Muutoksen tuulet -raportti

• Väestöluku 209 859 (+2 823)
• 0–15-vuotiaat: 27 243​ (+ 393)
• Monikielisiä 18,4 % (+ 1,0 %-y)
• Monikielisiä lapsia 28,2 %​ (+1,6 %-y)
• Työllisyysaste 66,1 %​ (-0,2 %-y)
• Työttömyysaste 15,9 %​ (+0,5 %-y)
• Rekisteröidyt yöpymiset 431 686 (+18 480)
• Valmistuneet asunnot 1 470 (-318)

Missä ollaan nyt?

• Turun väestön kokonaiskasvu on ollut poikkeuksellisen korkeaa vuodesta 2022 alkaen.
• Turun väkiluku on de facto jo yli 210 000 asukkaan, mikä tulee näkymään heinäkuun väestöennakossa. Väkiluku on tämän vuoden ennakkotiedoissa ollut aiempia arvioita pienempi, johtuen alkuvuonna väestörekisteritietoihin valtakunnan tasolla tehdyistä korjauksista.
• Väestönkasvu perustuu muuttovetovoimaan kotimaasta ja ulkomailta. Luonnollinen väestön-lisäys on hieman edellisvuosia korkeampi, mutta kuitenkin negatiivinen.
• Lähes joka viides turkulainen, ja alle 20-vuotiaista lapsista ja nuorista useampi kuin joka neljäs, on monikielinen.
• Turku sai työllisistä muuttovoittoa ulkomailta ja pientä muuttovoittoa kotimaasta vuonna 2025.

Minne olemme menossa?

• Turun väestönkasvu pysyy vahvana, mutta tahti on hidastumassa. Turun strateginen tavoite on 1–1,5 % vuotuinen väestönkasvu.
• Ulkomainen muuttovoitto edelleen suurta, mutta suurin huippu saavutettiin maaliskuussa 2024. Luonnollinen väestönkasvu tulee todennäköisesti pysymään negatiivisena, ja ennustettu väestönkasvu tulee jatkossakin perustumaan muuttoliikkeiden vaikutukseen.
• Monikielisten määrä on kasvanut tasaisesti, mutta kasvu on hidastumassa. Ilmassa on useita epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät mm. kiristyneeseen maahanmuuttopolitiikkaan.
• Työllisten muuttovoitolla on jatkuessaan paljon positiivisia kerrannaisvaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta.

Missä ollaan nyt?

• 20-64-vuotiaden työllisyysaste oli huhtikuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrässä on kuitenkin tapahtunut hienoista kasvua. Turussa työllisyysaste on C6-kaupunkien matalin, osin sitä selittää korkein opiskelijoiden osuus. Noin joka kymmenes 20–64-vuotias turkulainen on opiskelija.
• Työttömien määrä ja osuus jatkaa kasvua ja Turussa on C6-kaupunkien toiseksi korkein työttömyysaste.
• Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvanut lähes 400:lla ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvanut 1 200 vuoden aikana.
• Turun seudun liikevaihdon vuosimuutos vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä oli 6,7 %. Kasvua erityisesti teollisuudessa. 

Minne olemme menossa?

• VM:n kevään 2026 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden toipuminen hidastuu Lähi-idän kriisin ja öljyn hinnan nousun vuoksi. Kasvun arvioidaan kuitenkin vahvistuvan vuosina 2027–2028.
• Katsauksen mukaan työvoiman tarjonta on kasvanut, mutta työttömyys on noussut yli 10 prosenttiin, vaikka työllisten määrä on pysynyt vakaana. Työllisyyden odotetaan paranevan ja työttömyyden laskevan vasta vuonna 2027.
• Turun työikäisen väestön ennustetaan kasvavan erityisesti maahanmuuton seurauksena
• Turun seudun liikevaihdon kehitys osoittaa positiivisia merkkejä talouden piristymisestä myös meriteollisuussektorin ulkopuolella. 

Missä ollaan nyt?

• Turussa kirjattiin alkuvuonna 432 t. rekisteröityä yöpymistä, markkinaosuus koko Suomen yöpymisistä oli 4 prosenttia.
• Kotimaiset matkailijat kattavat yli 80 % Turun yöpymisistä, joten niiden kysyntämuutokset vaikuttavat vahvasti sekä kokonaisyöpymisiin että majoitusmyyntiin.
• Kotimaiset yöpymiset ovat olleet laskussa vuodesta 2023 lähtien, mutta 2026 nähtävissä piristymistä.
• Ulkomaisten yöpymisten määrä on jatkanut kasvuaan, yhteensä niitä oli tammi-kesäkuussa 76t.
• Suurimmat lähtömarkkinat ovat Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia, myös Filippiinit nousi isoimpien markkinoiden joukkoon johtuen Meyerin telakalta valmistuneen aluksen henkilökunnan yöpymisistä.
• Kansainvälisistä matkailijoista Pohjoismaiden osuus korostuu talvikaudella kun työmatkojen osuus on suurempi, Keski-Euroopan markkinat korostuvat puolestaan kesälomakaudella.
• Lähes puolet ulkomaisten yöpymisistä on ollut tänä vuonna työmatkustusta.
• Matkailijat käyttivät Turussa vuonna 2025 yhteensä 325 milj. euroa (Lähde: Visitory, Tulo- ja työllisyystutkimus 2025).

Minne olemme menossa?

• Ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut kasvussa niin Turussa kuin koko maassa, tämän trendin odotetaan jatkuvan edelleen.
• Kasvavia kansainvälisiä matkailijoiden lähtömarkkinoita Turussa ovat esim. Yhdysvallat sekä naapurimaat Ruotsi, Norja ja Tanska.
• Uudet lentoreitit parantavat alueen kansainvälistä saavutettavuutta ja tukevat matkailun kasvua, maailmantilanne kuitenkin vaikuttaa tällä hetkellä lentoliikenteen kannattavuuteen vahvasti jonka vuoksi lentoreittejä myös perutaan jos ei matkustajia ole riittävästi.
• Kotimaisten matkailijoiden määrä on lähtenyt 2026 vuonna nousuun, tämän kasvutrendin toivotaan heijastuvan myös matkailijoiden rahankäyttöön ja alueen matkailutuloon.
• Visit Turku Archipelagon tavoitteena on parantaa alueen kansainvälistä tunnettuutta sekä saavutettavuutta ja kasvattaa erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrää. Työtä tehdään mm. markkinointikampanjoilla tunnistetuilla potentiaalisilla markkinoilla sekä edistämällä kansainvälisen lentoliikenteen sekä risteilyaluskäyntien kasvua.

Missä ollaan nyt?

• Asuntokuntien määrä kasvanut vuoden aikana noin 1 400 (1,2 %). Kasvu on keskittynyt muihin kuin yhden hengen asuntokuntiin.
• Yksinasuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista Manner-Suomen korkein. Osin tähän vaikuttaa Turun rooli opiskelijakaupunkina.
• Vanhojen osakeasuntojen neliöhintojen lasku jatkui yhä vuoden 2026 ensimmäisellä puolella. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat kaikissa kuutoskaupungeissa.
• Tammi-kesäkuussa myönnettiin rakennuslupia asuntoihin hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta jäätiin kuitenkin yhä alemmalle tasolle kuin vuonna 2024. Kuitenkin 12 kuukauden tarkastelussa jäätiin aiempaa alhaisemmalle tasolle.
• Valmistuneiden asuntojen osalta kehitys oli yhtenäinen rakennuslupien kanssa.

Minne olemme menossa?

• Asuntokuntien määrä jatkaa kasvuaan väestömäärän kasvaessa.
• Asumistukeen tehdyillä muutoksilla voi olla vaikutusta erityisesti opiskelijoiden asumispreferensseihin.
• PTT:n kevään alueellisen asuntomarkkinaennusteen mukaan asuntomarkkinoiden arvioidaan elpyvän vähitellen vuonna 2026, mutta asuntojen hinnat jäävät edelleen viime vuotta matalammiksi. Selvempään piristymiseen tarvitaan vahvempaa talouskasvua, parempaa työllisyystilannetta ja kuluttajien luottamuksen vahvistumista.