Turun kaupunki kehittää palvelujaan ja kaupunginosia, jotta mahdollisuudet hyvään arkeen eivät riippuisi iästä, taustasta tai osoitteesta. Turun asukasbarometrin uudet tulokset kertovat kaupungissa viihtymisestä mutta myös tarpeesta vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.
Syksyn asukasbarometrin alustavien tulosten mukaan vastaajista 87 prosenttia on tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa ja 68 prosenttia suosittelisi Turkua asuinpaikkana muualla asuville. Kolmasosa turkulaisista kokee saavansa hyvin tai melko hyvin tietoa päätöksistä ja ajankohtaisista asioista, mutta vain 15 prosenttia kokee voivansa vaikuttaa Turun päätöksentekoon.
Kevään asukasbarometriin vastasi noin 1500 ja syksyn asukasbarometriin noin 1700 turkulaista. Otos vastaa Turun väestöprofiilia.
– Kun yhdistämme asukkaiden kokemustiedon sekä tilastoista ja palveluista kertyvän tiedon, pystymme suuntaamaan toimia sinne, missä niillä voidaan saada aikaan suurin muutos, Turun strategiajohtaja Timo Aro toteaa.
Työtä tehdään yli palvelurajojen, jotta kaupungin investoinnit, palvelut ja asukkaiden oma toiminta tukisivat tehokkaasti toisiaan ja yhteisöistä tulisi mahdollisimman vahvoja.
– Turun tavoittelema yhteisöllinen kestävyys näkyy siinä, miten pidämme huolta oppimisen mahdollisuuksista, ehkäisemme yksinäisyyttä, kehitämme asuinalueita ja mahdollistamme osallistumisen myös niille, joiden on vaikea löytää palvelujen tai yhteisen tekemisen pariin, apulaispormestari Elina Rantanen sanoo.
68 % turkulaisista suosittelisi Turkua asuinpaikkana muualla asuville
Hyvinvointityö ulottuu kaikkiin ikäryhmiin
Lapset ja nuoret ovat olleet viime aikoina kaupungin hyvinvointityön ja palvelujen kehittämisen keskiössä ja heihin panostetaan jatkossakin. Uudessa hyvinvointisuunnitelmassa aikuiset ja ikääntyneet ovat kuitenkin mukana aiempaa vahvemmin.
Aikuisten arkea haastavat muun muassa yksinäisyys ja muut mielen hyvinvoinnin haasteet, taloudelliset vaikeudet ja turvattomuus sekä epäterveet elintavat.
– Hyvinvointi syntyy arjen ympäristöissä ja yhteisöissä. Siksi vahvistamme matalan kynnyksen osallistumista, järjestöjen kumppanuuksia ja palvelupolkuja, jotka tavoittavat tukea tarvitsevat asukkaat, erityisasiantuntija Minna Lainio-Peltola kertoo.
Arkea tukevia toimia ovat esimerkiksi liikuntaryhmät, senioreiden hyvinvointikeskusten toiminta, alueolohuoneet, asumisneuvonta ja järjestöjen kanssa tehtävä mielenterveystyö. Käynnissä on myös ruoka-avun uudistaminen jonottamisesta kohti inhimillisempiä yhteisöllisiä ratkaisuja.
80 % turkulaisista arvioi elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi
Palveluverkkoa suunnitellaan kokonaisuutena
Turku on Suomen suurimmista kaupungeista ainoa, jossa palveluverkkoa johdetaan yhteisvaikuttavasti yli palvelualueiden. Tavoitteena on varmistaa tarkoituksenmukainen fyysisten ja digitaalisten palvelujen verkko.
– Tilat mahdollistavat palveluja, mutta on hyvä tunnistaa, että palveluverkko ei ole yhtä kuin tilaverkko. Palveluverkko rakentuu julkisten, yksityisten ja yhteisölähtöisten palvelujen kokonaisuudesta, palveluverkkojohtaja Johanna Palmroth sanoo.
Kaupungin kasvu ja muuttuvat palvelutarpeet ohjaavat palveluverkon kehittämistä alueittain. Parhaillaan ajankohtainen on Varissuon palveluverkkoselvitys, jonka on määrä edetä päätöksentekoon loppuvuodesta.
87 % turkulaisista on tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa
Investoinneista vauhtia koko kaupunginosan kehitykselle
Turun kaupunginosat ovat keskenään hyvin erilaisia. Tarjolla olevat asumisen mahdollisuudet muovaavat asukasvalintoja ja erilaiset asukkaat tarvitsevat ja haluavat erilaisia palveluja. Aluesuunnitelmien avulla varmistetaan, että kaupungin yhteiset tavoitteet näkyvät eri kaupunginosien kehittämisessä niiden omat lähtökohdat ja tarpeet huomioiden.
– Uusi koulu, monitoimitalo tai palveluverkkoratkaisu ei yksin vaikuta kaupunginosan kehitykseen. Vaikutukset syntyvät siitä, mitä rakennuksen ympärillä tapahtuu. Siksi investoinnin yhteydessä pitää suunnitella paitsi tilojen käyttö myös alueen palvelut, harrastamisen mahdollisuudet, kumppanuudet, osallisuus ja asukastoiminta sekä liikkuminen ja saavutettavuus, hankejohtaja Niina Haukioja painottaa.
Esimerkiksi Jäkärlässä kehittämisen ytimen muodostavat uusi monitoimitalo ja urheilupuisto. Koulujen tiloja ja pihoja avataan harrastamiseen ja kohtaamispaikoiksi kouluaikojen ulkopuolella. Nuorten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa suunnitellaan yhdessä erityisesti 13–19-vuotiaiden kanssa.
Jäkärlän väestönkasvulle luodaan edellytyksiä pientaloalueilla, täydennysrakentamisella ja uudella Kailan asuinalueella. Lisäksi kehitetään kävely- ja pyöräily-yhteyksiä, alueiden välisiä yhteyksiä sekä varaudutaan lähijunaseisakkeeseen.
– Investointi käynnistää muutoksen, mutta palvelut, kumppanuudet ja asukkaiden toiminta tekevät siitä pysyvän, Haukioja summaa.
Turun kasvun tarina 2040-luvulle
- Turun kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 20.4.2026.
- Strategia sisältää kaupungin tavoitteet, arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet.
- Kaupungin kehittämistä ohjaa neljä strategista painopistettä: hallittu kasvu, yhteisöllinen kestävyys, hyvä kaupunkielämä sekä edelläkävijyys ilmasto- ja luontotyössä.
- Tavoitteiden toteutumisen seurantaa tehdään vuosittain toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä.
Avaamme Turun kasvun tarinan painopisteitä eri näkökulmista strategiakauden aikana.
Turun kasvun tarina 2040-luvulle
Turun asukasbarometri (Syksyn 2026 asukasbarometrin lopulliset tulokset julkaistaan marraskuun aikana.)