Turku on etsinyt arvokkaita meriluontokohteita kaupungin vesialueilta. Sukellusryhmä teki lupaavan löydön Pähkinäisten saaren lähettyviltä, kun pohjaa peitti laaja meriajokasniitty – Itämeren oma koralliriutta.
Saaristomeren tiedetään voivan huonosti: vesi on rehevöitymisen johdosta sakeaa ja kasvillisuus monin paikoin yksipuolista. Jäljellä olevien hyvinvoivien meriluontokohteiden tulevaisuus on turvattava, mutta sitä ennen ne pitää löytää.
Metsähallitus, ELY-keskus, Turku ja Naantali etsivät kesän ja alkusyksyn aikana Saaristomereltä luontoarvoiltaan merkittäviä merialueita Suomen ympäristökeskuksen kehittämän VELMU-menetelmän avulla.
Turku vastasi sukelluksista omilla merialueillaan Airistolla sekä Kuivaluodon ja Pähkinäisten seudulla.
Text continues after video
Todellinen aarre löytyi Pähkinäisten saaren läheltä, kun merenpohjaa peitti laaja meriajokasniitty.
– Niitty on arviolta useamman hehtaarin kokoinen. Todella positiivinen löytö, Huttunen kertoo.
Meriajokasniittyjä kutsutaan Itämeren koralliriutoiksi, sillä lajin kasvustojen seassa elää lukuisia muita lajeja. Niityt myös puhdistavat vettä, estävät merenpohjan eroosiota ja toimivat hiilinieluina. Meriajokas on vähentynyt Itämeressä esimerkiksi rehevöitymisen vuoksi.
Kaupungin vesillä tutkitaan yhteensä 49 sukelluslinjaa ja koko Saaristomerellä noin 500. Vielä ei tiedetä, miltä kokonaiskuva näyttää. Niitty on kuitenkin osoitus siitä, ettei Saaristomerellä ole syytä luopua toivosta. Luonnolla on kyky elpyä, kun sille suodaan siihen oikeanlaiset olosuhteet.
Kartoitukset tärkeä osa luonnonsuojelutyötä
Turulla on ennestään vain vähän tietoa kaupungin merialueiden luonnosta. Sukellukset antavat uutta, ajantasaista tietoa Saaristomeren luonnon tilasta ja tärkeistä kohteista. Tiedon avulla voidaan esimerkiksi ennakoida ja välttää meriluonnolle aiheutuvaa haittaa kaupunkisuunnittelun yhteydessä.
Seuraavaksi meriluonnon asiantuntijat Sykestä ja Metsähallituksesta käyvät sukellusryhmien löydöt läpi ja tekevät ehdotukset Saaristomeren ekologisesti merkittävistä merialueista. Työ valmistuu arviolta vuoden 2026 loppukesään mennessä.
Saaristomeren kartoitukset toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen VELMU-menetelmällä. Kartoitukset ovat osa PEMMA-työtä. PEMMA on lyhenne sanoista paikallisesti ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet.
