Turku huolehtii alueellaan sijaitsevien arvokkaiden, uhanalaisten ja Turulle tyypillisten luontotyyppien säilymisestä ja niiden hyvästä luonnontilasta. Kaupunki kehittää uusia toimintatapoja luonnonhoitotyön organisoimiseksi. Tärkeistä luontotyypeistä myös kerrotaan kaupunkilaisille esimerkiksi viestinnän avulla.
Luonnonhoitotöitä ja ennallistamista tehdään ensimmäisellä LUMO-ohjelmakaudella tietyillä kriittisillä ja sellaisilla luontotyypeillä, joiden suojeluun Turulla voi katsoa olevan valtakunnallinen erityisvastuu.
Luonnonhoitotöihin liittyy edelleen uuden oppimista ja vähintään tiedon kumuloitumista ja osaamisverkostojen syntymistä kaupungin sisällä ja muiden toimijoiden välillä. Keskittyminen tiettyihin luontotyyppeihin ja kokonaisuuksiin mahdollistaa edellä kuvatun osaamisen ja toimintamallien kehittymisen, jonka jälkeen toimintaa laajennetaan hallitusti.
Ensimmäisellä LUMO-ohjelmakaudella kohteina ovat niityt, kalliokedot ja jalopuu- sekä pähkinäpensaslehdot. Tavoitteena on, että suotuisaan suojelutasoon riittävä määrä kohteita on hoidon piirissä vuoteen 2029 mennessä.
Toimenpiteet
Kalliokedot ovat äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi, joiden valtakunnallinen painopistealue sijoittuu Varsinais-Suomeen. Kalliokedot ovat ohuen maakerroksen peittämillä kalliopinnoilla esiintyviä puuttomia vähäravinteisia niittyjä. Kalliokedot ovat Turun kaupungille luonteenomainen luontotyyppi, joita on säilynyt paljon myös tiiviin kaupunkirakenteen sisällä.
Kallioketojen uhkana on rehevöityminen, umpeenkasvu, virkistyskäytön aiheuttama kuluminen sekä rakentaminen. Merkittävä osa Turun keskustan kalliokedoista on suojeltu kaavamääräyksin, mutta niiden tila on heikentynyt hoidon puutteen takia. Pieni osa kalliokedoista on saatettu hoidon piiriin ympäristöministeriön HELMI-ympäristöohjelmarahoituksen sekä kunnossapidon alueurakoinnin myötä alkaen vuodesta 2020.
Tavoitteet
- Turun kallioketojen luontotyypillä on suotuisa suojelutaso.
- Kalliokedoista luodaan Turulle tunnettuustekijä.
- Hoidon piirissä on vähintään 20 ha ketoja vuoteen 2029 mennessä.
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu pitää yllä tietoa luontoarvoiltaan merkittävistä kalliokedoista.
- Toimintaohjelmakaudella otetaan vuosittain hoidon piiriin vähintään 5–10 uutta kallioketoa.
- Ympäristönsuojelu tekee tai teettää kohteille hoitosuunnitelman.
- Kaupunkiympäristön kunnossapito vastaa hoitotoimenpiteiden toteutuksesta ja työn tilaamisesta.
- Kaupunkiympäristön kunnossapito pitää yllä hoidossa olevien kohteiden rekisteriä.
Seuranta
- Hoidon piirissä olevien kallioketojen lukumäärä ja pinta-ala.
- Kerätään tarvittava pohjatieto suotuisan suojelutason määrittämiseksi.
Pähkinäpensaslehdot ja jalopuumetsiköt ovat luonnonsuojelulaissa määriteltyjä suojeltuja luontotyyppejä, jotka molemmat ovat uhanalaisuusluokaltaan vaarantuneita (VU). Niiden esiintymisen painopiste on eteläisessä Suomessa. Sekä pähkinäpensaslehdot että jalopuumetsiköt tarvitsevat hoitoa säilyttääkseen ominaispiirteensä.
Turun kaupungin puistometsissä on useita kymmeniä pienialaisia, mutta luontoarvoiltaan merkittäviä pähkinäpensaikkoja ja jalopuumetsiköitä, joiden hoidon tarvetta ei olla kartoitettu. Turun kaupungin alueella näiden luontotyyppien tilaa heikentävät erityisesti lehtojen kuusettuminen, vieraslajien leviäminen ja puutarhajätteen läjittäminen metsiin.
Tavoitteet
- Turun kaupungin puistometsien pähkinäpensaslehtojen ja jalopuumetsiköiden luonnonhoidon tarve ja hoitotoimien kiireellisyys on selvitetty vuoteen 2027 mennessä.
- Kiireellistä hoitoa tarvitsevat kohteet on hoidettu vuoteen 2029 mennessä.
Toimintamalli
- Turun kaupungin alueen luonnonsuojelualueisiin kuulumattomien pähkinäpensaslehtojen ja jalopuumetsiköiden sijainti ja luonnonhoitotarve kartoitetaan.
- Suojelemattomat kohteet rajataan ja viedään paikkatietoaineistona Turun kaupungin luontotyyppitietokantaan.
- Hoitojen suunnittelu toteutetaan ympäristönsuojelun ja kunnossapidon yhteistyönä.
Seuranta
- Hoidettujen kohteiden määrä ja pinta-ala.
Lähes kaikki perinnemaisemat ja niittyluontotyypit ovat valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalaisia (CR). Niittyihin ja muihin avoimiin alueisiin on erikoistunut suuri määrä uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Niittyjen uhanalaistumisen suurin syy on niiden rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä pellonraivaus.
Niittyjen ja muiden avoimien alueiden luontoarvojen ylläpitäminen ja vaaliminen vaativat jatkuvia hoitotoimenpiteitä, kuten laidunnusta tai niittoa ja niittojätteen kuljettamista pois rehevöitymisen estämiseksi. Laiduntamalla hoidettavan noin 200 hehtaarin alueen laajentaminen kaupunkiympäristössä on monin tavoin haasteellista eikä sitä voida kohden-taa merkittävimpiin arvoalueisiin kaupunkirakenteen sisällä. Tällä hetkellä niittoalueita, joista niittojäte kerätään pois, on Turun kaupungissa ainoastaan 6,5 hehtaaria.
Niitettävien alueiden lisääminen ja toiminnan kehittäminen vaativat uudenlaisen urakoitsijan kilpailuttamisen, joka on erikoistunut pienipiirteisiin ja erityisosaamista vaativiin luonnonhoitotöihin.
Tavoitteet
Kasvatetaan sellaisen niitettävän alueen pinta-alaa, josta niittojäte kerätään pois, kaksinkertaiseksi eli 13 hehtaarin suuruiseksi vuoteen 2029 mennessä.
Toimintamalli
- Kaupunkiympäristön kunnossapito ja ympäristönsuojelu kilpailuttavat luonnonhoitotöihin erikoistuneen urakoitsijan.
- Ympäristönsuojelu pitää yllä tietoa luontoarvoiltaan merkittävistä niityistä ja muista avoimista alueista.
- Ympäristönsuojelu tekee tai teettää niitettäville kohteille hoitosuunnitelman.
- Kaupunkiympäristön kunnossapito vastaa kohteiden toteutuksesta ja työn tilaamisesta.
- Kaupunkiympäristön kunnossapito pitää yllä hoidossa olevien kohteiden rekisteriä.
Seuranta
- Hoidossa olevien niittyjen ja muiden avoimien alueiden pinta-ala.
- Kohteiden luontoarvoja seurataan lajistoselvityksillä.
Turun kaupunki omistaa noin 5000 hehtaaria metsää. Metsissä toteutettavat toimenpiteet heijastuvat suoraan luonnon monimuotoisuuteen. Lahopuu on metsäluonnon monimuotoisuuden avaintekijä. Lisäksi monimuotoisuuteen vaikuttavat muun muassa puulajisuhde ja ikärakenne. Metsäkuvioiden sisäistä monimuotoisuutta on mahdollista kasvattaa kustannustehokkaasti ja kohdennetusti käyttämällä metsäluonnon monimuotoisuusindeksiä apuna luonnonhoitotoimien suunnittelussa.
Monipuolinen lahopuusto, eri puulajien maapuut, kelot ja pökkelöt, tarjoavat kasvualustan, ravintoa ja pesäpaikkoja tuhansille eri eliölajeille, kuten sammalille, kääville, hyönteisille ja kolopesijöille. Lahopuusta riippuvaisen lajiston suotuisan suojelutason kannalta lahopuun minimimääränä metsissä pidetään noin 25 m3/ha. Turun kaupungin metsissä keskimääräinen lahopuun määrä on noin 4 m3/ha.
Lahopuun määrän lisäämisen kannalta tärkein teko on tekemättä jättäminen. Metsän elinkierto synnyttää jatkuvasti uutta lahopuuta ja kustannustehokkain tapa lisätä lahopuuston määrää metsissä on kuolleiden ja kaatuneiden puiden säästäminen.
Tietoisuutta lahopuun tärkeydestä on myös lisättävä, jotta kaatuneita puita ei enää kuljetettaisi pois kaupungin metsistä siistimiskampanjoiden nimissä. Tavoitteen mukaisen lahopuumäärän kasvu vastaa keskimäärin 2 m3/ha lisäystä ja syntyy luontaisesti lahopuun metsään jättämisellä. Lahopuun kokonaismäärä kasvaa tästä vähitellen ajan kanssa.
Tavoitteet
- Turun kaupungin metsissä keskimääräinen lahopuun määrä on noin 6 m3/ha vuoteen 2029 mennessä.
- Metsänhoitokohteilla lahopuun määrää lisätään aktiivisesti keskimäärin tasoon 8 m3/ha.
- Monimuotoisuusindeksi otetaan osaksi Turun kaupungin metsäsuunnittelua.
Toimintamalli
- Yksittäiset kaatuneet puut jätetään metsään aina ja tarvittaessa katkaistaan ja karsitaan maahan turvallisuussyistä.
- Kaupunkiympäristön kunnossapito kartoittaa ja ylläpitää ajantasaista tilastoa lahopuuston määrästä ja laadusta kaupungin metsien eri hoitoluokissa.
- Kaupunkiympäristön kunnossapito laatii aliurakoitsijoille ja vastuualueille ohjeet lahopuun säästämisestä ja lisäämisestä.
Seuranta
- Lahopuuston määrä ja monimuotoisuusindeksi lasketaan metsäsuunnitelman päivittämisen yhteydessä.
Turun kaupunkipurot, kuten Kuninkoja sekä Jaaninoja, edustavat äärimmäisen uhanalaista savimaiden purojen luontotyyppiä. Luontotyypin valtakunnallinen painopiste sijoittuu Varsinais-Suomeen. Rantavyöhyke on merkittävä osa puroluontoa, ja yhdessä uoman kanssa ne muodostavat ekologisen käytävän halki kaupungin. Puroissa esiintyy erittäin uhanalaista lajistoa, kuten taimen ja jokirapu.
Turun kaupunkipurojen tilaa ovat heikentäneet muun muassa maankäytön muutokset valuma-alueella, uoman perkaukset, tulvakosteikkojen kuivatus, putkitus ja vaellusesteinä toimivat tierummut. Purot toimivat myös osana kaupungin hulevesiverkostoa, joten vedenlaadun ja virtaaman vaihtelut ovat suuria.
Kuninkojalle on laadittu hoitosuunnitelma vuonna 2019. Hoitosuunnitelman tavoitteena on puron ekologisen tilan parantaminen. Muutamia hoitosuunnitelman toimenpiteitä on toteutettu ympäristöministeriön HELMI-ympäristöohjelmarahoituksen myötä vuosina 2021–2022.
Tavoitteet
- Kuninkojasta kehittyy kansallisesti huomionarvoinen kaupunkivesistökokonaisuus.
- Toteutetaan Kuninkojan hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet vuoteen 2029 mennessä.
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu teettää kohdekohtaiset tarkennetut suunnitelmat toimenpiteille.
- Kaupunkiympäristön kunnossapito vastaa toteutuksesta yhteistyössä ympäristönsuojelun kanssa.
- Kohteiden toteutuksessa paikalla työnohjaajana on virtavesiasiantuntija.
- Toteutuksessa käytetään ensisijaisesti vesistökunnostuskokemusta omaavia urakoitsijoita.
Seuranta
- Purojen ekologisen tilan kehitystä seurataan lajistoselvityksin.
- Toteutettujen toimenpiteiden määrä ja osuus.
Vieraslajit ovat ihmisen tahallisen tai tahattoman myötävaikutuksen myötä luontaisten levinneisyysalueidensa ulkopuolelle levittäytyneitä eliölajeja. Vieraslajeista on säädetty sekä Euroopan unionin että Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntö sisältää lajilistan haitallisista ja kielletyistä lajeista, joiden kasvatus, myynti, maahantuonti, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kielletty.
Turun kaupunki on torjunut vieraslajeja jo toistakymmentä vuotta. Kaikki tunnetut jättiputkikohteet ovat torjunnan piirissä, ja tilanne on niiden osalta hallinnassa. Jättipalsami-, komealupiini- ja espanjansiruetanaesiintymiä on kaupungissa runsaasti, joten torjuntaa on jouduttu priorisoimaan luonnoltaan kaikkein arvokkaimmille kohteille. Tällä hetkellä jättipalsamiesiintymiä on torjunnan piirissä 30,5 hehtaaria. Tavoitteen mukainen lisäys torjuntapinta-alaan on 15,7 hehtaaria. Komealupiinin osalta torjunnan piirissä on 1,9 hehtaaria ja tavoitteen mukainen lisäys 3,5 hehtaaria.
Tavoitteet
- Laaditaan koko kaupunkia koskeva vieraslajien hallintasuunnitelma vuoteen 2026 mennessä.
- Suojelualueilla ja niiden läheisyydessä olevat komealupiiniesiintymät ovat kaikki torjunnan piirissä vuoteen 2026 mennessä.
- Turun kolme merkittävintä kaupunkipurovesistöä (Jaaninoja, Kuninkoja ja Kovasoja) ovat kokonaisuudessaan jättipalsamin torjunnan piirissä vuoteen 2029 mennessä.
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu ja kunnossapito jatkavat viimeisten jättiputki- ja kurtturuusuesiintymien poistamista.
- Lisätään torjuttavien jättipalsami- ja komealupiinikohteiden määrää tavoitteiden mukaisesti.
- Vieraslajien torjuntaan palkattavien kesätyöläisten määrä kaksinkertaistetaan kahdesta neljään, ja ainakin kahden työsuhteita pidennetään kolmesta kuukaudesta neljään.
- Vieraslajien hallintasuunnitelma laaditaan ympäristönsuojelun ja kunnossapidon yhteistyönä.
- Kohteita seurataan varsinaisen torjunnan päätyttyä riittävän pitkään, jotta esiintymän häviämisestä saadaan täysi varmuus.
- Ympäristönsuojelu seuraa sekä EU:n että kansallisen haitallisten vieraslajien listan täydentymistä, jotta haitallisiksi todetut lajit saadaan torjuntaan jo alkuvaiheessa.
Seuranta
- Vieraslajitorjunnan piirissä olevien komealupiini- ja jättipalsamikasvustojen pinta-ala.
Related content: