Turku paransi sijoitustaan kaupunkikeskustojen elinvoimalaskennassa

Ihmisiä Kauppatorilla aurinkoisessa säässä. (Picture: Ksenija Viitanen)

Turun keskusta sijoittui kevään 2026 elinvoimalaskennassa viidenneksi 29 suomalaisen kaupunkikeskustan joukossa. Turku menestyi erityisen hyvin kaupallisessa tiiviydessä ja vartin keskustan asukastiheydessä, joissa sijoitus oli kolmas.

Kaupunkikeskustojen elinvoimalaskenta tehtiin keväällä 2026 yhteensä 29 keskustan osalta. Kaupunkikeskustat on jaettu neljään kokoluokkaan. Turku kuuluu suurten kaupunkien ryhmään yhdessä Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa.

Elinvoimalaskennassa tarkastellaan etenkin viittä avainlukua: lauantaisin palvelevien liikkeiden osuutta, vapaiden liiketilojen osuutta, kaupallista tiiviyttä, elinvoimalukua sekä 15 minuutin keskustan asukastiheyttä.

Turun kaupunkikeskustan elinvoimaluku oli nyt 3,38. Tällä tuloksella Turku on viidenneksi elinvoimaisin kaupunkikeskusta. Turun edelle sijoittuivat Tampere, Porvoo, Vantaan Tikkurila ja Pietarsaari. 

– Kaupunkikeskustojen määrittelyt vaihtelevat kaupungeittain, joten keskinäistä vertailuakin kiinnostavampaa on tarkastella omaa muutosta suhteessa aikaisempiin vuosiin. Turussa elinvoimaluvun suunta on kolmen vuoden tarkastelussa positiivinen. Luku on noussut 4,3 prosenttia vuodesta 2023, Turun strategiajohtaja Timo Aro sanoo.

Kevään 2026 tuloksia verrataan EKK:n julkaisemassa raportissa kevään 2023 tilanteeseen, jotta vuosittaiset vaihtelut eivät korostu vertailussa liikaa. 

Turku sijoittui vahvasti useilla mittareilla

Lauantaisin palvelevien liikkeiden osuus kaikista liiketiloista oli Turun keskustassa 55,2 prosenttia keväällä 2026. Osuus kasvoi 0,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2023, ja Turku sijoittuu tällä mittarilla viidenneksi 29 verrokkikaupungin joukossa.

Vapaiden liiketilojen osuus oli Turun keskustassa 9,3 prosenttia. Osuus on pienentynyt kevääseen 2023 verrattuna, mikä on myönteinen signaali keskustan kehityksestä.

Turun keskustan kaupallinen tiiviysluku oli 4,81. Luku nousi hieman vuoden 2023 keväästä, ja Turku sijoittui kaupallisessa tiiviydessä kolmanneksi Helsingin ja Tampereen jälkeen.

Vartin keskustojen asukastiheys 2000–2025. (Picture: Voittajakaupungit - Winning Cities Oy Ltd)
Vartin keskustan asukastiheys 2000–2025 yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. (Vertailusta puuttuu Oulu, joka ei ole mukana vuoden 2026 elinvoimalaskennassa. Espoon kohdalla kaupunkikeskustan muodosti Leppävaara ja Vantaalla Tikkurila.)
Image: Voittajakaupungit - Winning Cities Oy Ltd

Myös 15 minuutin eli vartin keskustan tarkastelussa Turku sijoittui kärkijoukkoon. Vartin keskustan tarkastelussa asukasmäärää ja -tiheyttä lasketaan kilometrin säteellä keskustan kaupallisesta keskipisteestä. 

Turun keskustan asukastiheys oli vuoden 2025 lopussa 8 158 asukasta neliökilometrillä. Luku on kolmanneksi korkein Helsingin ja Tampereen jälkeen. Tampereen lukema oli vain hieman Turkua korkeampi. Turun keskustan asukastiheys kasvoi 573 henkilöllä (+7 %) vuosina 2020–2025.

Tutustu valtakunnalliseen raporttiin

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) elinvoimalaskelmaa on tehty vuodesta 2015 lähtien. Vertailussa ovat mukana kaupunkien ydinkeskustat.

Suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoima 2026 (pdf)