Moninainen työelämä -juttusarjassa esitellään monialaisesti yrityksiä ja työnantajia, joilla on muunkielistä henkilöstöä. Juttusarja avaa organisaatioiden kokemuksia ja käytäntöjä toiminnasta sekä työarjesta monipuolisesti. Erilaisia työympäristöjä kannustetaan mukaan!

Manu Jalonen Projektipäällikkö

Turussa sijaitseva ja vahvasti perheyritykseksi identifioituva merikuljetusyritys Meriaura toimii Euroopan alueella muun muassa teollisuuden ja maatalouden tuotteita kuljettaen. Varustamo- ja merikuljetuspalveluja tarjoava yritys rahtaa tuotteita yli kahden miljoonan tonnin vuosivauhtia. Vuonna 1986 perustetun Meriauran rahtauksessa on tällä hetkellä 16 laivaa, joista se itse omistaa 5. Suomea ajateltaessa esimerkiksi Naantalin satamaan tuodaan ja sieltä kuljetetaan eteenpäin merkittäviä lastimääriä. Kuitenkin kokonaisuutena Meriauran toiminta perustuu vahvasti kansainvälisyyteen.

Meriauran toimisto on sijannut viimeiset puolitoista vuotta Turun keskustassa Eerikinkadulla. Sieltä käsin operoidaan maapuolen asiat. Kun taas puhutaan yrityksen meripuolesta, tarkoitetaan sen operoimia aluksia ja niissä työskentelevää henkilöstöä. Turku tarjoaa hyvät puitteet merialan yritykselle, koska läheisimmät muut toimijat ja tärkeät sidosryhmät, kuten oppilaitokset ja Merityönvälitys, ovat lähellä. Lisäksi suurin osa merialan työvoimasta asuu Lounais-Suomessa.

Kuva Jessica Trobergistä toimistossa (Picture: Manu Jalonen)

– Meillä työskentelee yhteensä vajaa 140 henkilöä. Maapuolella hoidetaan tekninen puoli, myynti, talousasiat, HR, projektilastit, suunnittelu, viestintä ja hallinnointi. Merellä työskentelee suurin osa, noin sata henkilöä. He ovat ammattinimikkeiltään konepäälliköitä, perämiehiä, kokkeja, matruuseja ja niin edelleen. Merellä toimii koko se henkilöstö, jota kaikkineen alusten kuljettamisessa vaaditaan, kertoo merihenkilöstöpäällikkö Jessica Troberg.

Yrityksen toiminta on hyvin kansainvälistä, mikä Trobergin mukaan tekee tavalliseksi asiaksi myös henkilöstön monikulttuurisuuden, ja käytettävät kielet työskenneltäessä vaihtelevatkin paljon.

– Työkieliämme maapuolella ovat suomi, ruotsi ja englanti, ja toimistollamme pääkieli on suomi. Asiakkaiden kanssa hyvin yleinen kieli on englanti, kuten se on myös työkielemme merellä, vaikka toki henkilöstö puhuu keskenään kieliä myös sekaisin. Merellä työntekijöistämme arviolta 15 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Olemme siis moninainen työyhteisö, ja kansalaisuuksia ajateltaessa meitä on Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsista, Filippiineiltä, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Ukrainasta. Myös suomenruotsalaisia koko henkilöstöstämme on noin neljännes. Sukupuolittain henkilöstömme eroavat maa- ja meripuolella: merellä naisten osuus on arviolta viiden prosentin luokkaa, kun taas maalla noin 50 prosenttia. Alalle hakeutuneet naiset ovat usein erittäin osaavia, ja kannustaisinkin naisia hakemaan meille yhä enemmän töihin.

Meriauran työyhteisö on väkisinkin hieman jakautunut sen toimintojen sijainneista johtuen. Asioita on kuitenkin jo pitkään kehitetty siihen suuntaan, että koko henkilöstölle tarjotaan keskinäisiä tapaamis- ja ajanviettomahdollisuuksia esimerkiksi yhteisten virkistyspäivien ja liikuntavuorojen muodossa. 

– Olemme pyrkineet mahdollistamaan henkilöstölle erilaisia harrastuksia ja toteuttaneet lajikokeiluja. Padel on tällä hetkellä suosittu laji, johon tarjoamme vuoroja. Koko henkilöstön kattavaa työyhteisöviestintää meillä on niin ikään viime aikoina kehitetty. Mahdollisesti saamme käyttöömme jo pian sovelluksen, johon suunnattavat infot tavoittavat koko henkilöstön samalla kerralla helpottaen kaikkien toimintaa, Troberg sanoo.

Sääntely määrittää alaa

Merenkulku on monessa suhteessa omanlaisensa ala, ja Suomessa se on hyvin tarkoin säänneltyä. Työntekijällä tulee aina olla pätevyyskirja, eli alan koulutus tulee olla suoritettuna. Jos koulutus on muualta kuin Suomesta, tulee ensin selvittää suomalaisen pätevyyden saannin vaatimukset, minkä jälkeen voi edetä urasuunnitelmissa.

Koko maan merenkulun työvoimaviranomaisen, Turun työllisyysalueen Merityönvälityksen, johtavan asiantuntijan Ville Käldströmin mukaan Suomessa on tarkat säädökset alusten miehitykseen, eikä kelpoisuusvaatimuksien täyttyminen ole aina yksinkertaista. Esimerkiksi, jos työnhakijan aiempi merenkulun pätevyys ei ole EU-alueelta, tarkoittaa pätevyyden saaminen joitain poikkeuksia lukuun ottamatta yleensä vähintään vuoden uudelleenkouluttautumista. Lisäksi on hyvä muistaa, että merenkulku nähdään valtioiden huoltovarmuustekijänä, mikä tarkoittaa erityisen tarkkaa valvontaa etenkin kansainvälisten tilanteiden kiristyessä. Kuitenkin Käldström näkee, että uusia työntekijöitä merenkulkuun tarvitaan koko ajan lisää. Alalle kouluttautumista tarkasteltaessa oppilasmäärät ovat pysyneet samansuuntaisina kuin aiemminkin, mutta valitettavan usealta opinnot jäävät kesken. Ala tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä, ja henkilöille, joiden rytmiin sopii pitkät työjaksot sekä vastapainonaan pitkät vapaat, merellä työskentely sopii mainiosti.

- Maahanmuuttaneita merenkulusta kiinnostuneita kannustan osallistumaan uuteen tapahtumaan, jota järjestämme juuri alueemme kansainvälisten henkilöiden tarpeisiin. Tämä Borella 26.9.2025 ensimmäistä kertaa järjestettävä International Maritime Day Turku on kehitetty tukemaan nimenomaan töitä hakevien maahanmuuttaneiden työllistymistä merenkulkualalle, mikä hyödyttää niin työnhakijoita kuin -antajiakin. Alalle mielivälle sanoisin hyväksi vinkiksi etenkin sen, että kannattaa pyrkiä määrätietoisesti kohti tavoitteitaan. Ja vaikka merenkulku ei olisi välttämättä omien urasuunnitelmien ykköstavoite, kannattaa tapahtumaan tulla vierailemaan. Sen myötä voi selvitä tarkemmin, millaista alalla työskentely on ja mitä se vaatii, Käldström vinkkaa.

Merenkulkualaa kokonaisuutena tarkasteltaessa työntekijöiden vaihtuvuus on melko suurta, työt ovat usein määräaikaisia ja aikaikkunat työntekijätarpeille lyhyitä. Näistäkin syistä alalle pyritään kehittämään uusia työllistymisväyliä, joilla pyritään sujuvoittamaan alasta kiinnostuneiden kaiken ikäisten työllistymistä ja helpottamaan yritysten työvoiman löytämistä. Tällaisista toimista esimerkkinä ovat International Maritime Day Turun lisäksi vaikkapa merenkulun oppisopimusmallien kehittäminen sekä Laivalle töihin -työnhakuvalmennusviikot.

– On hienoa, että merenkulkualalla vallitsee verrattain vähäinen työttömyys ja että viime vuosina merenkulku on ollut aiempaa näkyvämmässä osassa työnhakukentällä. Tähän lienee ainakin osaltaan vaikuttanut sosiaalinen media, Käldström pohtii.

Merenkulussa henkilöstön kansainvälisyys on normi

Meriauralla henkilöstön rekrytointikäytännöt vaihtelevat jonkin verran maa- ja meripuolella. Kun merelle haetaan tekijöitä, usein rekrytoinneilla on kova kiire, ja silloin on olennaista hakijan kertoa jo hakemuksessaan selkeästi, milloin olisi tehtävään käytettävissä. Mihin tahansa tehtäviin meillä hakeekin, tärkein vinkkini on vankan kiinnostuksen osoittaminen, sanoo Jessica Troberg. 

– Saamme hakemuksia hyvin paljon, ja sieltä erottautuminen hakemuksen selkeys edellä on eduksi. Suurimmalla osalla hakijoista on vähimmäispätevyys, ja esimerkiksi yliperämiehiä on vaikeaa löytää. Kun tilanteet ovat usein kiireellisiä, on sitä vaikeampi löytää työntekijöitä, mitä vaativampiin tehtäviin haut ovat.

– Tyypillisesti etsimme työntekijöitä monikanavaisesti: Somet, kuten LinkedIn, Facebook ja Instagram, ovat olennaisia kanavia. Samoin omat verkostot sekä nykyisin myös Mericrew-palvelu, unohtamatta merenkulun oppilaitosyhteistyötä ja tietenkin Työmarkkinatoria. Paljon apunamme on Turun työllisyysalueen Merityönvälitys, jonka tiimi auttaa meitä aina työntekijätarpeen tullen ilmoittaen vapaista paikoista ja esitellen osaajia. Yhteistyö Merityönvälityksen kanssa on toimivaa, ja avoimet paikat saadaan nopeasti hakuun. Kansainvälisissä rekrytoinneissamme käytämme puolestaan henkilöstöyrityksiä. 

Kuva Jessica Trobergistä toimistossa (Picture: Manu Jalonen)

– Suomalaisessa merenkulussa erityispiirteenä on yleistoimipätevyys. Se tarkoittaa, että koulutuksessa opiskelija saa tyypillisesti yleistoimipätevyyden, jolla voi työskennellä laivalla sekä kansi- että konepuolella. Koska tämä käytäntö on vain Suomessa, muualta muuttaneiden voi olla vaikeampaa työllistyä, ja usein pitää suorittaa juuri tämä ”yt-kirja”. Tämä tietenkään ei tarkoita, etteikö muualta muuttaneen kannattaisi hakeutua Suomessa merelle töihin, vaan päinvastoin. Pitää vain olla ensin pitkäjänteisyyttä suorittaa vaadittava pätevyys ja hallita tarvittava englannin kieli, Troberg muistuttaa.

Koska kansainvälisyys liittyy vahvasti merenkulkuun, alalla työskentelevät suhtautuvat ymmärtäväisesti eri kulttuureja kohtaan. Kun Troberg muistelee työuraansa merenkulun parissa, hän muistaa hyvin alan monikulttuurisuuteen suopeasti suhtautuvuutta kuvaavan mieleen jääneen tapauksen vuosien takaa.

– Vajaa 20 vuotta sitten toisella työnantajalla työskennellessäni suomalaiseen merenkulkuun sai ensimmäistä kertaa palkata EU:n ulkopuolisia työntekijöitä, mitä aloimme sitten edistää. Jo hetken päästä palkkasimmekin non-EU-työntekijöitä, mikä herätti keskustelua. Silloin myös yrityksessämme pitkään työskennellyt vanhempi merimies intoutui kertomaan mielipiteensä uudesta ulkomaisesta työvoimasta: ”Että miten niin tämä on uusi asia? Merillä on aina ollut töissä kaikenlaisia ihmisiä, ja EU:n sisä- tai ulkopuolinen on ihan samanlainen asetelma kuin ahvenanmaalainen tai savolainen, eli ei mitään uutta ja hommathan sujuvat!”.

- Huomaan henkilöstössämme kollegojen keskenään tekevän paljon asioita sen eteen, että uusi kansainvälinen henkilöstö viihtyy meillä töissä. Se on hienoa, sillä aluksilla porukan keskinäinen toimeen tuleminen on töiden sujumisen edellytys. Oivallinen esimerkki tällaisesta keskinäisestä avusta on vaikkapa se, että eräällä aluksella filippiiniläistyöntekijöillemme saatiin suomalaisten suhteiden kautta hankittua hyvin mieluisaksi vapaa-ajanvietteeksi karaokelaitteet. Eli, jotta arki sujuu ja ihmiset viihtyvät työssään, ei asioiden useinkaan tarvitse olla sen kummallisempia, Troberg lopuksi toteaa.

Verkostolla töihin -hankkeen kansikuva, missä mies tiskaa ja mukana EU sekä hanklogo. (Picture: Alina Piispa)

Moninainen työelämä, osa 5. Tämän juttusarjan tuottaa Turun kaupungin toteuttama Verkostolla töihin -ESR+-hanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Juttusarjaan kannustetaan mukaan työnantajia alaan katsomatta. Halutessasi organisaationne mukaan, ota viipymättä yhteyttä: 

Manu Jalonen Projektipäällikkö 040 1597698