1. Hallittua kasvua
Missä olemme nyt?
Mihin olemme matkalla strategiakaudella 2025–2040?
Turku on siirtynyt hitaan ja tasaisen kasvun vaiheesta kaupungistumiseen liittyvään nopean kasvun vaiheeseen. Kasvu on kokonaisvaltaista, ja kohdistuu monelle osa-alueelle. Kasvu ei ole vain lukuja, vaan se on suunta, joka näkyy ja vaikuttaa turkulaisten jokapäiväiseen elämään. Kasvu luo ympärilleen uutta, elävää, monimuotoista ja muuttuvaa kaupunkia. Kasvun logiikkaan kuuluu se, että ihmiset, osaaminen, korkeakoulut ja yritykset vetävät puoleensa lisää ihmisiä, työpaikkoja ja osaamista. Kasvua hallitaan, ohjataan ja johdetaan tietoa hyödyntäen.
Turun vahva kuntatalous on edellytys sille, että kaupungilla on mahdollisuus panostaa palveluihin, toteuttaa kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä investointeja ja pitää kaupunkilaisten verorasitus kohtuullisena. Turku investoi kestävään tulevaisuuteen. Investointien priorisointi ja ylätasot määritellään investointiohjelmien sekä vuosittaisen taloussuunnittelun ja johtamisen kautta. Kaupunkikehitys toteutuu investointien kautta ja niillä vastataan kaupungin kasvuun, elinvoimaan ja palvelutarpeen kehitykseen. Investoinneille ominaisesti taloudellinen rasite tapahtuu ensin ja positiiviset vaikutukset muodostuvat viiveellä. Turun tulopohjaa vahvistetaan kaupungin elinvoimaa parantamalla, etenkin yritysten ja työpaikkojen kasvuun sekä sijoittumiseen panostamalla. Päätöksissä huomioidaan Turun tuleva kilpailukyky sekä tarve kannustaa työhön, osaamiseen, innovointiin ja yrittämiseen.
Turku toteuttaa aktiivista omistajapolitiikkaa, joka tukee kaupungin taloutta, elinvoimaa ja omistaja-arvon vahvistumista. Palveluiden ja investointien tarve kasvaa, mutta valtionosuudet eivät kasva samassa suhteessa. Toiminnan ja talouden tavoitteet laaditaan siten, että kaupungin talouden tasapaino sekä velan ja vastuiden kestävä taso turvataan keskipitkällä aikavälillä. Talouden tasapainottaminen toteutuu talousarvioiden, pitkän aikavälin taloussuunnitelman ja investointiohjelmien kautta. Kestävän talouden näkökulma edellyttää kykyä valintojen tekemiseen ja priorisointiin.
Turku tukee kasvun edellytyksiä ja varautuu tulevaan kasvuun, mutta hallitsee sitä aktiivisesti. Panostamme turkulaisten hyvään elämään, toimivaan arkeen ja hyviin väestösuhteisiin. Kasvu edellyttää ennakoivaa varautumista erityisesti maahanmuuttovetoiseen väestönkasvuun ja väestön ikääntymiseen. Samalla varmistamme panostukset viihtyisyyteen ja asumisen laatuun. Talous ja väestönkasvu eivät yksin kuvaa kaupungin menestystä, vaan huomioimme myös kasvun laajemmat vaikutukset. Tavoittelemme myönteistä kasvukehää, jossa muutokset vahvistavat toinen toisiaan.
Mahdollistamme yhdessä avainkumppanien kanssa työpaikkojen, yritysten, investointien, tutkimus- ja kehitysmenojen sekä matkailun kasvun. Turun tavoitteena on vähintään 30 000 uutta asukasta, 15 000 uutta työpaikkaa, 6 500 uutta yritystä ja 500 startup- ja kasvuyritystä vuoteen 2040 mennessä. Tutkimus- ja kehitysmenoissa tavoitellaan 800 miljoonan euron tasoa, korkeakoulujen pitovoiman vahvistamista ja matkailutulojen kaksinkertaistamista. Työllisyyden edistämiseen ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen panostetaan yhteistyössä työllisyysalueen kanssa.
Houkuttelemme investointeja ja kasvavia yrityksiä sekä edistämme uusien yritysten syntyä ja kasvua yhteistyössä avainkumppanien kanssa. Tuemme yritysten sijoittumista Turkuun tontti- ja toimitilatarjonnalla sekä kaavoituksen, tontinluovutuksen ja luvituksen keinoin. Varmistamme, että koulutus ja osaamisen kehittäminen vastaavat Turun teollisuuden ja kasvualojen, kuten meri- ja lääketeollisuuden tarpeita. Hyödynnämme kestävyyteen liittyviä liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksia, vihreän siirtymän ja sinisen talouden ratkaisuja investointien ja yritysten houkuttelemiseksi. Kasvun mahdollistamiseen, työllisyyden edistämiseen sekä investointien ja yritysten houkutteluun liittyvät toimenpiteet määritellään yksityiskohtaisesti valmisteilla olevassa kasvu- ja elinvoimaohjelmassa.
Turku on arvostettu ja perinteikäs yliopistokaupunki. Kaikki korkeakoulumme toimivat kansainvälisesti. Tuemme korkeakoulujen vetovoimaa, yhteistyötä ja kansainvälisiä verkostoja. Huolehdimme, että Turku pysyy kolmen suosituimman opiskelukaupungin joukossa ja kehitämme opiskelijaelämää ja kampusalueita. Syvennämme yhteistyötä erityisesti osaajien veto- ja pitovoiman sekä TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Panostamme kansainvälisten osaajien pitovoimaan yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Tunnistamme Turussa sijaitsevan ruotsinkielisen yliopiston ja ruotsinkielisen opintopolun merkityksen kaupungin veto- ja pitovoimalle.
Kulttuuri vahvistaa Turun elinvoimaa ja on keskeinen kilpailutekijä. Kulttuurin mahdollisuuksia laajennetaan koko kaupunkiin, ei vain keskustaan. Luovat alat työllistävät merkittävästi ja vahvistavat alueiden identiteettiä. Kulttuurielämä, taideyhteisö, urheiluseurat sekä harrastusorganisaatiot ovat kaupungin merkittävä voimavara. Turku vahvistaa asemaansa vetovoimaisena kaksikielisenä kulttuurikaupunkina ja hyödyntää tätä myös markkinoinnissa ja näkyvyydessä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Kansainvälisyys on keskeinen osa Turun kasvun tarinaa. Kansainvälisyys ei ole meille erillinen asia, vaan se läpäisee kaiken toimintamme ja on osa identiteettiämme. Kansainvälinen ajattelutapa auttaa meitä ymmärtämään tulevaisuuden kehityskulkuja paremmin. Profiloidumme kaksikielisenä pohjoiseurooppalaisena kulttuuri-, ilmasto- ja luontokaupunkina. Turulle tärkeimmät kansainväliset kentät ovat Pohjoismaat, Itämeren alue ja Eurooppa. Panostamme matkailun kasvuun, suurtapahtumiin ja yhteistyöhön matkailu- ja ravintola-alan toimijoiden kanssa. Hyödynnämme Turun 800-juhlavuotta markkinoinnissa, paikkabrändissä ja näkyvyyden vahvistamisessa.
Turku ja Turun seutu menestyvät yhdessä. Vahvistamme yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien kanssa ja haemme yhteisiä ratkaisuja kestävän ja oikeudenmukaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Yhteiset tavoitteet määritellään seutustrategiassa ja MAL-suunnittelussa. Tavoitteena on, että Turun kaupunkiseutu on vuonna 2040 kolmen kilpailukykyisimmän joukossa keskeisillä mittareilla.
(mittarien lähtö- ja tavoitetaso määritellään erikseen toimeenpanon yhteydessä valtuustokauden ja keskipitkän aikavälin osalta)
- Talous on tasapainoinen
- Väestön, työpaikkojen ja yritysten määrä kasvaa
- Tutkimus- ja kehitysmenojen määrä kasvaa
- Startup- ja kasvuyritysten määrä kasvaa
- Turussa olevien korkeakoulujen pitovoima-aste nousee
- Työllisyys- ja työttömyysaste ovat kilpailukykyisiä suhteessa muihin yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin
- Matkailijoiden ja matkailutulon määrä kasvaa
2. Yhteisöllistä kestävyyttä
Missä olemme nyt?
Mihin olemme matkalla strategiakaudella 2025–2040?
Turku on lasten ja nuorten kaupunki, joka tarjoaa laadukkaan oppimispolun kaiken ikäisille. Vahvistamme lasten ja nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Panostamme oppimisen tukeen, häiriökäyttäytymiseen puuttumiseen ja turvallisuuteen. Toimintamme perustuu tutkittuun tietoon, ja oppimistuloksia parannetaan hyödyntämällä oppimisanalytiikkaa ja uusia tuen rakenteita. Seuraamme lasten ja nuorten aluemallia ja sen tuottamaa tietoa. Huolehdimme, että jokainen lapsi ja nuori tulee nähdyksi ja kuulluksi. Tavoitteena on vahvistaa kaikkien lasten lukutaitoa ja tukea erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten kieltenoppimista. Vahvistamme ikääntyneiden toimintakykyä, vammaisten osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä.
Suuntaamme harrastamisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden malleja tarveperustaisesti asuinalueittain ja kohderyhmittäin. Koulu alustana -mallissa liikkuminen ja kulttuurikokemukset ovat osa arkea sekä koulupäivän aikana että sen jälkeen. Kehitämme harrastusmahdollisuuksia koulujen tiloissa ja vahvistamme Suomen harrastamisen mallia. Koulusegregaatiota ehkäistään tukemalla lähikoulua, parantamalla perustaitoja ja turvaamalla yhdenvertaiset mahdollisuudet koko kaupungissa. Toimimme edelläkävijänä lapsivaikutusten arvioinnissa eri toimialoilla ja päätöksenteon tasoilla. Jatkamme palveluverkko-suunnittelua tarvelähtöisesti. Varmistamme palvelujen saavutettavuuden eri puolilla kaupunkia. Toimitilainvestoinnit kohdistetaan tarpeen mukaan uusiin päiväkoteihin, kouluihin, monitoimitaloihin ja kohtaamispaikkoihin. Samalla huolehdimme olemassa olevan tilaverkon terveellisyydestä, turvallisuudesta ja ajanmukaisuudesta.
Terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan eri väestöryhmien, asuinalueiden ja ikäluokkien välillä. Hyvinvointia tuetaan ennaltaehkäisevästi ja osallistumismahdollisuuksia lisäämällä. Tavoitteena on sujuva arki, esteetön ympäristö ja vahvat lähiyhteisöt. Asunnottomuus poistetaan vuoteen 2040 mennessä. Päätösten vaikutuksia seurataan tiedolla muun muassa alueellisen segregaatioindeksin ja uuden asukasbarometrin avulla. Syvennämme yhteistyötä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa erityisesti ikäihmisten ja vammaisten palveluissa ja osallisuuden vahvistamisessa. Digi- ja verkkopalveluja kehitetään asiakas- ja asukaslähtöisesti.
Hyvinvoivat turkulaiset ovat elinvoimaisen kaupungin edellytys. Liikunnallinen elämäntapa, kulttuuri ja yhteisöllisyys vahvistavat hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Ennaltaehkäisevä hyvinvointi, kuten liikkumisen lisääminen, varhainen tuki ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, tukee kaupunkilaisten työ- ja toimintakykyä ja on merkittävä investointi kaupungin taloudelliseen kestävyyteen. Liikunta- ja kulttuuripalveluja sekä harrastusmahdollisuuksia kehitetään yhdessä seurojen, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa. Matalan kynnyksen palvelut sekä suuret tapahtumat, näyttelyt ja tuotannot ovat saavutettavissa eri puolilla kaupunkia. Kiinnitämme huomiota liikuntapaikkaverkon kehittämiseen sekä alueellisiin monitoimitaloihin, asuinalueiden leikki- ja oleilupaikkoihin, lähikirjastoihin, pyörätieverkon laajentamiseen, puistoihin ja puistometsiin sekä matalan kynnyksen tapahtumiin ja kulttuuritarjontaan.
Panostamme uusien turkulaisten kotiutumiseen ja kielen oppimiseen. Turku on kaikkien koti taustasta riippumatta. Kieli ei saa olla este turkulaisuuteen kiinnittymiselle. Kehitämme palveluja, jotka tukevat sujuvaa kotoutumista ja vahvistavat kansainvälisten osaajien, opiskelijoiden ja yritysten sitoutumista alueelle. Panostamme enemmän ruotsinkieliseen viestintään ja lisäämme kaupungin englanninkielistä ja monikielistä viestintää sekä tarjoamme tietoa myös selkokielellä. Edistämme yhdenvertaisuutta ja huomioimme antirasististen toimenpiteiden tarpeen kaupungin rakenteissa.
Vahvistamme kaupungin turvallisuusajattelua, kriisinkestävyyttä sekä asuinalueiden turvallisuutta ja kiinnittymistä ja asukkaiden turvallisuudentunnetta. Varaudumme häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kehitämme riskienhallintaa kaupungissa ja kaupunkikonsernissa ennakoivasti.
(mittarien lähtö- ja tavoitetaso määritellään erikseen toimeenpanon yhteydessä valtuustokauden ja keskipitkän aikavälin osalta)
- Lasten ja nuorten oppimistulokset parantuvat sekä alueelliset oppimiserot kaventuvat
- Turkulaisten hyvinvointi kasvaa
- Asukaskokemus: asukkaiden tyytyväisyys omaan asuinalueeseen kasvaa
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (HYTE) nousee
- Alueellinen eriytyminen vähenee
- Liikunnallinen elämäntapa ja kulttuuri on tullut osaksi yhä useamman arkea
- Kävijämäärän kehitys valituissa kulttuurikohteissa ja kirjastoissa
3. Hyvää kaupunkielämää
Missä olemme nyt?
Mihin olemme matkalla strategiakaudella 2025–2040?
Strategiset kaupunkikehityshankkeet vahvistavat Turun elin-, veto- ja pitovoimaa sekä lisäävät kaupungin vetovoimaa. Kovat investoinnit kohdistuvat strategisesti merkittäviin kaupunkikehityshankkeisiin tehtyjen visioiden ja suunnitelmien mukaisesti. Pehmeät investoinnit liittyvät päiväkotien, koulujen, monitoimitilojen sekä liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien kehittämiseen kasvavalle ja monikielistyvälle väestölle. Pehmeiden vetovoimatekijöiden, kuten hyvinvoinnin merkityksellisyyden ja elinympäristön laadun merkitys kasvaa sekä asukkaiden että yritysten sijaintipäätöksissä.
Hyvä kaupunkielämä rakentuu viihtyisistä asuin- ja elinympäristöistä, joita kehitetään harkituilla asuntopolitiikan ja maankäytön valinnoilla paikallista rakennushistoriaa ja luontoa kunnioittaen. Turun asuntopolitiikan ja maankäytön linjaukset uudistetaan strategiakauden alussa. Linjauksilla varmistetaan monipuolinen asuntotarjonta eri elämänvaiheisiin sekä omistus- ja vuokra-asumisen tasapaino. Tavoitteena on löytää tasapaino tiiviyden, vehreyden ja asumisväljyyden välillä, erityisesti perheiden moninaiset tarpeet huomioiden. Uusista asunnoista vähintään neljännes on perheasuntoja. Perheystävällisyyttä vahvistetaan, jotta myös lapsiperheet haluavat asua Turussa. Tämä edellyttää monipuolista ja kohtuuhintaista perheasuntotarjontaa. Lisäämme omistusasuntojen sekä pientalojen, rivi- ja paritalojen tarjontaa valituilla alueilla. Edistämme pientalotonttien riittävää tarjontaa ja sujuvan arjen edellytyksiä. Varaudumme asuntopolitiikassa väestön ikääntymiseen ja erityisryhmien tarpeisiin. Turun tulee olla houkutteleva asuinpaikka myös ikääntyville palveluiden, asumisen, kohtaamispaikkojen ja liikkumisen näkökulmasta. Vältämme valtion tukeman asuntorakentamisen tai sääntelemättömän vuokra-asuntotuotannon keskittymien muodostumista.
Kaavoituksen ja asuntopolitiikan avulla ohjataan asuntokannan sekoittumista, monipuolistumista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Kaavoitus- ja lupaprosesseja nopeutetaan erityisesti niissä vaiheissa, jotka eivät ole lakisääteisiä. Kaupungin toimijoiden vuorovaikutusta lisätään, ymmärrystä elinkeinoelämän tarpeista vahvistetaan ja saatua palautetta hyödynnetään aiempaa paremmin päätöksenteossa. Täydennysrakentaminen kohdennetaan ensisijaisesti olemassa oleville tonteille lähiluontoa säästäen. Uusien alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa huolehditaan viherympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta. Tuettua asumista linjataan asuntopolitiikan uudistuksen yhteydessä. Oman rahoituksen mahdollisuuksia selvitetään yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa. Yhteistyötä syvennetään Turun konserniyhteisön asuntotoimijoiden (TVT, TYS ja Vaso) sekä muiden toimijoiden kanssa. Markkinaehtoista kohtuuhintaista asumista edistetään, jotta paine hintasäädeltyyn asumiseen vähenee.
Turun kasvun tarinassa keskusta on asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja tapahtumien keskus sekä kaupungin käyntikortti. Keskustan lisäksi muita asuinalueita kehitetään tasapuolisesti niiden erityispiirteet huomioiden. Keskustavision 2050 periaatteita syvennetään toimenpideohjelman avulla, johon kootaan keskeiset kehityshankkeet strategiakaudella. Rohkaisemme kaupunkilaisia oman asuinalueensa kehittämiseen. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan erilaisten tapahtumien kautta yhteistyössä alueen toimijoiden, kuten kirjastojen, kanssa. Jokiranta on kaupungin keskeinen erottautumistekijä ja osa laajenevan keskustan kehittämistä. Taiteen talon, Musiikkitalo Fuugan ja uudistuneen WAMin sekä koko kulttuurirannan potentiaali keskustan vetovoimatekijöinä hyödynnetään.
Hyvä saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet ovat keskeinen kilpailutekijä Turulle ja kaupunkiseudulle. Turku huomioi eri liikkujaryhmien tarpeet ja suosii kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Vilkkaimmilla yhteyksillä toteutetaan ratkaisuja, jotka tukevat toimivaa kaupunkirakennetta, viihtyisää kaupunkitilaa ja kestävää liikkumista. Kehitämme joukkoliikennekäytävää etenkin sataman ja Varissuon välillä sekä liikenneolosuhteita suunnitelmien mukaisesti. Föli toimii sujuvan arjen liikkumisen seudullisena runkona.
Panostamme liikenteellisten solmukohtien ja yhteyksien kehittämiseen sekä saavutettavuuden parantamiseen tie-, raide-, lento- ja meriliikenteessä. Varmistamme Länsiradan ensimmäisen ja toisen vaiheen toteuttamisen sekä edistämme lähijunaliikenteen käynnistymistä. Selvitämme yhdessä muiden toimijoiden kanssa yhteispohjoismaista liikenne- ja kasvukäytävää Helsingistä Turun kautta Tukholmaan ja edelleen Osloon ja Kööpenhaminaan osana EU:n strategisia tavoitteita.
(mittarien lähtö- ja tavoitetaso määritellään erikseen toimeenpanon yhteydessä valtuustokauden ja keskipitkän aikavälin osalta)
- Asukaskokemus ja tyytyväisyys omaan asuinalueeseen nousee
- Asuntotuotannon ja myönnettyjen lupien määrä kasvaa
- Perheasuntojen määrä kasvaa
- Pientalotonttien tarjonta ja pientalojen määrä kasvaa
- Keskustan elävyys ja elinvoimaisuus kasvaa
- Kestävän liikkumisen kulkutapaosuus kasvaa Turun sisäisissä matkoissa
- Fölin joukkoliikenteen käyttäjämäärä kasvaa
4. Luonnosta edelläkävijyyttä
Missä olemme nyt?
Mihin olemme matkalla strategiakaudella 2025–2040?
Turku on hiilineutraali vuonna 2029 ja resurssiviisas kaupunkialue vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena on päästötön, jätteetön ja luonnonvaroja kestävästi käyttävä kaupunki. Tavoitteita ja mittareita päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan kansallisia ja kansainvälisiä linjauksia. Turussa sovitetaan yhteen kestävään kasvuun, reiluun siirtymään, ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet yhteistyössä kumppaneiden, sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Kaupunki varautuu ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin ja sään ääri-ilmiöihin.
Turun kasvun tarinassa ilmasto-, luonto- ja resurssiviisaustavoitteet viedään suunnitelmallisesti käytäntöön. Ratkaisut perustuvat tietoon ja tukevat samalla aluetaloutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Ilmastokumppanuudessa hyödynnetään yritysten, tutkimuksen ja verkostojen osaamista ja kehitetään uusia luonto- ja kiertotalousratkaisuja. Strategiakauden alussa päivitetään ilmastosuunnitelma ja kiertotalouden tiekartta sekä valmistellaan luontopositiivisen Turun tiekartta. Ne kytketään laajasti kaupunkikonsernin, korkeakoulujen, yritysten ja yhteisöjen toimintaan. Luonnon monimuotoisuusohjelma (LUMO) päivitetään vuosille 2030–2038. Energiauudistus viedään loppuun ja energiajärjestelmää kehitetään ilmastopositiiviseksi. Kestävän rakentamisen ratkaisuja edistetään.
Ilmasto- ja luontotavoitteet ohjaavat liikenteen ja liikkumisen ratkaisuja vähäpäästöisempään, sujuvampaan ja terveellisempään suuntaan. Ohjaus tapahtuu kaavoituksen sekä talouden suunnittelun kautta. Liikenteen päästöjä vähennetään kehittämällä kestävää liikennejärjestelmää, edistämällä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä hyödyntämällä sähköisen ja autonomisen liikenteen ratkaisuja. Kestävässä rakentamisessa korostuvat kaupunkivihreä, hulevesien hallinta ja luonnonmukaiset ratkaisut.
Ilmasto- ja luontotavoitteet muovaavat kaupunkiympäristöä vihreämmäksi ja viihtyisämmäksi sekä tukevat asukkaiden terveyttä ja kaupungin vetovoimaa. Tiiviyttä ei tavoitella vehreyden kustannuksella. Kaavoituksella ja kaupunkirakenteella varaudutaan paremmin sään ääri-ilmiöihin sekä poikkeus- ja kriisitilanteisiin. Rakentamisen ja purkamisen päästöihin kiinnitetään huomiota. Turku toimii ensisijaisesti luontohaittoja välttäen, toissijaisesti niitä lieventäen ja välttämättömät haitat kompensoiden. Viheralueet, ekologiset yhteydet, lähimetsät ja kulttuurimaisemat turvataan. Viherrakenteita, kuten seiniä, kattoja, parvekkeita ja kansia, monipuolistetaan. Kaupungin rakentamisessa ja suunnittelussa pyritään siihen, että luonto ja puut tuodaan lähelle jokaista asukasta niin sanotun 3–30–300-periaatteen mukaisesti.
Turku kantaa vetovastuunsa Saaristomeren ja Itämeren suojelussa yhdessä valtion ja kumppaneiden kanssa. Saariston ainutlaatuinen luonto ja biosfääri huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Turku tuo Saaristomeren saavutettavaksi kehittämällä alueen matkailua kestävällä tavalla.
(mittarien lähtö- ja tavoitetaso määritellään erikseen toimeenpanon yhteydessä valtuustokauden ja keskipitkän aikavälin osalta)
- Turun luonnonvarojen kulutus ja päästöt vähenevät
- Sopeutuminen ilmastonmuutokseen vahvistuu
- Alueelliset ja kulutuksen aiheuttamat kasvihuonepäästöt vähenevät
- Kiertotalous vahvistuu Turun kaupunkialueella
- Alueen biodiversiteetti ja ekosysteemit vahvistuvat