Turun raitiotien valtuustopäätökseen tarvittavat suunnitelmat on julkaistu

Havainnekuvassa keltainen raitiotie Tuomiokirkon edustalla sillalla. (Picture: Turun raitiotieallianssi)

Turun kaupunki ja Turun Raitiotieallianssi ovat julkistaneet loput suunnitelmat ja selvitykset, joiden perusteella Turun kaupunginvaltuusto voi päättää, rakennetaanko kaupunkiin raitiotie. Valtuuston on määrä päättää asiasta viimeistään kesäkuussa 2026.

Maanantaina 26.1.2026 on julkaistu loput raitiotiepäätökseen tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset, joista keskeisinä uusina tietoina raitiotien toteutussuunnitelma, kuntatalousvaikutusten arviointi sekä joukkoliikenneratkaisun aineistoja täydentävä superbussiselvityksen päivitys. Toteutussuunnitelma sisältää raitiotien kustannusarvion ja rakentamisaikataulun.

Päivitetty arvio kertoo realistiset kustannukset  

Raitiotien päivitetty kokonaiskustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa, josta Turun kaupungin osuus olisi noin 338 miljoonaa euroa. Raitiotien maksavat Turun kaupunki ja Suomen valtio. Valtion korvaama osuus olisi noin 27 prosenttia. Valtion rahoituksen odotetaan varmistuvan seuraavissa MAL-neuvotteluissa vuonna 2028.

– Aiempi kustannusarvio oli yleissuunnitelmasta, joka antaa hankkeelle raamit. Viimeisten 1,5 vuoden aikana tehtyjen konkreettisten suunnitelmien perusteella olemme voineet Turun Raitiotieallianssissa laskea realistisen kustannusarvion, jolla rakentajat ovat nyt sitoutuneet toteuttamaan hankkeen Turkuun, kertoo Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoski.  

Kustannuseroa aiempaan arvioon on 108 miljoonaa euroa. Pääosa yleissuunnitelman ja toteutussuunnitelman välisestä kustannuserosta johtuu siitä, että rakentamisen tekninen työ on pystytty arvioimaan realistisesti. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat hankekokonaisuuden osa-alueet, kuten käyttöönotto ja jälkivastuuaika, parempi liittäminen olemassa olevaan katuinfraan, laadukkaammat valinnat sekä valtion rahoituksen odotuksesta johtuva aikatauluviive.

Kokonaiskustannusarviosta pääosa, 421,5 miljoonaa euroa, on Turun Raitiotieallianssia sitovaa osuutta, jonka mahdolliset muutokset kaikki allianssikumppanit maksavat yhdessä.   

– Alliansseissa kustannukset lasketaan erittäin tarkasti ja huolellisesti. Siksi allianssihankkeet pysyvät budjetissa tai jopa alittavat sen. Jos kustannukset muuttuvat, muutos tapahtuu juuri tässä vaiheessa yleissuunnitelman ja konkreettisen toteutussuunnitelman välillä, ei enää myöhemmin. Olemme varmoja, että tämä budjetti pitää. Siksi yksityisten yritysten on mahdollista sitoutua rakentamiseen omalla taloudellisella riskillä, Saarikoski toteaa.

Raitiotieinfran ja katu-uudistuksen ohella on päivitetty vaunuhankinnan kustannusarvio, joka on tämänhetkisen arvion mukaan 65–75 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on noussut aiempaa pidempien vaunujen sekä markkinatilanteen muutosten ja komponenttien hintojen nousun takia. Vaunuhankinta etenee tarjouspyyntövaiheeseen, jos raitiotie päätetään rakentaa. Allianssi ei osallistu vaunuhankintaan, eikä valtio vaunujen kustannuksiin.

Raitiotiet tuovat työtä, kasvua ja elinvoimaa

Turku hyötyy raitiotiestä monin tavoin. Rakentamishanke luo suoraan merkittävän määrän työtä alueelle samalla, kun päätös raitiotien rakentamisesta kiihdyttää reitillä merkittäviä yksityisiä investointeja asunto- ja toimitilarakentamiseen.

– Kokemukset muualta ovat osoittaneet, että raitiotiet tuovat mukanaan kasvua ja elinvoimaa. Tästä hyötyvät kaikki turkulaiset. Turun kasvavat alueet yhdistävä raitiotie olisi kaupungin kehityksen selkäranka, jonka ääreen kaupunki kasvaisi hallitusti ja kestävästi segregaatiota vähentäen. Tulevaisuudessa reitillä asuisi joka kolmas turkulainen ja työskentelisi miltei joka toinen, kuvaa Turun kaupungin kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen

Turun raitiotien kaupunkikehityksen viitesuunnitelman mukaan vajaa puolet kaikesta kaupungin rakentamisesta keskittyisi raitiotien reitille. Reitin varren tonteista kertyisi kaupungille vuoteen 2060 mennessä vajaan 840 miljoonan euron tulot.

Raitiotiehankkeessa ei rakenneta pelkkiä raiteita, vaan tehdään laaja julkisen kaupunkitilan uudistus koko 12 kilometrin reitillä seinästä seinään. Materiaaleiltaan ja käyttötavoiltaan vanhentuneet kadut uudistettaisiin vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden turkulaisten tarpeita. Tähän käytettäisiin 40 prosenttia hankkeen kustannuksista.

– Saisimme samalla sekä vakaan, yksityisiä investointeja reitin varteen houkuttelevan ison kapasiteetin joukkoliikennejärjestelmän että 12 kilometriä viihtyisää kaupunkia uusine jalankulku-, pyörä- ja autoväylineen, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen toteaa.

Raitiotie kiihdyttää rakentamisesta saatavien tulojen kehitystä

Turun kaupungin teettämän tuoreen kuntatalousvaikutusten arvioinnin mukaan raitiotien investointi kiihdyttää merkittävästi kaupunkikehityksestä ja rakentamisesta saatavien tulojen kertymistä. Arvioinnin laati FCG Finnish Consulting Group.

– Raitiotie vaatii ison alkuinvestoinnin, joten hanke kuormittaisi kaupungin taloutta erityisesti alkuvuosina. Kiihtyvä väestönkasvu kasvattaa rakentamistarvetta ja siten kiinteistötaloudesta saatavia tulovirtoja. Runkobussiin verrattuna tulovirrat toteutuisivat raitiotien myötä nopeammin. On kuitenkin huomioitava, että pitkän tarkasteluvälin vuoksi epävarmuudet ovat isoja, toteaa kaupungin talousjohtaja Valtteri Mikkola.

Raitiotien investointikustannukset olisivat vuosina 2025–2033 noin 460 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi noin 127 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Turun kaupungin investoinnit vuosina 2017–2024 ovat olleet noin 1 015 miljoonaa euroa, ja vuosille 2026–2029 investointiohjelma sisältää n. 1 234 miljoonan euron investoinnit ilman raitiotiehanketta.   

Arviointi kattaa 35 vuoden ajanjakson vuoteen 2060 asti ja huomioi pääoma-, kiinteistö- ja liikenteen käyttötalouden sekä väestönkasvun ja rakentamisen vaikutukset verotuloihin ja palvelurakenteeseen. Arvioinnissa raitiotien talousvaikutuksia verrataan runkobussijärjestelmään.

Superbussista on laadittu ajantasainen selvitys

Valtuuston päätöksenteon tueksi Turussa päätettiin elokuussa 2025 päivittää reilun viiden vuoden takaiset superbussiselvitykset. Päivitys sisältää superbussin määritelmän, pohjoismaisia kokemuksia superbussijärjestelmistä sekä alustavia arvioita vaikutuksista sekä rakentamis- ja liikennöintikustannuksista. Päivityksen laativat WSP Finland ja Welado, vaikutuksia kuntatalouteen arvioi FCG sekä arvion superbussin arkeologisista tutkimustarpeista teki Muuritutkimus Oy.

Turussa superbussilla tarkoitetaan korkeatasoista, toiminnoiltaan ja ominaisuuksiltaan mahdollisimman raitiotien kaltaista järjestelmää. Reitti, pysäkit ja liikennejärjestelyt olisivat vastaavat kuin raitiotiellä. Kalustona olisi kaksinivelisiä sähköbusseja.

– Kansainvälisten superbussijärjestelmien laajuus ja toteutuksen laatu vaihtelevat merkittävästi, eikä superbussille ole yhtenäistä määritelmää, mikä vaikeuttaa vertailua, toteaa kehittämispäällikkö Juha Jokela.

Superbussin investoinnin alustava kustannusarvio olisi noin 241 miljoonaa euroa. Arvioon sisältyy merkittäviä epävarmuuksia. Sitova kustannusarvio edellyttäisi hankesuunnitelmaa, toteutussuunnitelmaa sekä toteuttajan kilpailutusta.

Superbussiselvityksen mukaan superbussi vaatisi raitiotietä pienemmät investoinnit, mutta saavutettavat hyödyt olisivat pienempiä kuin raitiotiellä. Superbussilla ei ole raitiotien tasoista imagoetua, minkä vuoksi markkinointiin tulisi panostaa enemmän. Investointeja superbussi houkuttelisi vähemmän sekä hitaammin kuin raitiotie, ja superbussin matkustajamäärät olisivat raitiotietä alhaisempia. Rakentamisaika olisi lyhyempi kuin raitiotiellä.

Aikataulu kohti päätöksentekoa

  • 26.1.–22.2. verkkokysely raitiotiehankkeesta
  • 26.1.–2.3. lausuntoaika
  • 28.2. kansalaispaneeli
  • Maalis-huhtikuu lausuntojen yhteenveto ja kansalaispaneelin tulokset julkaistaan
  • 15.6. viimeistään kaupunginvaltuuston päätös

Avoin verkkokysely ja etäinfotilaisuus 29.1.   

Tutustu materiaaleihin: