LUMO-ohjelman myötä Turku vaalii ja kehittää valittujen lajien elinympäristöjä ja niiden verkostoja. Tarkoituksena on kokeilla, kehittää ja luoda uusia keinoja näiden lajien ja niiden elinympäristöjen huomioimiseksi.
Työ vaatii onnistuakseen laajaa yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden välillä. Hankittu tietotaito mahdollistaa ennakoinnin, jota tarvitaan lajin elinolosuhteiden muuttuessa esimerkiksi maankäytön seurauksena. Toimenpiteillä hankitaan myös tietoa mahdollisia kompensaatioita varten.
Suomessa on hyvin vähän kokemuksia lajien alueellisesta ja strategisesta huomioimisesta. Kaupunki luo edelläkävijänä malleja lajien huomioimiseksi, kerätään kokemukset ja hyvät toimintatavat julkaisuiksi. Lajeja ja niiden huomioimiseksi perustettuja elinympäristöjä esitellään myös maastossa.
Ensimmäisellä LUMO-ohjelmakaudella erityiskohteena ovat hyönteiset.
Juurilasisiipi on vaarantunut, rauhoitettu sekä erityisesti suojeltava perhoslaji. Lajin levinneisyysalue painottuu voimakkaasti Lounais-Suomeen. Laji elää keltamaitteella avoimilla ja kuivilla kohteilla.
Lajia on havaittu viime vuosina useilta uusilta kohteilta Turun kaupungin alueella. Koska laji elää avoimilla alueilla, ovat monet lajin nykyisistä elinympäristöistä uhattuina täydennysrakentamisen seurauksena. Lajin levinneisyyttä ja runsautta tulee selvittää tulevina vuosina, osoittaa lajille suojelualueita sekä tehdä kompensoivia toimenpiteitä maankäytön muuttumisen seurauksena tuhoutuvien lajin elinympäristöjen tilalle.
Tavoitteet
- Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma Turun juurilasisiipipopulaation huomioimiseksi.
- Juurilasisiiven esiintymisalueille perustetaan vähintään viisi suojelualuetta vuoteen 2029 mennessä.
- Juurilasisiiven kompensaatiotoimenpiteiden avulla hankitaan kompensaatioteemasta kokemuksia ja kehitetään Turun kaupungin malli kompensaatiotoimenpiteiden organisoimiseksi tulevaisuudessa.
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu laatii yhdessä kaavoituksen kanssa kokonaissuunnitelman lajin populaation kokonaisvaltaiseksi huomioimiseksi Turun kaupungin alueella. Suunnitelma pitää sisällään kolme tasoa 1) säästyvät alkuperäiset esiintymisalueet, 2) kunnostettavat heikentyneet esiintymisalueet sekä 3) kompensoivat uusioelinympäristöt.
- Arvokkaat ja säilyvät elinympäristöt tuodaan hoidon ja seurannan piiriin:
- Ympäristönsuojelu tekee säilyville kohteille maastokartoituksen sekä hoitosuunnitelman.
- Kunnossapito vastaa hoitotoimenpiteistä.
- Kompensoivat toimenpiteet:
- Maankäytön muutosten seurauksena tuhoutuvien elinympäristöjen tilalle perustetaan vähintään vastaavan laajuiset kompensoivat uusioelinympäristöt.
Seuranta
- Erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätösten määrä.
- Lajiselvitykset elinvoimaisten elinympäristöjen seuraamiseksi.
- Kompensaatiokohteille erillinen seuranta kokemusten kerryttämiseksi ja toiminnan ohjaamiseksi
Syylälinnunherne on lähinnä Lounais-Suomessa esiintyvä monivuotinen hernekasvi. Syylälinnunherneellä elävät erityisesti suojeltavat ja erittäin uhanalaiset nätkelmämaamehiläinen ja linnunhernetikkukoi.
Linnunhernetikkukoille on Turussa perustettu yksi erityisesti suojeltavan lajin suojelualue, nätkelmämaamehiläiselle ei yhtään. Syylälinnunherneellä elää myös muita uhanalaisia hyönteislajeja.
Selvitetään lajien levinneisyyttä ja runsautta kohdennetuilla kartoituksilla. Tutkitaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia syylälinnunherneen lisäämiseen ja kasvattamiseen uusien elinympäristöjen kehittämiseksi uhanalaisen lajiston suojeluun.
Tavoitteet
- Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma Turun nätkelmämaamehiläis- ja linnunhernetikkukoipopulaatioiden huomioimiseksi.
- Perustetaan linnunhernetikkukoin ja nätkelmämaamehiläisen esiintymisalueille yhteensä vähintään kuusi suojelualuetta vuoteen 2029 mennessä
- Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma Turun nätkelmämaamehiläis- ja linnunhernetikkukoipopulaatioiden huomioimiseksi.
- Perustetaan linnunhernetikkukoin ja nätkelmämaamehiläisen esiintymisalueille yhteensä vähintään kuusi suojelualuetta vuoteen 2029 mennessä.
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu laatii yhdessä kaavoituksen kanssa kokonaissuunnitelman lajin populaation kokonaisvaltaiseksi huomioimiseksi Turun kaupungin alueella.
- Haetaan arvokkaille ja säilyville elinympäristöille erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätökset.
- Otetaan arvokkaat ja säilyvät elinympäristöt hoidon ja seurannan piiriin:
- Ympäristönsuojelu tekee säilyville kohteille maastokartoituksen sekä hoitosuunnitelman.
- Kunnossapito vastaa hoitotoimenpiteiden toteutuksesta.
- Selvitetään edellytyksiä syylälinnunherneen lisäämiseen ja uusioelinympäristöjen kehittämiseen.
Seuranta
- Erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätösten määrä.
- Lajistoselvitykset.
Erakkokuoriainen on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut, erityisesti suojeltava ja Euroopan Unionin luontodirektiivin mukainen suurikokoinen kovakuoriaislaji. Laji käyttää elinympäristönään vanhojen lehtipuiden onkaloita. Lajin ainoa tunnettu esiintymä Suomessa löytyy Turusta, Ruissalon tammialueen vanhoista puista.
Aiemman metsälaiduntamisen seurauksena Ruissalon tammien ikäjakaumassa on aukko, joka saattaa johtaa tulevaisuudessa onkalopuita hyödyntävien lajien taantumiseen. Erakkokuoriaisten asuttamia onkalopuita menetetään myös myrskyjen yhteydessä. Ikääntyvät puut saattavat aiheuttaa myös riskejä teiden ja huviloiden lähellä, jolloin niitä joudutaan kaatamaan.
Ruissalon onkalopuissa elää myös runsaasti muuta uhanalaista kovakuoriaislajistoa. Erakkokuoriaisen ja muiden vanhoja onkalopuita elinympäristönään käyttävien lajien elinvoimaisuuden turvaamiseksi selvitetään ja kokeillaan uusioelinympäristöjen, kuten humuspönttöjen käyttöä.
Lisäksi Turku tekee puiden veteranisointeja, joilla pyritään erakkokuoriaiselle soveltuvien elinympäristöjen muodostumiseen nopeuttamalla puiden vanhentumista ja onkaloiden muodostumista. Sekä humuspöntöistä että puiden veteranisoinnista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsista, mutta Suomessa niitä ei tiettävästi ole kokeiltu.
Tavoitteet
- Selvitetään erakkokuoriaisen populaatiokokoa ja kehitetään seurantamenetelmä.
- Tehdään kokeiluja uusioelinympäristöjen luomiseksi erakkokuoriaiselle ja muille onkalopuita elinympäristönään käyttäville kovakuoriaisille.
- Tehdään kokeiluja puiden veteranisoinnista ja aloitetaan puiden ikäännyttämisen seuranta.
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu ja kunnossapito vastaavat toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta.
- Koostetaan menetelmistä ja kokemuksista julkaistava raportti, koska kertynyttä tietoa voidaan soveltaa myös muiden uhanalaistuvien, vanhoja onkalopuita elinympäristönään käyttävien lajien suojeluun.
- Laaditaan lajiasiantuntijoiden kanssa suunnitelma Ruissalon erakkokuoriaispopulaation koon ja elinvoimaisuuden seuraamiseksi
Seuranta
- Tulosten ja kokemusten raportointi ja julkaisu.
- Lajistoselvitykset.
Täydennysrakentaminen ja muut maankäytön muutokset ovat aikojen saatossa pirstoneet metsät saarekkeiksi ja katkoneet niiden välisiä yhteyksiä. Metsäisten käytävien tulisi muodostaa ekologinen verkosto, joka yhdistää toisiinsa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ydinalueita. Pellot, tiet, asuinalueet ja muut rakennetut alueet ovat monille lajeille kulkuesteitä, jotka katkaisevat tai heikentävät metsäekologisen yhteyden toimivuutta.
Kaupunki on vuonna 2022 toteuttanut metsäverkostoselvityksen, jossa on kuvattu metsät ja puustoiset alueet ja niiden kautta kulkeva metsäekologinen verkosto koko Turun alueelta. Selvityksessä on tunnistettu yhteyksien katkoksia ja heikkouksia, joita on tarpeen ennallistaa puita istuttamalla.
Tavoitteet
- Turun kaupunki ylläpitää ja ennallistaa kaupungin metsäekologista verkostoa.
- Metsäverkoston yhteyksiä vahvistetaan istuttamalla vuosittain vähintään 7000 puuta toimintaohjelmakauden ajan.
Toimintamalli
- Kaikki vastuualueet huomioivat ja ylläpitävät metsäekologista verkostoa omassa toiminnassaan.
- Vahvistettavat yhteydet suunnitellaan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden eri vastuualueiden asiantuntijoiden yhteistyönä.
- Kunnossapito vastaa istutuksista.
- Nimitetään vastuutaho ylläpitämään metsäekologisen verkoston paikkatietoaineistoa.
Seuranta
- Ennallistettujen yhteyksien ja istutettujen puiden lukumäärä.