Kuusi nuorta iloista neitoa seisoo rivissä käsikynkässä taustafondin edessä helsinkiläisessä kuvaamossa vuonna 1902. Yllään heillä on ulkotakit, hansikkaat ja ajanmukaiset muodikkaat hatut. Kasvoillaan nauravaiset, kepeät ja iloiset ilmeet. Ystävyksiä, ilman muuta.

Minna Ijäs amanuenssi, valokuvakokoelma, Turun kaupunginmuseo

Kuvan takana on kirjoitusta, hieman epäselvää, mutta siitä kuitenkin selviää kuvassa olijat. Vasemmalta oikealle: suurisilmäinen, kulmikas ja tummahiuksinen Anna Schauman, lempeästi hymyilevä, pehmeäpiirteinen Märta Ahrenberg, vaaleassa takissaan suloinen Jenny Mattson, puoliprofiilista suoraan kameraan leveästi nauraen katsova Maggie Gripenberg, iloisesti naurava Anna (Pirre) Snellman ja hieman poissaoleva ja kuvassa epätarkaksi jäävä Gertrud Solitander.

Keitä he olivat? Samassa lahjoituksessa on Turun kaupunginmuseon valokuvakokoelmaan saatu Alma ja Oscar Theodor Schaumannin kuvia, joten Annan täytyy olla heille sukua. Mutta ensimmäisenä soittaa kelloja Gripenberg, suomalaisen tanssitaiteen uranuurtaja! Muiden nuorten naisten on täytynyt olla hänen ystäviään. Solitander oli taidemaalari. Ja niin myös Gripenbergin tiedoista löytyy tietoa opinnoista Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Turun kaupungin taidekokoelmissa puolestaan on muutama maalaus Anna Schaumanilta. 

Mustavalkoisessa kuvassa kuusi pitkiin hameisiin ja takkeihin sekä hattuihin pukeutuneita naisia. (Picture: Daniel Nyblin / Turun kaupunginmuseo, valokuvakokoelmat)

He olivat opiskelutovereita Ateneumissa. Maggie Gripenberg kirjoittaa muistelmissaan Rytmin lumoissa (1950) kuinka hän ankeiden kouluvuosien jälkeen puhkesi kuorestaan iloon ja kukoistukseen, kun sai innokkaana kirjautua taideopintoihin Ateneumiin. Ensimmäisen vuosikurssin jälkeen malliluokalle siirtymisestä hän muistelee: 

Työ oli hauskaa ja tietysti entistä kiintoisampaa. Tyttötovereitteni joukosta muistan hyvin Gertrud Solitanderin, Ragnhild Godeniuksen, Maija Mikanderin, Anna Schaumanin, Märtha Ahrenbergin, ja tietenkin parantumattoman hulluttelijan ”Pirren” – Anna Snellmanin. Minua tytöt sanoivat Tomiksi, ja Pirre ja Tom ne kyllä aina olivat kepposia keksimässä! Pirre oli kuin elohopea ja lensi sinne tänne kuin kuiva nahanpala tuulessa – mutta siitä huolimatta hän ehti oppia koko joukon koska hänestä kehittyi niin hyvä taiteilija.

Dresdenissä Maggie näki Isadora Duncanin tanssiesityksen ja lumoutui täysin.

 

Maggie kertoo seisoneensa usein mallina plastillisissa asennoissa muille näiden luonnostellessa. Hän kun tanssi mielellään pitkin Ateneumin käytäviä. Hän pyysi vanhemmiltaan tanssitunteja, mutta tanssiminen ei sopinut sivistyneelle naiselle. Suomessa ei ollut tuolloin sellaisia tanssikouluja, joista Maggie haaveili. Niinpä hän alkoi harjoitella salaa yksin. Pian häneltä alettiin pyytää esityksiä seuraelämää varten ja niitä Maggie suunnitteli innolla.

Maggie Gripenberg siirtyi yhdessä Gertrud Solitanderin kanssa jatkamaan taideopintoja ensin Dresdeniin ja sitten Pariisiin. Dresdenissä Maggie näki Isadora Duncanin tanssiesityksen ja lumoutui täysin. Pariisissa Maggie esiintyi yksityistilaisuuksissa ja takaisin kotiin Helsinkiin palattuaan maalaustaide ei enää tuottanut hänelle samaa tyydytystä. Hän ei uskaltanut kertoa haaveistaan isälleen ja lähti uudelleen taideopintoihin Pariisiin vanhempien toivomuksesta. Siellä maine alkoi kuitenkin karttua upeana tanssijana ja pikkuhiljaa taidemaalarin ura jäi. 

Gertrud Solitander jatkoi taiteilijanuraansa, mutta muutti Tanskaan vuonna 1914 ja meni siellä naimisiin ja sai lapsia. Hän kuoli Kööpenhaminassa vuonna 1945. Anna Schauman jatkoi maalaamista. Hän osallistui myös Lotta Svärd -toimintaan Åbo V:n osaston johtajana. Hän ilmeisesti asui pitkään vanhempiensa Alma ja Oscar Theodor Schaumanien kodissa Turussa Linnankadulla siskonsa Maryn kanssa. Turun kaupunginmuseossa on Annan lottapuku sekä leninkejä, kodin tavaroita ja nukkekodin sisustus. Annan serkuista Eugen tuli kuuluisaksi Bobrikovin murhasta ja Sigrid taidemaalarina. Eugenin ja tämän koiran Lucasin ikoninen kuva on kehystetty miniatyyrikoossa nukkekotiin ja esillä Turun linnassa.

Anna Schaumanin Lotta-puku

Lähteet