Rakentamislaki astui voimaan - Mikä muuttui?

Rakennusluvan ja toimenpideluvan sijaan lupamuotona on nykyisin rakentamislupa.

• Kaikki lupaa vaativat rakennustoimenpiteet haetaan rakentamislupina.
• Maisematyölupaa, puunkaatoa ja purkamislupaa (sekä -ilmoitusta) haetaan yhä samoilla nimikkeillä.
• Uusia lupamuotoja ovat sijoittamislupa, puhtaan siirtymän sijoittamislupa ja toteuttamislupa 

Rakentamislupaa tulee hakea aina, kun uusi rakennushanke on:

• Asuinrakennus (myös loma- eli vapaa-ajan asuinrakennus).
• kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus.
• kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos.
• yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä (paikallaan yli kolme kuukautta).
• vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu.
• vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite.
• energiakaivo.
• erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle (esim. varastointi- ja pysäköintialueet)

Rakentamislupaa tulee hakea myös:

• kun rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin (kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuspaikka, luontokohteiden läheisyys).
• kun rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta
• laajuudeltaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevaan korjaus- ja muutostyöhön
• rakennuksen laajentamiseen.
• rakennuksen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen esim. ullakolla tai kellarissa.
• vähäistä merkittävämmän, todetun terveyshaitan poistamiseen tarvittavalle korjaamiselle
• vaurioituneen kantavan rakenteen korjaamiselle.
• kun korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden.
• kun korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön
• korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin.
• kun korjataan tai muutetaan kaavan tai lain nojalla suojeltua taikka historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle.
• kun rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana.
• kun muutetaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti.

Rakentamislupaa ei tarvita, jos toimenpide perustuu alueidenkäyttölain mukaiseen katusuunnitelmaan, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.

Suunnittelijan ja työnjohdon kelpoisuus tutkitaan rakennusvalvonnoissa erillisten pätevyystodistusten perusteella.

• Rakennushankkeen ammattihenkilöiden tulee hankkia tutkintonsa ja kokemuksensa perusteella pätevyystodistus, jonka perusteella rakennusvalvonnat tutkivat kelpoisuuden toimia vaativuusluokiltaan erilaisissa hankkeissa suunnittelijoina ja/tai työnjohtajina
• Rakennusvalvontaviranomaisen on tarkistettava, että sille ilmoitetulla suunnittelijalla on todistuksella osoitettu RakL 82 ja 83 §:n mukainen pätevyys kyseiseen tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan tai poikkeuksellisen vaativaan tehtävään. Rakentamisen suunnittelutehtävissä toimivien pätevyydestä säädetään erikseen.
• Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi ottaa huomioon hankkeen erityispiirteet arvioidessaan suunnittelijan kelpoisuutta tehtävään.
• Rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä kelpoisuuden toteamisen lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen tai onko henkilö aikaisemmassa suunnittelutehtävässä edeltäneiden kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyytensä samanlaiseen tehtävään.
• Rakennusvalvontaviranomaisen on tarkistettava, että sille ilmoitetulla vastaavalla työnjohtajalla ja erityisalan työnjohtajalla on todistuksella osoitettu RakL 86 ja 87 §:ssä tarkoitettu pätevyys kyseiseen tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan tai poikkeuksellisen vaativaan tehtävään. Rakentamisen työnjohtotehtävissä toimivien pätevyydestä säädetään erikseen.
• Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi ottaa huomioon työnjohtotehtävän erityispiirteet arvioidessaan vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuutta tehtävään.
• Rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä kelpoisuuden toteamisen lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen tai onko henkilö aikaisemmassa työnjohtotehtävässä edeltävien kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyytensä samanlaiseen tehtävään.

Kelpoisuuksia koskeva siirtymäsäännös (RakL 195 §)

• Kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana tai työnjohtajana pidetään 1 päivään tammikuuta 2027 saakka myös henkilöä, jolla on enintään viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa jonkin rakennusvalvontaviranomaisen antama hyväksyntä vastaaviin tehtäviin sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset. Jos suunnittelutehtävä tai työnjohtotehtävä on kesken 1 päivänä tammikuuta 2027, säilyy kelpoisuus kyseisessä tehtävässä sen päättymiseen saakka.
• Poikkeuksellisen vaativan suunnittelutehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävänä pidetään ennen 1 päivää tammikuuta 1997 teknillisessä oppilaitoksessa rakennusarkkitehdin tutkinnon suorittanutta, jolla on vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä, ja joka on osoittanut pätevyytensä 83 §:n mukaisella todistuksella. Poikkeuksellisen vaativan työnjohtotehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävänä pidetään ennen 1 päivää tammikuuta 1998 teknillisessä oppilaitoksessa rakennusmestarin (teknikko) tutkinnon suorittanutta, jolla on vähintään neljän vuoden kokemus vaativien kohteiden työnjohtotehtävistä, ja joka on osoittanut pätevyytensä 87 §:n mukaisella todistuksella.

Rakennusvalvonnan rakennustyön aikaisessa valvonnassa toteutetaan luvassa määriteltyjen katselmusten lisäksi sattumanvaraista valvontaa.

• Rakentamislaki ohjaa viranomaisvalvonnan laajuutta. Lain mukaan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on sattumanvaraisin tarkastusmenettelyin valvoa, että vastuulliset tahot täyttävät velvollisuutensa. Tästä syystä lupapäätöksessä määriteltyjen katselmusten lisäksi rakennusvalvonta tulee suorittamaan sattumanvaraisia tarkastuksia työmailla.

Rakennus- ja huoneistotiedot (RH-tiedot) välitetään rakennusvalvonnan taholta siirtymäajan jälkeen RYHTI-järjestelmään eli rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

• Digi- ja väestötietovirastolle toimitettavat rakennus- ja huoneistotiedot toimitetaan siirtymäajan jälkeen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
• Ryhti-tietojärjestelmää ylläpitää Suomen ympäristökeskus Syke.
• Rakentamislupahakemuksen yhteydessä ilmoitettavien rh-tietojen sisältö ja määrä tulee vastaamaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietoja tulevaisuudessa. Tarkempi aikataulu ei ole vielä tiedossa.  

Rakennusten kerrosala

• Kerrosalan laskemisen määräykset eivät ole muuttuneet.
• Olemassa olevan rakennuksen kerrosala määrittyy yhä sen perusteella, minkä lain voimassaoloaikana rakennus on rakennettu tai milloin siihen on tehty kerrosalaan tai sen tilojen käyttötarkoitukseen vaikuttavia muutoksia esim. kellaritiloissa.

Lupien hakemiseen liittyvät ennakkokyselyt ja ennakkoneuvottelujen varaaminen tehdään sähköisessä asiointipalvelussa, joka on myös ensisijainen yhteydenottokanava Turun rakennusvalvontaan. Asiointipalvelun käyttö edellyttää kirjautumista.

Rakennusvalvonnan lupaneuvonta auttaa luvan tarpeen arvioinnissa ja muissa luvan hakuun liittyvissä kysymyksissä.

Sujuvimmin vastauksen siitä, tarvitseeko toimenpide rakentamislupaa, saa tekemällä neuvontapyynnön sähköisen asiointipalvelun kautta kohdasta Lupaneuvonta. Mukaan kannattaa liittää luonnoksia, valokuvia tai valmiita suunnitelmia suunnitellusta toimenpiteestä. 

• Sähköinen asiointipalvelu ePermit
• Sähköisen asiointipalvelun käyttöohje
• Turun rakennusvalvonnan lupaneuvonta: rakennusvalvonta.lupaneuvonta@turku.fi

Rakentamislaki muutti lupapäätöksen tiedoksiantotapaa sekä päätösten muutoksenhakuaikaa. Julkipanomenettelyä sovelletaan yhä ennen 1.1.2025 vireille tulleiden hankkeiden lupapäätöksissä, mutta rakentamislain aikaiset lupapäätökset annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Näiden päätösten tiedoksianto tapahtuu julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava lupapäätös yleisessä tietoverkossa viranomaisen internetsivuilla. 

Kuulutus ja kuulutettava asiakirja pidetään viranomaisen internetsivuilla yleisesti nähtävillä koko päätöksen muutoksenhakuajan. 

Muutoksenhakuaika on kaikissa rakentamislain perusteella tehdyissä lupapäätöksissä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Lupapäätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä lupapäätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen internetsivuilla. 

Muutos päätöksen tiedoksiantotavassa ja muutoksenhakuajassa tarkoittaa, että sekä lautakunnan että viranhaltijoiden tekemien lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulo kestää nyt 37 päivää siitä, kun lupapäätöstä koskeva kuulutus on julkaista viranomaisen internetsivuilla. Muutos on merkittävä erityisesti viranhaltijapäätöksissä, joiden osalta aiempi vastaava aika on ollut 14 päivää.

Turussa on valmisteilla uusi rakennusjärjestys, joka huomioi uuden lain tuomat muutokset. Rakennusjäjestyksen etenemisestä tiedotetaan erikseen.

Uusi rakennusjärjestys huomioi rakentamislain mukanaan tuomat muutokset. 

Turun kaupungin rakennusjärjestys 1.3.2025 alkaen ( pdf, 9.17 MB )

Aiemmat rakennusjärjestykset löydät rakennusjärjestys -sivulta

Rakentamislain pykäliä 38, 38 a, 61 ja 68 a sovelletaan vasta 1.1.2026 alkaen. 

Näin ollen mm. rakennuksen vähähiilisyyteen ja hiilijalanjäljen raja-arvoon liittyvät lain määräykset eivät ole vielä voimassa. 1.3.2025 jälkeen vireille jätettyihin uusien asuinkerrostalojen lupahakemuksiin sovelletaan Turussa kuitenkin uuden rakennusjärjestyksen 13 §:ssä määriteltyä raja-arvoa. Raja-arvo tulee todentaa rakennuksen loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennusjärjestys määrää asiasta Hiilineutraali Turku 2029 –strategian perusteella.

Myös tietomallipohjaisen suunnittelun osalta lakiin on kirjattu siirtymäsääntö. Rakentamislupahakemukseen sovelletaan 1.1.- 31.12.2025 alueidenkäyttölain 131 §:ää. Sisällöltään se on samanlainen kuin entinen MRL:n pykälä. Näin ollen rakentamislupahakemuksen liitteet toimitetaan tällä hetkellä täysin vastaavalla tavalla kuin ennen lakimuutosta. 

Määräaika rakentamislupahakemuksen käsittelylle tulee sovellettavaksi vasta 1.1.2026 vireille jätettävissä hankkeissa.