Turku on aina ollut Suomen tärkein pyhiinvaelluskaupunki. Pyhiinvaellusperinteen tutkimus avaa kiinnostavan näkymän Turun keskiaikaiseen historiaan ja on myös hyödynnettävissä Turun seudun matkailun kehittämisessä ja markkinoinnissa.
Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamassa hankkeessa ”Pyhiinvaellus liikkeessä” tutkittiin pyhiinvaellusperinteen merkityksiä ja pyhiinvaeltamisen syitä Turussa keskiajalta nykypäivään. Aiheen keskiaikaiseen historiaan johdattavia harvoja yhä olemassa olevia lähteitä ovat Turun hiippakunnassa säilyneet Upsalan arkkipiispa Henrikin ja Turun piispa Bero Balkin vuonna 1396 antamat anekirjeet, joissa luvattiin palkita 40 päivän aneilla kaikki ne, jotka vierailivat Turun tuomiokirkossa reliikkien juhlapäivänä sekä muiden keskeisten pyhimysten kuten Eerikin ja Birgitan juhlapäivinä.
Keskiaikaisessa katolisessa teologiassa kristityn oli aneiden avulla mahdollista lyhentää sovitustyötä kiirastulessa aneen määrittämän ajan verran. Anekirjeet sisältävät pyhiinvaelluksen reittiohjeita. Niiden avulla tutkijat pääsivät keskiajan pyhiinvaeltajien jäljille.
Pyhiinvaellus ei ole kuitenkaan pelkästään historiaa, sillä 2000-luvulla pyhiinvaellus on jälleen noussut Suomessa merkittäväksi matkailu- ja hyvinvointi-ilmiöksi. Tämä on tapahtunut muassa ulkomaanmatkailun lisääntymisen, itsensä kehittämisen ihanteen merkityksen kasvun sekä luontokokemusten etsinnän yleistymisen vanavedessä.
Tutkimushanketta johtanut dosentti Minna Opas kertoo hankkeessa tehtyihin haastattelututkimuksiin pohjautuen, että monet pyhiinvaeltajat haluavat ottaa etäisyyttä toisinaan vaikeaankin elämäntilanteeseensa.
– Joillekin pyhiinvaeltaminen on vaeltamista, jonka aikana saattaa pohtia henkisyyttä tai hengellisyyttä. Jotkut taas etsivät pyhiinvaelluksilta yhteyttä luontoon. Pyhiinvaeltaminen koetaan usein myös ekologisena matkailuvaihtoehtona, Opas kertoo.
Turussa on tällä hetkellä viisi lyhyttä 2–15 kilometrin mittaista pyhiinvaellusreittiä, joille on helppo lähteä ulkoilemaan ja rauhoittumaan. Opas kehottaa matkailutoimijoita hyödyntämään turkulaista pyhiinvaelluksen historiaa ja reittejä.
– Turkulaisten kannattaisi viedä vieraansa vaeltamaan tai pitää kävelykokouksia kaupungin sisäisillä pyhiinvaellusreiteillä, Opas jatkaa.
Tutkimus tehtiin Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella.