositeltavaa huomioida tilojen käyttötarkoitus. Tarvittaessa on suositeltavaa lisätä tiloihin päätelaitteita. Ilmanvaihtokoneiden sijainnit on varmistettava paloturvallisuus vaatimukset täyttäviksi alueiksi. 

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa. 

Tiivistelmä 

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Varissuon koulurakennuksen rakenteiden kuntoa ja niiden toteutustapoja sekä ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja sen toimivuus. Tutkimustulokset toimivat tilaajalle lähtötietoina rakennuksen korjattavuutta arvioitaessa.  Tutkittavat rakennusosat ja tutkimusten laajuus on määritetty aikaisemmin laaditussa tutkimussuunnitelmassa sekä tilaajan kanssa käydyissä keskusteluissa. 

Tutkimuksen kohteena oli Varissuon koulurakennus. Rakennuksen valmistumisvuosi on 1983, eikä sitä ole laajennettu. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva talonmiehen asunto on muutettu toimistoksi vuonna 1998. Vuonna 2006 on muutettu korttelipoliisin tilat opetustiloiksi sekä tehty liikuntasalin puku- ja pesutilojen korjauksia. Osa keittiötiloista on muutettu ruokailu- ja kokoustilaksi vuonna 2011.  

Rakenteissa havaittiin sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on ilmayhteys vaurioituneista rakenteista sisäilmaan. Paikallisia kosteusvaurioita havaittiin ala- ja yläpohjissa sekä ulko- ja väliseinissä. Rakenteissa havaittiin riskirakenteita, kuten teknisen työn luokassa ja liikuntasalissa maanvaraisen betonilaatan yläpuolelta puukoolattu alapohjarakenne, jonka vauriomekanismina on maaperän kosteuden kapillaarinen nousu maanvaraiseen betonilaattaan. Ulkoseinissä riskirakenteena havaittiin heikosti tuulettuva tiili-villa-tiili sandwichelementti, jonka vauriomekanismina on eristetilan kastuminen viistosateen vuoksi. Vesikattomuotona loiva kermikate on myös riskirakenne, jonka vauriomekanismina on mm. vesikatteen vuotaminen erityisesti läpivientikohdista.  Riskit olivat toteutuneet liikuntasalin alapohjassa sekä paikoitellen ulkoseinärakenteissa. Lisäksi vaurioita rakenteisiin ovat aiheuttaneet kattovuodot ja ulkopuolinen kosteuskuormitus.  

Rakennuksessa havaittiin kuitulähteitä, joista voi irrota mineraalivillakuituja sisäilmaan.

Ilmanvaihtojärjestelmä tutkittiin aistinvaraisesti sekä pistokoeluontoisin mittauksin. Ilmanvaihtokoneet ovat ylittäneet käyttöikänsä. Ilmamäärämittauksissa ilmamäärät eivät suurimmalta osin olleet suunnitteluarvojen mukaiset. Useassa luokkahuoneessa oli ilmamäärällisesti joko selkeä ali- tai ylipaine. Päätelaitteet ovat useassa tilassa asennettu samalle seinustalle, jolloin tuloilman heittopituus ei välttämättä riitä huuhtelemaan koko tilaa. Vesikatolla sijaitsevat jäte- ja raitisilmasäleköiden sijainnit mahdollistavat osittaisen jäteilman siirtymisen raitisilman mukana takaisin. Myös lumen / kosteuden siirtyminen tuloilmakoneeseen tuloilman mukana on normaalia suurempi tuloilmasäleikön etäisyyden ollessa pieni kattopintaan nähden.

Merkittävimmät korjaustarpeet tulevat kohdistumaan paikallisten kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaamiseen, rakenteiden tiiveyden parantamiseen, ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen sekä kuitulähteiden haltuunottoon. Lisäksi suositellaan salaojajärjestelmän uusimista, kattovesien ohjausta suoraan sadevesijärjestelmään, patolevyjen asennusta ja sokkelien vierustojen sorastusta erillisen korjaussuunnitelman mukaan.  

Lataa raportti

Huom. Raportti ei ole saavutettavassa muodossa.