– Työttömät töihin, työkyvyttömät eläkkeelle ja työnantajille työntekijöitä. Hyvin yksinkertaista, ei siinä sen kummempaa strategiaa tarvita, kiteyttää työllisyyspäällikkö Kaisa Kantola tavoitteet, joita kohti Loimaan toiminta-alueella edetään.
Loimaan työllisyyspalveluiden toiminta-alueeseen kuuluvat Loimaan kaupungin lisäksi Auran, Pöytyän ja Oripään kunnat.
Kaisa Kantola suree sitä, että työvoimapalveluiden uudistuksen valtava työmaa osui yhtä aikaa taantuman kanssa. Myös Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen odottaa parempaa työmarkkina- ja työllisyystilannetta.
– Kaikkinensa toivomme parempaa suhdannetta, ja että sitä kautta jäisi enemmän aikaa kehittää entisestään palveluja. Kun suhdanne on näin heikko, energiaa menee siihen, että byrokratia pyörii ja priorisoidaan siihen, mitä laki sanoo.
Sopuisasti eteenpäin
Kantola pitää onnistumisena sitä, että palvelu on saatu pyörimään valtiolta periytyneestä palveluvelasta huolimatta ja kunnat pidettyä tyytyväisinä.
– Lähipalvelualueena olemme ilmeisesti varsin sopuisa, ja kuntien välinen yhteistyö on toiminut alusta asti tosi jouhevasti. Kunnat luottavat, että teemme palveluiden suhteen ratkaisuja, jotka ovat heille eduksi.
Henkilöasiakkailtakin on tullut vain varsin vähän negatiivista palautetta.
– Ei ole tullut kanteluita eivätkä asiakkaat ole hermostuneet. Juuri äsken sain kuulla, että yli 55-vuotias henkilö, jolla on takana 69 työttömyysviikkoa, aloittaa maanantaina työt. Eli kyllä työnvälitystäkin tässä tapahtuu, vaikka työpaikat ovat harvassa, naurahtaa Kantola.
Seutuyhteistyö on tiivistynyt
Paavo Laaksonen arvioi seutuyhteistyön onnistuneen jopa odotettua paremmin kuluneen vuoden aikana. Lakisääteisten työllisyyspalvelujen ohella kuntayhteistyö on monessa muussakin asiassa tiivistynyt.
– Seudullisen yhteistyön lämpeneminen on ollut erityispiirre ja hieno juttu, esimerkkinä voi mainita maahanmuuttopalvelut. Seudullinen matkailuhankekin sai juuri myönteisen rahoituspäätöksen.
– Kunnissa luotetaan, että hoidamme asiat niin hyvin kuin osaamme koko seudun parasta ajatellen. Toimintamme on hyvin läpinäkyvää, toiminta-alueen johtoryhmässä ovat seudun kuntien johtajat ja kakkoshenkilöt mukana. Heillä on myös oikeus osallistua lautakunnan kokouksiin Turussa, eli he pääsevät katsomaan, miten homma toimii, kertoo Laaksonen.
Muuttuneet toimintatavat
Valtion ja kuntien työllisyydenhoidon jotkin toimintatavat, kuten asiakaskohtaamiset, eroavat suuresti toisistaan.
– Osa valtiolta tulleista asiantuntijoista ei työnvälityksessä ollut vuosikausiin nähnyt yhtään asiakasta kasvokkain, toki puhelimitse. Nyt on tarkoitus, että tavataan kasvokkain kaikki työttömät työnhakijat. Muutos on ollut osalle työntekijöitä hirvittävän suuri, Kantola kertoo.
Merkittävä muutos aikaisempaan on myös siinä, että valtiolla oli voitu erikoistua tarkkaan rajattuun tekemiseen.
– Nythän me olemme se palvelu! Sen sisäistämiseen menee hieman aikaa, koska viimeiset 10 vuotta on pelkästään ohjattu palveluihin, Kantola huomauttaa.
– Pitkässä juoksussa tavoitteenamme ovat monipuoliset palvelut, joita meidän asiantuntijamme jo itse pystyvät tuottamaan, Laaksonen lisää.
Text continues after image
Vastuuta ja vapautta
Työllisyysalueen toiminnan punaisena lankana on ollut, että Turun tarvitsee mahdollisimman vähän puuttua toiminta-alueiden lähipalveluihin. Näin toiminta-alueen kunnille jää vastuuta sekä vapautta räätälöidä lähipalvelut. Tässä perusperiaatteessa on Laaksosen mukaan hyvin pysytty.
– Turulla on ollut omia hidasteita keskitettyjen ja tukipalvelujen käynnistämisessä ja resursoinnissa. Lisäksi valtion kankeat järjestelmät haastavat työllisyysalueen yhteistyötä. Nämä haasteet näkyvät mm. talouden seurannassa toiminta-alueilla, Laaksonen sanoo.
Kantola näkee Turun työllisyysalueen rakenteessa uudenlaisia haasteita, joita aiemmin ei tultu ajatelleeksi.
– Toimivallan sijoittuminen ja monikerroksisuus lisää haastetta siihen, miten pystymme toimimaan itsenäisesti ja yhdessä, ja mikä rooli on milläkin kunnalla. Eli mistä vastaa Turku, mikä on meidän vastuullamme ja miten asiat toimitellaan.
Työmaa on vasta alussa
– Loimaan toiminta-alueen erityispiirre on, että hakijaprofiilissamme on paljon pitkittynyttä työttömyyttä ja monialaisia asiakkaita työnhakijoista melkein 25 %. Olemme vuodessa saaneet prosessin vasta alkuun, Kantola taustoittaa.
Kantolan ja Laaksosen mukaan erityisesti yhteistyötä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa on tarvetta kehittää lähitulevaisuudessa. Toiveissa olisi sujuvoittaa eläkepäätöksiä osalle työttömiä työnhakijoita.
– Työnhakijoissa on iso joukko henkilöitä, jotka ovat täysin väärällä statuksella, ja joiden ei tulisi olla täyspäiväisen työn hakijoina, Laaksonen toteaa.
– Kun vielä on tulossa sosiaalihuollon lainsäädäntömuutos ja kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntömuutos, niin meille kutistuvat ne kohdat, joissa voimme velvoittaa hyvinvointialuetta asiakkaan prosessiin. Ja myös toimeentulotukilain uudistus tuo meille asiakkaita, jotka ovat pitkään olleet työvoiman ulkopuolella. Silloin olemme hiukan erikoisessa tilanteessa, pohtii Kantola.