Sähköpotkulautailun ongelmakohdista ja turvallisuudesta kerättiin tietoa Turun kaupungin liikkumispalveluiden teettämällä kyselyllä.
Kyselyllä kartoitettiin sähköpotkulautojen käyttöä, nykyisten rajoitusten toimivuutta sekä liikenneturvallisuuden kannalta haasteellisia paikkoja eri puolilla Turkua. Vastauksia hyödynnetään ongelmallisten paikkojen tunnistamisessa ja sähköpotkulautailun turvallisuuden, rajoitusten ja käytäntöjen kehittämisessä. Kysely tehtiin osana Traficomin rahoittamaa tutkimushanketta.
Kysely oli avoinna 22.6.–21.9.2026, ja siihen saatiin 1 763 vastausta. Kyselyä jaettiin eri kanavissa ja tapahtumissa, jotta se tavoittaisi mahdollisimman laajasti kaupunkilaisia. Suurin ikäryhmä vastaajien joukossa olivat 18–25-vuotiaat. 61 prosenttia vastaajista oli naisia ja eniten vastaajia saatiin Turun keskustan alueelta.
Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi kappaletta kahden elokuvalipun palkintoa. Voittajat on arvottu ja palkinnot jaettu.
Sähköpotkulautoja käytetään vapaa-ajalla sekä koulu- ja työmatkoilla
Vastaajista 39 prosenttia kertoi käyttäneensä vuokrattavia sähköpotkulautoja. Käyttäjiä oli kaikissa kyselyn ikäryhmissä, mutta 15–40-vuotiaiden joukossa käyttäjiä oli keskimääräistä enemmän. Sähköpotkulautoja käyttävät kertoivat käyttävänsä niitä yleisimmin vapaa-ajallaan sekä koulu- ja työmatkoilla. Sähköpotkulautoja käytetään myös osana matkaketjuja. Yleisimpiä olivat 1–3 kilometrin matkat, ja lautoja käytettiin eniten päivisin ja iltaisin.
Vastaajat, jotka eivät käyttäneet vuokrattavia sähköpotkulautoja perustelivat valintaansa yleisimmin sillä, etteivät he koe sähköpotkulautoja turvallisiksi tai tarvitse niitä.
Sähköpotkulaudat korvaavat vastausten perusteella kävelyä, joukkoliikennettä ja pyöräilyä.
Sähköpotkulaudoilla ajaminen koetaan melko turvalliseksi
Sähköpotkulautoja käyttäneet vastaajat kokivat niillä ajamisen Turussa keskimäärin turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Kuitenkin 30 prosenttia vastaajista kokee ajamisen melko vaaralliseksi tai todella vaaralliseksi. Vastaajista 32 prosenttia kertoi kokeneensa vaaratilanteen liikenteessä. Yleisimpiä olivat läheltä piti -tilanteet (155 tapausta) ja kaatumiset (83 tapausta).
Kun vaaratilanteita koskeva kysymys esitettiin kaikille vastaajille, 54 prosenttia kertoi joutuneensa vaaratilanteeseen silloin, kun ei itse ollut ajanut sähköpotkulaudalla. Näissä vastauksissa korostuivat läheltä piti -tilanteet (837 tapausta) ja törmäykset sähköpotkulaudan kanssa (150 tapausta).
Vaarallisia paikkoja esiintyy eri puolella Turkua
Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle paikkoja, jotka he kokevat sähköpotkulautailun kannalta vaarallisiksi. Vastauksista muodostetun lämpökartan perusteella vaarallisiksi koetut paikat keskittyivät muun muassa kaduille, joilla ei ole selkeää pyörätietä. Tällaisia katuja olivat esimerkiksi Aninkaistenkatu, Eerikinkatu ja Maariankatu.
Vastaajat kertoivat sähköpotkulaudoilla ajamisen aiheuttavan turvattomuutta jalkakäytävillä. Sähköpotkulautojen käyttäjät korostivat, etteivät he tunne oloaan turvalliseksi ajaessaan autojen seassa. Vaarallisiksi koettiin myös kadut, joilla pyörätie kulkee vain tien toisella puolella tai päättyy kesken, kuten Uudenmaankadulla.
Kartalta erottuvat vaarallisiksi koetut Hämeenkadun ja Kaskenkadun sekä Hämeenkadun ja Uudenmaankadun risteykset. Myös Kirjastosilta, Aurasilta ja Teatterisilta nousivat esiin vastauksissa. Risteyksissä ja silloilla vaaratilanteita aiheuttavat vastaajien mukaan esimerkiksi sähköpotkulautojen ajonopeudet ja pysäköidyt laudat. Kauppatori korostuu kartalla pääosin sen takia, että monet vastaajat käyttivät sitä kuvastamaan vaaraa koko kaupungissa tai keskustan alueella.
Vastauksissa korostuivat rautatieasemien seudut erityisesti pysäköintiin liittyvien ongelmien vuoksi. Linja-autoaseman alueella ongelmiksi mainittiin epäselvät kulkuväylät ja vaarallisiksi koetut risteykset.
Väärinpysäköidyt sähköpotkulaudat koetaan ongelmaksi
Suurin osa vastaajista kertoi kohtaavansa väärinpysäköityjä sähköpotkulautoja lähes päivittäin. Väärinpysäköidyillä laudoilla tarkoitetaan sähköpotkulautoja, jotka on jätetty paikkaan, jossa ne haittaavat tai estävät turvallista liikkumista. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi jalkakäytävät ja pyörätiet sekä sisäänkäynnit, porttikongit ja suojatiet.
Vastaajat kertoivat kohtaavansa väärinpysäköityjä sähköpotkulautoja eniten jalkakäytävillä, pyöräteille ja sisäänkäyntien edessä.
Liikennesääntöjen noudattaminen ja pyörätiet parantavat turvallisuutta
Vastaajia pyydettiin nimeämään tekijöitä, jotka heidän mielestään parantavat tai heikentävät sähköpotkulautailun turvallisuutta. Turvallisuutta heikentävinä tekijöinä mainittiin useimmin liikennesääntöjen rikkominen, liiallinen ajonopeus sähköpotkulaudoilla sekä tienpinnan huono kunto. Sähköpotkulautoja käyttävien vastauksissa korostuivat myös pyöräteiden puute ja autoilijat. Lautoja käyttämättömien vastauksissa puolestaan nousi esiin pyöräilykypärän puuttuminen.
Turvallisuutta parantavina tekijöinä mainittiin useimmin liikennesääntöjen osaaminen ja niiden noudattaminen, sähköpotkulautojen alhaisempi ajonopeus sekä hyvät pyörätiet. Käyttäjien vastauksissa korostuivat lisäksi hyväkuntoiset tienpinnat ja autottomat alueet. Sähköpotkulautoja käyttämättömät vastaajat puolestaan painottivat rajoitusten, kuten pysäköintikieltojen, ja poliisin valvonnan merkitystä.
Turkuun kaivataan lisää rajoituksia ja tehokkaampaa valvontaa
Kyselyn lopussa vastaajia pyydettiin ehdottamaan, miten sähköpotkulautojen käyttöä koskevia rajoituksia tulisi kehittää turvallisuuden parantamiseksi. Vastauksissa korostui tarve sähköpotkulautailun rajoituksille. Vastaajat toivoivat nykyistä laajempia pysäköintikielto- ja hidasajoalueita. Muutama kannatti myös yöaikaisen käyttökiellon laajentamista viikonloppuöistä arkiöihin.
Vastaajat toivoivat, että sähköpotkulautojen pysäköinti sallittaisiin vain niille osoitetuissa paikoissa. Lisäksi toivottiin enemmän pysäköintipaikkoja. Myös liikennesääntöjen selkeyttämistä sekä parempien ja selkeämpien pyöräteiden rakentamista pidettiin tärkeänä.
Turvallisuuden parantamiseksi vastaajat ehdottivat valistuksen ja liikennekasvatuksen tehostamista sekä poliisin valvonnan lisäämistä. Vastaajien mukaan väärinkäytöksistä, kuten virheellisestä pysäköinnistä ja väärällä kaistalla ajamisesta, tulisi määrätä sakkoja. Kypäräpakkoa pidettiin tärkeänä turvallisuutta edistävänä keinona, ja lisäksi toivottiin tiukempia rajoituksia päihtyneenä ajamiseen sekä tehokkaampaa ikärajojen valvontaa.