Meri on kuljettanut Veera Uskia pienestä pitäen. Lapsuuden mökkikesät Ahvenanmaalla, vuodet vanhoilla purjelaivoilla ympäri Eurooppaa ja kaksi Atlantin ylitystä ovat tehneet merenkulusta hänelle elämäntavan. Kun työttömyysjaksot toivat hänet työllisyyspalveluiden piiriin, palvelut auttoivat takaisin merelle.
Aina merellä
Veera Uskin tie merelle alkoi jo kauan ennen ammatinvalintaa. Perheen kesät kuluivat mökkeillen, kalastaen ja purjehtien Ahvenanmaan saaristossa. Lukion jälkeen reitti vei luontevasti merikouluun, josta Uski valmistui vahtiperämieheksi. Perämiehen pätevyyskirja ja Silja Serenadelta kertyneet meripäivät avasivat ovet laajempaan maailmaan.
Kaljaasi m/aux Maritalla ja Jahti Alexandralla purjehtimisen jälkeen Uski jatkoi purjelaivauraansa ensin kokeilumielessä Tall Ships Races 2016 -tapahtumassa ostamalla lipun kolmimastoparkki Alexander von Humbold II:lle Antwerpenistä Lissaboniin.
– Lissabonissa bongasin espanjalaisen Atylan, kaksimastoisen kuunarin, tutustuin sen miehistöön ja jossa lopulta toimin perämiehenä neljä kautta, Uski summaa.
Vuosien saatossa purjelaivat kuljettivat Uskin muun muassa Välimerelle, Mustallemerelle ja myöhemmin aina Bermudalle sekä Kanadaan asti.
Veera Uski poikkeuksellisesti maalla. Kuva: Ari Brozinski
Turun työllisyysalue vastaa merityönvälityksestä
Vuoden 2025 alusta vastuu työvoimapalveluista siirtyi valtiolta kuntien muodostamille työllisyysalueille. Samalla Suomen ainoa merityönvälitys keskitettiin Turun työllisyysalueelle, jossa merityönvälitystä hoitaa kolmen hengen tiimi.
Merenkulkualan työ on etenkin purjelaivoilla kausittaista, jossa työ vuorottelee sesongin mukaan. Niinpä myös työttömyysjaksot kuuluvat monen alalla työskentelevän arkeen. Töiden tauottua myös Uski päätyi merityönvälitykseen vastaavan työllisyysasiantuntijan Ville Käldströmin pakeille:
– Suuri osa maamme ulkomaankaupan kuljetuksista hoidetaan meritse. Suomen lipun alla työskentelee yli 7 000 merenkulkijaa, joista noin 5000 matkustaja-aluksilla ja 2000 rahtialuksilla. On tärkeää, että voimme palvella alan tarpeita työnhakijoiden ja työnantajien näkökulmasta, Käldström kertoo.
Työnhakuvalmennuksesta suoria kontakteja työnantajiin
Uskin tie työllisyyspalveluiden läpi, ja takaisin työelämään, oli monivaiheinen prosessi. Ensimmäisenä hän osallistui työnhakuvalmennukseen. Työnhakuvalmennuksen tehtävä on parantaa omia työnhakutaitoja ja auttaa löytämään sopivia työpaikkoja.
Laivalle töihin-valmennus jäi mieleen erityisen onnistuneena kokonaisuutena. Mukana oli varustamoiden henkilöstövastaavia sekä muita alan toimijoita esittäytymässä ja kertomassa työmahdollisuuksista. Kun työnantajiin tutustui henkilökohtaisesti, suora yhteydenotto jatkossa oli helpompaa.
– Parasta olivat kontaktit. Saimme suorat yhteystiedot työnantajiin ja valmennus toi muutenkin ryhtiä työnhakuun, Uski valottaa.
Uski korostaa myös valmennuksen aktivoivaa vaikutusta:
– Kyllä valmennuksesta on sekin hyöty, että työttömän päivässä ei välttämättä ole vahvoja rutiineja. Tämä herättelee omaa työnhakua ja aktivoi toimimaan.
Pätevyyskirjat voimassa
Merityönvälityksessä huomattiin, että Veeran vahtiperämiehen (STCW II/1) pätevyyskirja oli vanhenemassa. Päällystön pätevyydet on uusittava viiden vuoden välein ja merityönvälityksen kautta järjestyi tätä varten useita täydennyskoulutuksia:
- päällystön pätevyyskirjan (Aboa Mare, Turku)
- radiopätevyyden uusiminen, GOC (Aboa Mare, Turku)
- Pelastuslautta- ja -venemieskoulutus STCW A-VI/2-1 (Meriturva, Lohja)
- nopean valmiusveneen kuljettajakoulutus STCW A-VI/2-2 (WinNova, Rauma)
- päällystön palokoulutus STCW A-VI/3 (WinNova, Pori).
Ilman voimassa olevia kirjoja oikeus työskennellä laivoilla hankaloituu merkittävästi sillä varustamot suosivat merihenkilöstöä, joiden pätevyyskirjat ovat voimassa.
Text continues after image
Takaisin kannelle
Verkostoituminen alan tapahtumissa, muun muassa Helsingin purjelaivapäivillä, johti lopulta tutustumiseen Helsingin Purjelaivakonttorin väkeen. Työnhakukeskustelussa Käldström kannusti kysymään Purjelaivakonttorilta työkokeilupaikkaa, jonka Uski myös sai.
Työkokeilu kesti yhteensä noin puoli vuotta. Ensimmäinen kolmen kuukauden osuus sijoittui talvikauteen Svanhild-, Astrid- ja Helena-nimisille purjelaivoille näiden ollessa telakalla.
– Osallistuin Svanhildin tapahtumajärjestelyihin ja Astridilla huoltotöihin. Helenalla olin purkuhommissa sillä aluksesta kunnostetaan purjehtivaa rahtilaivaa, Uski kertoo.
Tämän jälkeen työkokeilu jatkui kesän purjehduskaudelle ja pidemmälle asiakaspurjehdukselle Turun saaristoon. Uski osallistui purjehdusten lisäksi myös kauden ohjelman suunnittelemiseen mm. kontaktoimalla uusia yhteistyökumppaneita sekä luomalla elämyksiä, kuten joogapurjehduksia saaristoon.
Luonteva jatko työkokeilulle oli palkkatuettu työ. Palkkatuki mahdollisti töiden jatkumisen purjelaivan kannella kohti uutta purjehduskautta. Samalla työkokeilussa hankittuja taitoja pääsi hyödyntämään ja kehittämään. Palkkatuki on työllisyyspalveluiden myöntämä taloudellinen kannustin työnantajalle ja sen tavoitteena on madaltaa kynnystä työttömän työnhakijan palkkaamiseen.
Työkokeilun aikana tutuksi tuli muun muassa m/aux Svanhild. Alus on rakennettu vuonna 1948 ja se on Suomen ainoa purjehtiva raakapurjelaiva. Kuva: Veera Uski.
Palveluita, jotka vievät eteenpäin
Työllisyyspalveluiden tavoitteena on tukea ihmistä työnhaussa. Uskin tapauksessa työnhakuvalmennus toi kontakteja työnyhteisöön, täydennyskoulutus piti ammattitaidon ajan tasalla ja työkokeilu avasi oven takaisin omalle alalle. Toisin sanoen, palvelut veivät kohti työtä.
– Ne (palvelut) ovat hyödyllisiä ja niitä kannattaa hyödyntää. Ja vaikka yksittäinen valmennus ei johtaisi suoraan työpaikkaan, olet silti lähtenyt ulos, tavannut ihmisiä ja päässyt eteenpäin.
Tietoa palveluista, joita käytettiin ℹ️
Työnhakuvalmennus
Työnhakuvalmennuksessa saat tukea ja ohjausta itsenäiseen työnhakuun ja oman osaamisesi tunnistamiseen. Samalla opit hyödyntämään erilaisia työnhakukanavia.
Täydennyskoulutus
Täydennyskoulutuksen avulla voit päivittää osaamistasi työelämän muuttuviin tarpeisiin ja vahvistaa ammattitaitoasi. Koulutus ei yleensä johda tutkintoon, mutta voi tukea urakehitystä ja ammatillista kehittymistä.
Työkokeilu
Työkokeilu avulla voit tutustua uuteen ammattiin käytännössä ja selvittää, sopisiko jokin ala sinulle. Se on hyvä vaihtoehto myös pitkän tauon jälkeen työelämään palaaville. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä aiheudu kustannuksia työnantajalle.
Palkkatuki
Palkkatuki on työnantajalle myönnettävä tuki työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Sen tavoitteena on edistää työllistymistä, vahvistaa ammatillista osaamista ja helpottaa siirtymistä avoimille työmarkkinoilla. Palkkatuki tukee myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään.
Related content:
