Tiesitkö, että Turussa kasvaa korkkipuu? Entä mikä mahtaa olla suurin vaahtera? Tule mukaan puuasiantuntija Aki Männistön suositulle puukävelylle, niin pääset kurkistamaan Turun puistojen uskomattomaan aarreaittaan.
Puukävelyt 9.6., 14.7. ja 11.8.
Puukävelyjä järjestetään kesän aikana kolme. Kullekin kierrokselle otetaan mukaan 25 ilmoittautunutta.
Puukävelyiden reitti on yhteensä noin 1,5 km pitkä ja se kiertää reittiä Brahenpuisto – Porthaninpuisto – Runeberginpuisto – Kirjastosilta – Vähätori. Kierros kestää arvioita 2 tuntia. Varaa itsellesi hyvät jalkineet. Kierros järjestetään säässä kuin säässä. Osallistuminen on maksutonta.
Ilmoittautumiset:
Ilmiottautumislinkki avataan kaksi viikkoa ennen kävelyä. Ilmoittautua voi tapahtumapäivän klo 14.00 asti, mikäli kävelyllä on vielä tilaa.
Kävelyn aluksi kokoonnumme Tuomiokirkkotorilla sijaitsevaan Brahenpuistoon, Pietari Brahen patsaan luo. Tulethan ajoissa paikalle.
- 9.6. klo 17.00-19.00. Ilmoittaudu tästä!
- 14.7. klo 17.00-19.00
- 11.8. klo 17.00-19.00
Puukävelyt järjestää Turun kansallisen kaupunkipuiston työryhmä.
Kävelyreitin puistot
Suurtorin puistot
Suurtorin puistojen (Brahen–, Porthanin– ja Tuomiokirkonpuiston) perustukset tehtiin vuonna 1833. Tuolloin Tuomio-kirkonpuisto kulki nimellä Sävènpuisto, joka oli saanut nimensä alueen reunassa asuneen kauppias Sävèn mukaan. Puistoa alettiin uudistaa vuonna 1885 Per Brahen patsaan arvon vaatimalle tasolle. Sinne tuotiin 1200 hevoskuormallista multaa ja hiekkaa, ja seuraavana vuonna Suurtorin puistojen kunnostukseen kului lähes puolet Turun puistojen kunnossapitorahoista. Puiston käytäviä muotoiltiin vielä 1880-luvun aikana kaupunginpuutarhuri Gauffinin johdolla kaarevimmiksi ja puiston keskelle rakennettiin aukio. Vuonna 1908 H.C. Söderberg laati Tuomiokirkonpuistolle puistosuunnitelman, jonka pohjalta käytäviä uusittiin toistamiseen.
Puu: Vanha korkkipuu 1800- ja 1900-luvun taitteesta
Porthaninpuisto
Porthaninpuisto on perustettu vuonna 1835 ja siellä sijaitsee Suomen ensimmäinen ulos sijoitettu julkinen veistos, H. G. Porthanin patsas. Porthaninpuistoa kunnostettiin 1880-luvulla, kun viereiseen Brahen puistoon suunniteltiin Brahen patsasta. Porthaninpuistoon istutettiin silloin tuhansia kukkasia sekä runsaasti puita ja pensaita. Sen nurmikoita leikattiin jo 1800-luvun lopussa koneilla, mikä kertoo puiston jo silloisesta arvostuksesta.
Puu: Porthanin vanhan puiston rajasta kertovat puut noin 1830-luvulta.
Runeberginpuisto
Runeberginpuiston perustus- ja istutustyöt alkoivat vuonna 1834. Aidatulle harmaakiviterassille istutettiin 48 lehmusta ja vaahteraa ja se nimettiin läheisen Tullihuoneen mukaan Tullihuoneentoriksi. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1892, ja 1904 puisto koki täydellisen remontin. Puistoon lisättiin nurmialueita, kukkaryhmiä sekä puita. Wäinö Aaltosen veistämä Turun lilja-patsas paljastettiin vuonna 1928, ja jo vuonna 1929 se lakitettiin osana Turun akateemista vappua. Virallisesti Turun liljan lakitus tuli vappupe-rinteeksi vuonna 1945.
Puu: Puistossa kasvaa Suomen suurin yksirunkoinen vaahtera, joka on samalla Suomen suurin kaupunkivaahtera.
Vähätori
Vähätori (Lilltorget) on toriaukio vanhan pääkirjaston edustalla ja se on peräisin Turun palon jälkeen laaditussa Engelin asemakaavassa vuodelta 1828. Torille tehtiin suurehko muutostyö vuosina 2009 ja 2010. Tori muutettiin kävelypainotteiseksi ja tältä ajalta ovat peräisin kirjaston läheiset rusokirsikkapuut. Rakennustuoteteollisuus RTT ja Puutarhaliitto antoivat Vähätorille kunniamaininnan Vuoden ympäristörakenne -kilpailussa vuonna 2011.
Torilla sijaitsevat myös Gunnar Finnen ja Armas Lindgrenin veistämä G. A. Petreliuksen suihkukaivo vuodelta 1924 ja Saara Ekströmin corten-teräksinen taideteos ”Kertosäe” vuodelta 2010.
Puu: Rusokirsikat
