Mikä mahdollistaa taiteilijoiden kansainvälistymisen? Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan ratkaisevaa on pitkäjänteinen verkostojen rakentaminen.
Tutkija Emmi Lahtinen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta esitteli barometrin tuloksia syyskuun lopussa Cupore x Turku -tilaisuudessa.
Kaikki alkaa verkostoista
Barometrin mukaan kansainvälistyminen rakentuu ennen kaikkea kohtaamisista ja yhteistyösuhteista. Yksittäinen matka, residenssijakso tai kutsu voi johtaa uusiin yhteistyömahdollisuuksiin vuosienkin päästä.
Kansainvälistymisen alkuun voivat auttaa esimerkiksi residenssityöskentely, ulkomailla opiskelu, avoimet haut, henkilökohtaiset verkostot tai taiteilijan oma aktiivisuus. Samalla kontaktien puute nousi yhdeksi merkittävimmistä kansainvälisen toiminnan esteistä.
Lahtisen mukaan kyse ei kuitenkaan ole vain yksilön aktiivisuudesta. Tarvitaan rakenteita, jotka mahdollistavat verkostojen syntymisen ja ylläpitämisen.
Varsinais-Suomessa kansainvälistä toimintaa keskimääräistä vähemmän
Vuonna 2024 Suomen ulkopuolella työskenteli 35 prosenttia kyselyyn vastanneista taiteilijoista. Varsinais-Suomessa vastaava osuus oli 23 prosenttia.
Myös koko uran tarkastelussa ero näkyi. Kaikista vastaajista 63 prosenttia oli työskennellyt Suomen ulkopuolella, kun varsinaissuomalaisista näin oli tehnyt puolet.
Lahtisen mukaan kansainvälisesti aktiivisen Uudenmaan vastaukset nostivat koko maan keskiarvoa. Tulokset herättävätkin kysymyksen siitä, millaiset alueelliset rakenteet ja verkostot tukevat kansainvälistä toimintaa eri puolilla Suomea.
Kansainvälistyminen voi alkaa läheltä
Varsinais-Suomen tuloksiin voi vaikuttaa myös vastaajien tausta. Alueen vastaajissa oli keskimääräistä enemmän kirjallisuuden alan toimijoita, joiden kansainvälinen toiminta oli barometrin mukaan vähäisempää kuin monilla muilla taiteenaloilla.
Tilaisuudessa puhunut Henri Terho kertoi Taide- ja kulttuuriviraston tunnistaneen Suomessa noin sata kirjailijaa, jotka julkaisevat kansainvälisen kustantajan kautta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.
Paneelikeskusteluun osallistunut runoilija Daniil Kozlov puolestaan muistutti, että ulkomaalaistaustaiset taiteilijat toimivat barometrin mukaan muita useammin kansainvälisesti. Hänen mukaansa on syytä pohtia, onko taustalla vaikeus päästä sisään paikallisiin taiteen ammattilaisten verkostoihin.
Ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden kiinnittymistä suomalaiseen taidekenttään ja uraa tukevien ammatillisten verkostojen rakentamista tukevia käytäntöjä on tärkeää kehittää.
Kotikansainvälistyminen, eli muualta Suomeen tulleiden taiteilijoiden kohtaaminen, avaisi myös taustaltaan suomalaisille taiteilijoille väyliä kansainvälistymiseen.
Esteenä riittämätön rahoitus
Kontaktien ohella yhdeksi merkittävimmistä kansainvälistymisen esteistä nousi kohdennetun rahoituksen riittämättömyys.
Performanssitaiteilija Leena Kela nosti keskustelussa esiin teosten elinkaaren pidentämisen kansainvälisen levityksen avulla. Nykyiset avustusmuodot tukevat usein uusien teosten tekemistä, mutta harvemmin niiden kansainvälistä levitystä tai verkostoitumiseen liittyviä matkakustannuksia.
Kelan mukaan kutsuva organisaatio, kuten festari, saattaa maksaa taiteilijalle palkkion teoksen esittämisestä. Matkakulut jäävät kuitenkin usein taiteilijan maksettaviksi.
Uran vaihe ja arvot vaikuttavat valintoihin
Selvityksen mukaan vastaajan ikä on yhteydessä halukkuuteen työskennellä ulkomailla.
Alle 35-vuotiaista taiteilijoista 93 prosenttia oli halukkaita työskentelemään Suomen ulkopuolella. Ulkomaille muuttoa piti ainakin jossain määrin todennäköisenä joka toinen, kun kaikista vastaajista näin arvioi 29 prosenttia. Toisaalta uran alkuvaiheessa kansainväliseen työhön liittyvä toimeentulo voi olla epävarmaa.
Matkustaminen on monelle myös arvoihin liittyvä valinta. Barometrin vastaajista 24 prosenttia mainitsi hiilijalanjäljen ja ilmastohuolen esteeksi kansainväliselle toiminnalleen.
Animaatiotaiteilija Elli Vuorinen on pohtinut työssään sekä matkustamisen ilmastovaikutuksia että perhe-elämän ja kansainvälisen uran yhteensovittamista.
Vaikka teoksen esittäminen ulkomailla ei aina edellytä taiteilijan läsnäoloa, tekijän osallistuminen voi vaikuttaa teoksen näkyvyyteen ja menestykseen. Toisaalta ilman markkinointiresursseja kansainvälisiltä festivaaleilta ei välttämättä saa toivottua näkyvyyttä.
Kansainvälisyys tarkoittaakin yhä useammin harkittuja valintoja siitä, milloin matkustaminen on tarkoituksenmukaista ja millaisia vaihtoehtoja sille on.
Kansainvälisyys ei synny tyhjiössä
Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset osoittavat, että kansainvälistyminen on paljon enemmän kuin matkustamista tai yksittäisiä esiintymisiä ulkomailla. Se rakentuu verkostoista, resursseista ja mahdollisuuksista kohdata muita tekijöitä.
Siksi ratkaiseva kysymys ei ole, kansainvälistyykö taiteilija vai ei, vaan millaiset rakenteet tekevät kansainvälisestä toiminnasta mahdollista ja kestävää.